**Postauksessa esitelty muistikirja on saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajaston kanssa
Muutama kuukausi sitten postiluukustani tipahti lähetys Ajastolta, olin jo autuaasti unohtanut mitä minulle on tulossa joten yllätys oli itselleni yhtä suuri kuin teille. Olen viime kuukausina hurahtanut bullet journalin maailmaan ja pääsin tämän yhteistyön myötä hyppäämään sen kanssa niin sanotusti syvään päähän. Mutta jutellaanpa ensin ihan yleisesti tästä muistikirjasta.
Pidän siitä, että sivut on valkoiset, oikeasti minulla ei ole mitään kellertävää paperia vastaan, mutta jos saan valita, otan valkoisen. Pidän myös siitä, miltä paperi tuntuu. Se on sileä, ei karhea ja sormenpäät liukuvat sen pinnalla mukavasti. Pisteet ovat harmaat ja pisteväli juuri minulle sopiva. Alunperin muistikirja ei auennut ihan niin nätisti, kuin toivoisin, mutta nyt käytössä selkämys on selvästi antanut periksi ja muistikirja aukeaa niinkuin kuuluu. Sitten! Rehellisesti voin nyt sanoa, että paperi yllätti minut. Täysin. Ajaston kohdalla on vuosia puhuttu siitä, että kalenterien sivut ovat turhan ohuita, mutta tähän on selvästi tullut viime vuosina muutos.
Plannerin paperi vaikuttaa ohuelta, mutta se kestää todella hyvin kyniä. Olen jo jonkin aikaa toteuttanut siihen bullet journalia pelkästään (Tombown) kynillä ja käyttänyt värittelyssä myös vettä. Ja kaksi kertaa kynät ovat tulleet läpi. Kyseessä eivät kuitenkaan ole olleet kalenterituunajien suosiossa olevat vesiliukoiset ABT:t, vaan alkoholipohjaiset ABT PRO:t. Ja alkoholipohjainen nyt tulee läpi melkein kaikesta. Joten voisin sanoa, että Ajaston Planner on varsin varteenotettava vaihtoehtoa, kun pohdit uutta muistikirjaa bullet journaliksi.
Helou helou helou helou! Kynät ovat tärkeä osa kalenterin tuunailua varmasti suurelle osalle maanikoista, sillä vaikka erilaisia tekstitarroja löytyykin kotimaisiltakin kauppiailta vähän joka lähtöön, ei aivan kaikilla kuitenkaan ehkä ole tarraa tai koristetta kädenulottuvilla – ainakaan ihan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa! Itse olen jo parisen vuotta sitten kertaalleen esitellyt silloiset lempparit kynistäni, ja myös Suvi ja Nanna ovat aikanaan kirjoitelleet postaukselliset kynäasiaa. Ajattelin että nyt voisi olla aika tehdä päivitetty postaus aiheesta, uusiakin kyniä kun on ainakin allerkirjoittaneella kokoelmaan kyllä ilmaantunut sitten vuoden 2019.
Kun kurkin läpi tuon vanhan postaukseni kynistä, tunnistin heti että pari samaa lempparia on säilynyt käytössä kaikki nämä tuunailu-vuodet. Mujin 038 -kärkinen geelikynät ja Tombown Dual Brushit nimittäin! Mujin musta geelikynä on edelleen se joka automaattisesti tarttuu käteen kun alan kirjoittaa viikkoaukeamalle merkintöjä. Muut värit ovat kyllä jääneet hyvin paljon vähemmälle käytölle mustaan verrattuna, ja osan väreistä olen tainnut jopa laittaa kokonaan eteenpäin Happy Mailien mukana. Mustia kyniä sen sijaan olen saanut useampia käytettyä täysin loppuunkin. ”Perinteisen” 038:n rinnalle on löytänyt tiensä kuitenkin tämän vuoden puolella testiksi ostettu 05 -kärkinen, kuulakärkikynämäinen musta geelikynä. Kiitokset vaan Erjalle kynien diilaamisesta ja uuden testaamiseen yllyttämisestä – kannatti uskaltaa kokeilla jotain uutta!
Dual Brushit ovat tosiaan toinen suosionsa säilyttäneistä kynistä, niiden värit ja sivellinpää vain toimivat niin moneen. Myös toinen vastaava kynä on kuitenkin tullut käyttöarsenaaliin Tomppien rinnalle sitten ensimmäisen kynäfiilistelyn, Marvyn Le Plumet. Näissä kynissä on Dual Brushien tapaan toinen pää sivellinkärki, ja toinen ohut kirjoituspää. Isoin ero näiden kahden kynän välillä onkin ohuessa päässä: siinä missä Tombown kärki on kapean huopatussimainen, on Marvyjen ohut pää vielä ohuempi kuitukärki. Itse olen tykännyt käyttää näitä kyniä ikäänkuin yhdessä, samanlaiset ominaisuudet mutta ”yhdistettynä” sävyvalikoima on tuplasti laajempi.
Muita käytössä jokseenkin säännöllisesti olevia kyniä ovat tällä hetkellä itselläni olleet Uni Poscan akryylimaalitussit, joita olen ra-kas-ta-nut art journal –tuunailussa. Myös #kesämiitti2020 -tapahtumasta lahjana saadut Pilotin Pintorit kuuluvat samaan artteilussa käytössä olevien kynien kategoriaan. Erilaiset geelikynät ovat jääneet hyvin vähälle käytölle nykyään, ja kun ei ole tullut toviin mitään piirrettyä, on myös mustat eripaksuiset kuitukärkikynät jääneet hieman unholaan. Yhtään kynää ei ole kuitenkaan hylätty pysyvästi tai niistä hankkiuduttu eroon, ei sentään. Sehän voisi olla jossain mittakaavassa jopa järkevää laittaa kiertoon asioita joita ei käytä, mutta…
Sitten on vielä yksi kategoria josta haluan napata kuvan lemppareistani: kauniit kynät! Ne joilla ei oikeastaan tule kirjoitettua, tai joilla on jopa pahimmillaan hieman epämukavaa kirjoittaa. Mutta jotka ovat vain niin pirun kauniita tai kivan näköisiä ettei niistä voi yksinkertaisesti luopua. Itselläni nousi kirjottaessa ensimmäiseksi mieleen esimerkeiksi kuvassakin näkyvät kurpitsa-päinen kynäni (joka on tullut Chic Companyn Halloween-ylläristä pari vuotta sitten), sekä erilaiset timantti-päiset kuulakärkikynät. En itse ikinä käytä kuulakärkikyniä kalenterihommissa, ja kurpitsaa tulee käytettyä lähinnä syksyisin kun se sopii teemaan. Eli ei se kaikkein ympärivuotisin käyttökynä. Mutta niin kivan näköisiä että ne ilahduttavat vain olemassaolollaan, joten suotakoon niiden säilyttäminen ihan sillä perusteella!
Jos kynät ovat lähellä sydäntäsi, ja erityyppisten kynien omiasuuksien vertailu kiinnostaa, kannattaa kurkata *tämä megapostaus* aiheesta!
