Avainsana: rengasplanneri

Uusi sivu kalenterissa

Oikeasti minun piti kirjoittaa tässä postauksessa jostakin ihan muusta, mutta päätinkin vaihtaa aiheen ihan viime hetkillä. Tämänpäiväinen aihe on kuitenkin ajankohtainen ja toisaalta myös aivan uusi sivu allekirjoittaneen elämässä, joten tästä kirjoittaminen on enemmän kuin mielekästä! Hain hiljattain lukioon ja nyt kävin ensimmäistä kertaa opinto-ohjaajan pakeilla. Opintoni lähtivätkin rytinällä käyntiin ja tässä kuussa pitäisi selviytyä kahdesta aineesta kirjoineen ja tehtävineen, tutkielmasta, Powerpoint-esitelmästä sekä kaksista tenteistä. Opiskelen tämän kuukauden niin sanottuna suunnitteluopiskelijana, jonka aikana tarkastellaan motivaatiotani sekä kykyäni selviytyä opinnoista itsenäisesti.

Olen kymmenisen vuotta ollut kotona lasten kanssa ja nyt tuntui siltä, että haluan ottaa tästä ajasta irti muutakin hyötyä. Takana on jo Forssan ammatti-instituutin käsi-ja taideteollisuuden keramiikka-artesaanin tutkinto ja tämä oikeuttaisi osallistumaan jo suoraan ylioppilaskirjotuksiin. Mutta koska nuorempana motivaatio koulunkäyntiin oli lähes puhtaasti nolla ja asenne ”kunhan nyt läpi pääsee” eikä tästä syystä päähän ole jäänyt juuri mitään tietoa, halusin suorittaa koko lukion oppimäärän. Jos siis hyvin käy, saan sekä lukion päättötodistuksen, että myös ylioppilaspaperit. Heti ensimmäisenä lukuiltana löi hyvin vasten kasvoja se tosiasia, että perheellisenä opintojen onnistumisessa hyvin pieni osa on kiinni motivaatiosta ja oppimisen halusta. Migreeni alkoi heti kun sain lapset nukkumaan, ja kaksi pienemmistä lapsista heräili alituisesti tuskastuneina flunssiinsa. Onneksi särkylääkkeet auttoivat omaan olooni ja lasten heräilyjen välissä ehdin kuitenkin lukemaan ja tekemään muistiinpanoja. Haastetta tuo jo ennestään iltaan painottuva opiskelu, yhden illan aikana ei ehdi juurikaan muuta kuin lukea yhden kappaleen kirjasta, tehdä muistiinpanot ja tehtävät. Joudun varmasti loppukuusta kirimään ja nipistämään yöunista, mutta olen tähän varautunut. Onneksi keksin myös hioa opiskelutekniikkaani, joten sen myötä stressi lieventyi paljon!

Ja tästä päästäänkin kalenteriini, joka onkin sitten aikalailla yksi tärkeimmistä asioista tällä hetkellä. Lukiokalenteriksi valikoitui Ajaston Project365. Se tuntuu oikein täydelliseltä tämän hetkiseen tilanteeseen. Viikko ja kuukausisivut on itselle ihan ehdottomat sekä tarpeeksi isot päiväboxit ja reilusti sivuja muistiinpanoille. Myös renkaat ovat jees, ei tarvitse välittää ovatko aineiden muistiinpanot sekaisin keskenään, ne kun voi siirtää sitten jälkeenpäin omiksi osioikseen.

Vaikka tämän kuukauden deadlinet ovat todella tiukat ja stressiä tulee varmasti olemaan, niin oikeastaan olen iloinen kiireestä. On helpottavaa, kun muistiinpanoja tehdessä ei ole aikaa perfektionismille, oman käsialan arvosteluun ja muulle itsekritiikille. Tavoite on vain ja ainoastaan saada tärkeät asiat kirjoitettua ylös. Tämän kautta olen saanut uudestaan kosketuksen kalenterin perimmäiseen tarkoitukseen. Se on ihanassa yksinkertaisuudessaan arjen ja ajanhallinan apuväline, menojen ja tehtävien ylös kirjaamista varten olemassa. Koska aikatauluni tulee varmasti jatkossakin olemaan varsin tiukka, ei aikaa varmastikaan jää koristeluun enää samalla tavalla kuin aiemmin.

