Avainsana: reading journal

Lukupäiväkirja – reading journal käyttöön

Olen jo pitkän aikaa halunnut aloittaa erillisen muistikirjan lukemiselle. Varsinkin nyt kun bullet journalini on elänyt helmikuun jälkeen hiljaiseloa, enkä ole käyttänyt sitä kuin Helmet-lukuhaasteen seurantaan, oli tämä otollinen aika kaivaa esille kaapissa odottanut Lettu eli Leuchtturm1917 muistikirjani muoveistaan. Joten siinä se nyt on – voitteko uskoa – ensimmäinen lukupäiväkirjani, tuttavallisemmin lukulettu.

Lukeminen on aina, ihan pienestä pitäen, kuulunut isoksi osaksi elämääni. Toki minullakin on kausia, jolloin kuukaudessa ei vain tunnu riittävän joko tunnit tai jaksaminen, mutta varsinkin muutaman viime vuoden aikana olen yrittänyt palauttaa lukemista osaksi päivärytmiäni edes lukemalla yhden luvun illalla ennen nukkumaanmenoa.

Muutamia lisäpotkuja tämän lukuletun aloittamiseen tuli ryhmästä, kun Mira jakoi TikTok-videon, missä oli toinen toistaan hienompia seurantoja lukemiseen. Tiedän itse kuitenkin, ettei minusta ole seuraamaan päivittäistä sivujen määrää, varsinkin kun luen nykyään myös paljon e-kirjoja BookBeatista ja kuuntelen kotitöitä tehdessäni äänikirjoja. (Ei silti ole fyysisen kirjan voittanutta, mutta nykyään siihen tarttuminen on huomattavasti hankalampaa huomiota vaativan vauvan kanssa.)

Niinpä toistaiseksi ainoa kunnon tracker lukupäiväkirjassani on päivittäisen lukemisen seuranta. Koska aloitin muistikirjan kesken vuotta, halusin sisällyttää tähän myös ensi vuoden kokonaisuudessaan. Olen nähnyt tällaisia seurantoja juurikin sivumäärien seurantaan, mutta uskon tämän toimivan itselläni kaikista parhaiten. Eri värit olen laittanut ainoastaan kirjatyypille: fyysinen kirja, e-kirja tai äänikirja. Lisäksi merkkaan, mikäli en ole lukenut lainkaan ja pisteellä sitten, mikäli kirja on sen päivän aikana saatu luettua loppuun. Toivon, että tämä toimii.

Viereisellä sivulla olen tehnyt taulukon, jossa kuukauden lempparikirjani kamppailee aina toisen kuukauden lempparia vastaan. Vuoden lopussa sitten valitsen top3-kirjoista vuoden parhaan luetun teoksen. Tämä idea tuli Instagramista kirjagrammaajalta @merisreads, joskin uskon tämän olevan varsin yleinen seurantataulukko.

Luonnollisesti tarvitsin myös TBR-listan (to be read, mitä haluan lukea), jotta saan siirrettyä miljoonat puhelimeni screenshotit yhteen paikkaan. On huomattavasti helpompi varata kirjoja kirjastosta, kun ei tarvitse käydä koko kuva-albumia läpi löytääkseen teokset, jotka kiinnostivat. Tänä vuonna halusin myös vihdoin aloittaa hyllynlämmittäjä -projektin. Uskon, että jokainen kirjahyllyn omistava on jossain kohtaan törmännyt samaan ongelmaan: uusia kirjoja kannetaan sisään nopeampaa tahtia kuin ehtii lukea ja silti seuraava lukuprojekti on kirjaston kirja tms.

Tein myös muutaman kollaasin jo tänä vuonna luetuista kirjoista. Allekirjoittaneella kävi pieni moka kuvia tulostaessa, sillä pystykokoinen A4 ei mahdukaan aukeamalle, koska kirjojen kansikuvat olisi pitäneet laittaa vaakatasoon, jotta olisi ollut edes pieni mahdollisuus. No ainakin tuli lisäiltyä enemmän tarroja aukeamille: sopii hyvin tämän vuoden teemaani, eli varastojen konkreettiseen käyttöön uuden ostamisen sijasta.

Hauskana lisänä tälle vuodelle päätin ottaa A to Z challengen, eli luetaan jokaisella kirjaimella alkava kirja. Lisäsin vielä extrana ä ja ö kirjaimet, jos sattuisi osumaan omalle listalle jompikumpi. Tämä on tarkoitus olla varsin leikkimielinen haaste, josta en ota mitään stressiä ja en aio etsimällä etsiä kirjoja.

Myös ryhmän puolella joku linkkasi artikkelin, missä oli useampi haastekohta (olikohan 52?) ja niihin sopivia naisten kirjoittamia kirjoja sitten useampikin. Päätin kirjata kaikki 101 kirjaa tälle aukeamalle ja merkkasin, mitkä olin jo lukenut (vaivaiset 7 kirjaa löytyi listalta). Tästä saa varmasti tulevaisuudelle kirjavinkkejä napsittua.

