Avainsana: saatu tuote


syys
2023

Esittelyssä – Paint 2024 (Ajasto)

categories: Black Friday

Kaupallisessa yhteistyössä Ajasto

On tullut aika esitellä Ajaston vuosikalentereita! Tässä yksi vuoden 2024 uutuuksista, Paint 2024 sävyssä lila. Kalenterin saa myös vihreän sävyisenä. Avasin kalenterin tuttuun tapaan livessä vähän aikaa sitten ja olen ehtinyt hypistellä ja mietiskellä tulevaa yhteiseloamme jo pienen tovin. Lila -nimestään huolimatta kalenteri on sisältä hempeän oranssin sävyinen.

Paint 2024 on A5 -kokoinen (14,8cmx21cm) parikierresidottu ja pahvikantinen. Kansi on jämäkkää, tukevaa pahvia. Kalenteriosuus kattaa koko vuoden 2024 – viikolle 1, 2025 saakka. Muistiinpanotilaa on sekä aukeamilla, että kalenteriosuuden jälkeen ihailtava määrä. Koko tuote on FSC-sertifioitu.

Kuukauden alusta löytyy söpö kuukausikalenteri sekä tilaa tärkeille päivämäärille ja tavoitteille. Suoraan kalenteriruudukkoon ei välttämättä mahdu kirjoittamaan, mutta esim. värikoodaus varmasti onnistuisi. Minua sykähdytti myös vähän kalenterin alareunoista löytyvät repäisykulmat! Ihana, vähän retrompi ominaisuus, jonka otan mieluisena ominaisuutena käyttöön.

Viikkoaukeama on iso ja selkeä pystypäivillä. Sunnuntait on merkitty mustalla muun fontin ollessa oranssinsävyistä. Lisäksi kalenterista löytyy liputus/juhlapäivät, mutta ei nimipäiviä, mikä minua harmittaa hieman. Ajattelin kaivaa esille listan nimipäivistä ja kirjoittaa itselle tärkeiden ihmisten nimipäivät ylös.

Kalenteri on kaunis ja eteerinen kokonaisuus, mutta muutama huono puolikin tästä löytyy puuttuvien nimipäivien lisäksi. Suurin murhe on, että paperin grammamäärä on todennäköisesti kopiopaperin (80g) luokkaa. Paperi ghostaa helposti ja vähintäänkin kirjoitetun tekstin painauma näkyy toiselle puolelle paperia. Itselleni tämä on tylsä juttu, peruskäytössä se tuskin haittaa ketään!

Ainut suoranainen puute, jälleen henkilökohtaiseen käyttööni, on kynälenkki. Asia on onneksi helposti fiksattavissa, nimittäin esimerkiksi Ajastoakin jälleenmyyvä Suomalainen kirjakauppa (sekä Vihkokauppa) myy Leuchtturm1917 -kynälenkkejä. Lisättyäni kynälenkin, olen päälisin puolin aivan tyytyväinen ensi vuoden kalenteriini. Uskon, että tilalle tulee käyttöä, jos ei muuten, niin tuunailuun. Töihinpaluukin sieltä vuodenvaihteen jälkeen kolkuttelee, joten on tosi siistiä, että päivissä on paljon tilaa, vaikka vain kolme päivää viikossa töitä teenkin.

Vielä olen malttanut mieleni enkä ole tuunannut yhtään aukeamaa, mutta huomaan jo nyt, että hilloan joitain tarroja vasta Paintiin käytettäväksi. Hihii tätä intoa! Kiitos Ajastolle yhteistyöstä!

Kalenteriterkuin, Suvi


kesä
2023

Perjantaipäiväkirja – Inka

categories: Black Friday

MAINOS: kuvissa näkyvä kalenteri saatu Ajastolta.

Heipä hei perjantaipäiväkirja, täällä kirjoitteleepi Inka. Melko väsynyt Inka. Mutta huomattavasti pirteämpi kuitenkin kuin tuossa pari kuukautta takaperin. Alkuvuodesta nimittäin ikävä ja vanha tuttu masennus pääsi taas hiipimään läsnä elämään. Se luikerteli sielun sopukoihin ja mieleen, ja ennen kuin sitä huomasikaan, oli se tarrannut otteensa kiinni lujaa eikä päästänyt irti itsekseen.

Jos voi sanoa että aiemmasta masennustaustasta on jotakin ”iloa”, niin se että tiesin kokemuksesta tarvitsevani apua ja sain lähdettyä sitä hakemaan. Ja nyt täytyy nostaa hattua meidän työterveyshuollolle, koen että asiastani on otettu hyvä koppi enkä ole kokenut tulleeni vähätellyksi tai ohitetuksi. Jaksaminen ei ole vieläkään niin sanotusti normaalia, mitä normaali nyt sitten ikinä onkin, mutta elämä alkaa pikkuhiljaa voittaa. Sairausloma, keskustelukontakti ja lääkitys ovat saaneet kuuluisan valon tunnelin päässä taas syttymään. Enkä ole viime viikkoina enää esimerkiksi laittanut juustoa mikroon, joten sanoisin että keskittymiskykykin on lähtenyt paranemaan! Lukeminen on kyllä jäänyt pois päivittäisestä rutiinista ja se kyllä harmittaa, mutta kun ei siihen tällä hetkellä riitä paukkuja keskittyä niin minkäs teet.

Tällä hetkellä arkeen kuuluukin lomailevasta taaperosta huolehtimista, sekä päivittäisten ja viikottaisten arkiaskareitten priorisoinnista ja jaksamiseen sopivasta skaalaamisesta. Sekä omien ilonaiheiden etsimisestä, onnen tunteiden keräilemisestä pala palalta kohti parempaa vointia. Ehkä tämä romahdus herätti myös miettimään sitä kuka minä olen, ja mistä nautin – sen lisäksi että olen äiti. Ei sitä oikein haluaisi ajatella hukanneen itseään äitiyteen, mutta aika paljon aiempaa enemmän huomaan että voisin upottaa elämään myös ihan ikiomia juttuja. Ja olen kiitollinen siitä että Kalenterimania ja ihmiset tässä yhteisössä on yksi niistä asioista, jotka kuuluvat arkeen ja pitelevät pinnalla silloinkin kuin vain ajelehtii. Mutta en ole uponnut kokonaan, täällä kellutaan!

-Inka