Mutta mikä Kalenterimaanikko se sellainen olisi, joka ei käyttäisi näin herkullista tilaisuutta tekosyynä uusien materiaalien ostamiseen? Hobonichin muistikirja Projectin kylkeen muistiinpanojen tekemistä varten, vähän Mildlinereita ja päätyihäin sinne ostoskoriin muutamat PET-teipitkin. Opiskelut – Ah, mikä ihana syy!

Toivottavakaa tsemppiä että selviän tästä kuukaudesta! Toivotaan että kevät sieltä vihdoin pikkuhiljaa hipsii. Tuunailun iloa kaikille!

Terveisin Piritta

Kalenterimatkani – Emmi

Ensiksi nyt tosiasiat pöytään (vaikka joku varmaan sanois, että hyvä blogipostaus ei koskaan ala negatiivisella pohjustuksella): Mä olen jotenkin kammonnut tämän haasteen tekemistä ja tästä postauksen kirjoittamista, siitä on pikkuhiljaa tullut mulle semmonen joku lukko, enkä oikein enää edes osaa selittää miksi.

”Kalenterimatkani” on siis postaussarja, jossa Kalenterimanian ylläpidon tyypit kertaavat omaan historiaansa kalenteriharrastuksen parissa, muut jutut löydät täältä.

Mä luulen, että se johtuu siitä, että vaikka ei pitäisi, edelleen me kaikki vertaamme itseämme muihin ja mä en koe, että mun kalenterihistoria on kovinkaan kummoinen (etenkin muihin verrattuna), lisäksi mun muisti on keskivertoihmistä huomattavasti huonompi, joten en muista mitä kalentereita olen aiemmin käyttänyt. En ole onnistunut säilyttämään mitään vanhoja teinivuosien kalentereita tai muita muistoja.

Kuten kaikki muutkin, olen käyttänyt kaiken maailman nuorten kalentereita tai Demi-kalenteria joskus 14–17-vuotiaana. Kouluissa kalenterin käytöstä on onnettomat muistikuvat. Joskus ammattikorkeakoulussa n. 2006 tienoilla olen ostanut ensimmäisen rengasplannerin (Ajaston Timex Handy, jos en väärin arvaa), jonne merkinnät on tehty tasan ja vain täytelyijykynällä tai Insinööriopiskelijaliiton kuulakärkikynällä.

2018 vuodelta löysin kalenterin, jota silloin käytin. Siinä oli merkinnät taas jollain peruskynällä. Kuvassa ”Ennen ja jälkeen kalenterimanian sytyttyä”-tilanne. Isompi kalenteri on B6-planneri Lights Planner Actionilta. Nauttikaa:

2018 lopulla alkoi elämässä olla muutakin merkattavaa kuin työvuorot ja tarvitsin hieman isomman kalenterin kuin mitä Futura Mini tarjosi. Tässä kohtaa alkoi maanikkoherääminen. Etsystä sai ostettua kierrekalenterin, johon pystyi laittamaan oman nimen kanteen. Se oli n. A5-kokoinen ja auttamatta liian iso valtavilla kierteillään, mutta silloin en vielä tajunnut, että isot kalenterit ei ole mua varten. Aloin tutkia kalenterijuttuja enemmänkin, kun näin kauniit myyntisivujen kuvat kalenterikaupoissa. Aloin pikkuhiljaa haalimaan tuunailukamaa ja kalenterikokeilut alkoivat.

2019 aloitin koulun ja sinne varsinkin tarvitsi isomman kalenterin. Löysin Personal Planner -kalenterin, johon sai hurjasti omavalintaisia sivuja ja valittua layoutin. Sain yhden sellaisen käytettyä kokonaan, mutta seuraava jäi kesken, löydettyäni Lights Planner Actionin. Tämän kaupan kalentereita eri koossa ja kokoonpanoissa käytin vuosina 2020–2021 eri muodoissa, kokeiltu on B6- ja A5-renkaita, B6-kierteitä ja jopa muutamaan A6-koon TN-vihkoa. Vaikka Bessin kalenteritarjonta aivan ihanaa onkin, sieltä ei kalenterirauhaani löytynyt. Aloin myös ottaa ”Instagramin arvoisia” kalenterikuvia!

Löysin satunnaisen koulutarvikehakureissun aikana Ajaston Project365-kannet ja vuosipaketin ja käytin sitä jonkun aikaa, se oli jokseenkin hyvä koulujutuille, muttei vakiintunut koskaan käyttöön ollessaan aivan liian järeä mulle.