Seuraavaksi olisikin työn alla loput toukokuun loppuun mennessä luettujen kirjojen kollaasin tekeminen. Tällä kertaa virheistä opittiin ja tulostin kuvat suoraan koossa A5. Olen hieman kahden vaiheilla, aionko siirtää Helmet-haasteen näiden kansien väliin, vai annanko sen olla vielä tämän vuoden bujossani. Jatkossa olisi myös tarkoitus kirjoitella mietteitä luetuista kirjoista ja kenties inspiroitua kirjagrammaajien lukuhaasteista ja -bingoista.

Mitä kaikkea sulta löytyy lukupäiväkirjasta? Itse en halua suoraan lähteä liian monimutkaiseen, jotta ei jää seurannat yms. täyttämättä, mutta otan mielelläni vinkkejä ja ideoita vastaan! Lukemistani seuraan myös Goodreadsissa, mutta katson, ettei paperinen versio poissulje sen käyttämistä, koska askarteleminen on myös omanlaistaan terapiaa.

Ihanaa alkanutta kesäkuuta kaikille! – Laura S.

Vinkkejä kirjajournaliin

Kuvissa näkyvä Aura notebook Monochrome -muistikirja saatu kaupallisessa yhteistyössä / Ainoa

Lukeminen, kirjallisuus ja kirjat ylipäätään ovat erinomainen, oman muistikirjan tai bullet journalin täyttäjä. Kirjajournalin tai lukupäiväkirjan aloittaminen lähtee usein ihan kynien ulkopuolelta, eli niistä kirjoista, mistä sitten on helppo lähteä seuraavaan suunnitelmaan. Kirja-aiheisia sivuja voi lähteä rakentamaan jo omistamaansa bujoon tai kalenterin lisäsivuille, käyttää tätä hyvänä syynä hommata ihan oma, uusi alustansa, tai napata jonkinlainen valmis lukupäiväkirja matkaan.

Tässä postauksessa saatte parit täyttövinkit kirjajournaliin, ja toivottavasti myös inspiraatiota omaan lukupäiväkirjan tekemiseen, tai miksei jopa lukemiseenkin. Käytän itse saamaani Aura-muistikirjaa, ja minulla on kaapeissa myös pari muuta lukuaiheista valmisjournalia.

Helppoja ensiaskelia kirjajournaliin on sivumäärien lisäksi oma arvostelu kirjasta, joko sanoin tai vaikkapa tähdin. Tietenkin kirjan nimi ja kirjailija on hyvä lisätä, jotta muistetaan mistä edes puhutaan. Itse tykkään myös lisätä aloitus- ja lopetuspäivät. Varsinaiset sanalliset arviot eivät kuulu omaan journalointiini, mutta niille on hyvä jättää tilaa, mikäli niitä haluaa kirjoittaa.

Erilaiset seurantalogit ja tottumuskirjaukset sopivat myös hyvin kirjateemankin kanssa käsi käteen. Tulevien julkaisujen hypetys, tai vaikka kirjojen kansikuvien tulostaminen ja liimaaminen visuaalista ilmettä muuttamaan, ovat kiva tapa saada väriä sivuille. Rahankäyttöä kirja-asioissakin kannattaa seurata, jos ei hommaa kaikkea lukemistaan kirjastosta.

Lukupäiväkirjastakaan ei tarvitse tehdä jokaiselta sivulta samannäköistä. Jotkut sivut voi täyttää hyvin pelkästään inspiroivilla lauseilla ja lainauksilla, tai muuttaa keskellä kuuta tyyliä, millaisena haluaa journalinsa juuri silloin nähdä. Kirjaston lainakuitit on helppo lisä liimata sivuille, ja kirjakauppojen mainoslehdistä saa hyvin ilmaista materiaalia koristeiksi.

Aina jokaisen sivun ei myöskään tarvitse olla alusta loppuun täynnä, ja mukaan mahtuu hyvin myös pelkkiä kuville ja lainauksille omistettuja sivuja. Olen itse käyttänyt myös koko sivun kuvia hyvänä korjauksena, mikäli maalit tai kynät ovat tulleet hieman liian innokkaasti sivujen läpi.

Kirjajournalia tehdessä kannattaa muistaa sama kuin lukiessa – on hyvä kokeilla uutta, vähän oman laatikon ulkopuolelta, kuunnella kavereiden suosituksia ja yllättää itsensä. Kaverin suosittelema kirja saattaa toimia inspiraationlähteenä seuraavalle väriteemalle bujoon, tai avata ovet täysin uuteen genreen lukukokemuksena.

Oma paras vinkkini kirjajournalin pitämiseen on, että sen pitämisen pitäisi olla mielekästä ja hauskaa. Ei ole järkeä lukea kirjoja innoissaan, ja sitten palata johonkin, mikä vie miltei ilon koko lukukokemuksesta. Lukupäiväkirja odottaa kiltisti, vaikka siihen ei tarttuisikaan joka kirjan jälkeen, vaan täyttäisi kerralla kaikki vuoden lukemiset.

Toivottavasti teillä on mukava viikko takana ja edessä, ja hyviä kirjoja lukemisen alla – joko äänikirjoina, e-kirjoina, tai ihan fyysisinä kopioina.

– Milja