Avainsana: recollections zipper planer

Kun mikään ei riitä

Kalenterirauha on vallinnut taloudessamme jo jonkin aikaa. Ei ole tarvetta hyppiä kalenterista toiseen, kun tiedän että nykyinen leiska ja koko palvelee juuri siinä missä sen pitääkin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin varsinaisesti tyytyväinen. Ehei!

Mielessä on jo pitkään pyörinyt ajatus Traveler`s Notebookin käyttöönotosta. Ei todellakaan kalenterikäyttöön, sillä siihen se ei minulla sovi. Olenkin pyöritellyt päässäni erilaisia ajatuksia muistovihoista ja päiväkirjasta. Jotain, johon purkaa ajatuksia, luovuutta, ahdistusta ja sen sellaista. Braindumpia niin sanotusti.

Asia eteni, kun Essijournals lahjoitti Instagramissa muutamia standard-kokoisia vihkoja. Sain niistä kaksi (okei, lähetin happy mailin kiitokseksi) ja saatuani ne ihastuin niihin täysin. Otin toisen muistovihoksi, olen sinne kasannut minun ja miesystäväni yhteisestä taipaleesta kuvia ja muuta sälää. Se on kuitenkin edelleen todella pahasti kesken.

Nyt mietin, mitä muuta haluan samoihin kansiin. Onko teillä ajatuksia tai ideoita? Kalenteria en sinne halua, koska kuten todettua, viihdyn nykyisessä. Muuten olen kyllä avoin ideoille.. Kun tämä postaus tulee ulos, on meidän Turun Suomalaisen Kirjakaupan miitti jo takanapäin, toivon että sieltä olen imenyt itseeni inspiraatiota.

-Mirppu

Hyvän mielen taidot Recollectionin kalenterissa

Viime syksynä minulle iski totaalinen ikäkriisi. Avuksi sen selättämiseen löysin Hyvän mielen taidot -kirjan ja siihen kuuluvat kortit. Niiden avulla pääsin mieleni kanssa täysin uuteen nousuun. Luin kirjaa kappale kerrallaan ja tein tehtäviä minulle omimmalla tavalla – kalenteriin. Kuinkas muuten! Kalenteriksi tähän tarkoitukseen valitsin ihanan Recollectionin personal-kokoisen zipper plannerin, jonka ostin Kalenterimanian kirppikseltä. Kerrankin satuin olemaan paikalla oikeaan aikaan!

Kalenterien ja kirjoittamisen lisäksi musiikki on minulle tärkeää. Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, vaikka minulla onkin ne ehdottomat lempparit. Musiikkia kuunnellen koristelin kalenterin viikkoaukeamia ja jo heti alussa päätin, että tässä projektissa käytän vesivärejä. Usein taustalla soi klassinen musiikki, koska koin, että se lisää luovuutta. Tsemppaavat sanat, kauniit paperikkojen sivut, tarrat ja washit muodostivat pohjan jokaiselle sivulle. Tyyli on pysynyt samana alusta asti. Osittain se oli ns. vahinko, mutta jossain vaiheessa ajattelin, että koska koko hommalla on yhtenäinen teema, niin pidän siitä kiinni myös koristelussa. Edelleen lemppariaukemani on alla olevista kuvista ensimmäinen, se saa hyvälle mielelle vieläkin ja koko viikko on täytetty asioilla, joista olen kiitollinen.

Maalaan ensin kehykset vesiväreillä ja revin paperikosta värimaailmaan sopivaa paperia. Kaveriksi washia ja tarroja. Ja sitten tekemään tehtäviä. Joihinkin tehtäviin menee useampi aukeama, joitain tehtäviä olen tarvittaessa jatkanut irtopaperille. Renkaiden ansiosta sivuja saa helposti lisäiltyä.

Välillä meni tovi, etten koskenut koko projektiin, mutta talven pimeinä iltoina jatkoin taas tätä itseeni tutustumista. On mielenkiintoista perehtyä omiin voimavaroihin, kasvaa ja kehittyä tässä keski-iän kriisin kynnyksellä. Ajattelin tällä konstilla lakaista kriisit hevonkuuseen ja vaihtaa isompaa vaihdetta silmään. You only live once! (vaimitensemeni?!)

Hyvän mielen taidot -kirja ja kortit ovat mielestäni hyvä apuväline oman mielen kehittämisessä joustavammaksi. Joustavan mielen kanssa on helpompi toimia arjen haasteissa ja muutoksissa. Huomaan olevani taas se sama vanha minä, ellen vielä hitusen parempikin. Ikä ei ole este tai hidaste, se on vaan numeroita.

Aurinkoisin terveisin,

Pirre