Kalenterikaman hamstraus jatkui. Yritin vuosia epätoivoisesti oppia käyttämään viikkokittejä!

2020 oli kyllä oikea kalenterikriisien vuosi. Kokeilussa oli sekä pieni PassionPlanner että PlumPaperin kustomoitava kalenteri. Kumpikaan ei vakuuttanut, toinen liian pienen printtinsä ja toinen valtavien kierteiden vuoksi. Lights Planner Actionilta oli myös sellainen Hobonichi Cousin -tyyppinen kalenteri, jossa oli sekä viikkoaukeama että päiväsivut. Se oli pitkään todella hyvä, mutta kierteitä vihasin edelleen.

2021 lopussa kuvaan astui Hobonichi Techo A6 Original, jonka tilasin 2022 vuoden kalenteriksi. Tomoe River-paperi on ollut ainoa mulle siitä lähtien. Hobonichin kanssa oltiin jo todella lähellä kalenterirauhaa.

Tässä kohtaa löysin Kalenterimanian Facebook-ryhmän. ♥

Kokeilin jossain välissä So Typical Me-kalenteria työplanneriksi mutta sen paperi ei vain kelvannut. Aloitin 2022 vuoden A6-koon Hobonichin kanssa ja löysin 2022 Kalenterimanian kirpulta myös Hobonichi Cousin Avecin (A5), jota pidin työkalenterina loppuvuoden. Sen koristelemisesta nautin, mutta päiväsivut olivat aivan liikaa. Kaksi kalenteria oli myöskin vähän liikaa, vaikka Cousin olikin vain työhommia varten.

Vaikka Hobo ihana olikin, sen päiväsivut kävivät liian raskaiksi pitää ja halusin kunnollisen viikkoaukeaman. Bongasin jostain Wonderland222-kalenterin ja laitoin sen kokeiluun 2023 vuoden kalenteriksi. Halusin myös memoryplannerin, joten hankin AuraEstellen catch-all A6-plannerin muistojen kirjaseksi.

Wonderlandin pystysivut kävivät puolessa välissä vuotta kyllästyttämään ja tajusin vihdoin, missä oli mättänyt kaikki nämä vuodet: En vain osaa koristella ja ylläpitää pystyviikkoaukeamia (kyllähän ne hienoja ovat, kun oikein onnistun, mutta vaatii liikaa saada niistä ”sellaisia kuin haluan”).
Vaihdoin vaakaviikkoisen AuraEstellen muistoplannerista kalenterikäyttöön ja sen koristeleminen on ollut aina yhtä nautintoa!

Nyt se tapahtui. Kalenterirauha oli löytynyt. En voinut uskoa että tämä mystinen taikaolento oli olemassakaan, mutta…

2024 vuoteen lähden jälleen AuraEstellen kanssa. Se on mun kalenterirauhani.

Laukussa mukana kulkemaan tulee myös Sterling Inkin passport-koon common planner, mutta sen esittelyä saatte odottaa ensi vuoteen!

Opittuja juttuja kalenterimatkan varrelta:

  • En pidä isoista kalentereista. B6 on maksimikoko.
  • Kierteet ovat aivan no-no. En pysty kirjoittamaan kunnolla kierteiden kanssa.
  • A6 on unelmakoko ja nidottu kirja best.
  • En onnistu käyttämään kuin paria planneria kerrallaan. Plannerin pitää olla sekä päiväkirja, memoryplanner että kalenteri.
  • Jatkossa sanon ei viikkokiteille!
  • Pystyviikkosivut ei vaan ole mun juttu.

No niin, eihän se niin kamalaa ollutkaan. En tiedä miksi kammosin tästä kirjoittamista!
Tästä yhteenvedosta jäi nyt kyllä aivan tasan pois kaikki koristeluihin liittyvät asiat ja kansien ym. muun oheissälän hilloaminen, mutta ne varmaan näkyy kuvissa ihan tarpeeksi hyvin. Jos ne vielä tähän ujuttaisi, postaus olisi romaanin pituinen… Oma tyyli ja kalenteri on löytynyt ja se on tärkeintä.

Nyt alkaa joulukuu! Joko sulla on ensi vuoden kalenteri hommattuna? Tulehan ryhmään intoilemaan meidän kanssa aiheen tiimoilta!

– Emmi