Avainsana: rakas päiväkirja

Perjantaipäiväkirja – Tia

Kuvissa näkyvät kalenterit saatu yhteistyössä Ajastolta.

Osa kaksi! Kevät on ottanut suuren harppauksen kesää kohti. En voi uskoa, että muutama viikko sitten hukuimme kolme päivää lumikaaokseen. Lunta lykittiin useamman kerran päivässä ja nyt lentävät perhoset ja muut pörriäiset.

Mitä kuuluu? Tuntuu, että aika loppuu kesken. Polviproteesileikkauksen jäljiltä kuntoutettavaa on edelleen jäljellä, enkä ole varma kestääkö polvi vieläkään fyysistä työtä. Jos olisin toimistotyössä, olisin varmasti jo keväällä palannut töihin. Olen kuitenkin ollut vakituisessa työsuhteessa 15 vuotta ja työnantajalla ei ole ollut toistaiseksi tarjota kevyempää työtehtävää. Kohta on taas kolmikantaneuvottelut töissä ja ne stressaavat aina. Ennen kuin polvi meni, en ollut käytännössä koskaan pois, vaan aina töissä. Perusflunssat harvemmin ovat häirinneet minua, enemmänkin reuma tai keliakia, joiden en ole antanut hidastaa tekemistä. Otin nyt kerralla ”kaikki sairaslomat”.

Mikä haluan olla isona? Hyvä kysymys… kun olisikin yksi tie mikä veisi eteenpäin, mutta kun haluaa kaiken. Haluanko ommella työkseni vai pitää sen harrastuksena? Haluanko tehdä jotain luovaa mitä voisin jalostaa myös mahdollisesti tekstiileihin sekä paperituotteisiin. Haluanko tehdä töitä jonkin hyväksi? Sen tiedän, ettei minua ole tehty tekemään töitä yksin. Ikävöin työyhteisöä ja sitä että kuulun johonkin. Olisi mahtavaa olla mukana yhteisössä, jossa minua ei määrittäisi rikkinäinen kroppa vaan se mitä osaan ja voin tehdä. En haaveile 40 tunnin viikkotunneista, mutta päivätöistä kylllä, kun on omat pienet koululaiset.

Unelmat! Kevät ja pesänrakennus kävelevät käsi kädessä. Koitan koko ajan saada kodista toimivamman ja tavaroille omat paikkansa. Pitäisi löytää kirjahyllyä ja lipastoa. Oikeat säilytysratkaisut, jotta en joudu luopumaan ihan kaikesta askartelutavarasta, mitkä tällä hetkellä lojuvat laatikoissa sälytysratkaisujen puutteesta. Pääni sisällä kaikki on omissa koreissaan ja dymo laulaa leimat, langat, koristepaperit, nepparit, stanssit, vetoketjut… Todellisuus toistaiseksi ikuinen kaaos.

Kevään odotetuin? Vaatekaappi pitäisi käydä kesävaatteista ja kengistä läpi, koska lähdemme reissuun. Helmikuussa tuli miehen kanssa 10 vuotta kihloissa (naimisiin tuskin menemme koskaan) ja mies osti koko perheelle lomamatkan. Lapset pääsevät ensimmäistä kertaa lentokoneeseen ja ulkomaille. En ole koskaan ollut rantalomalla ja nyt hotellin uima-allas jatkuu mereen. Kohde on myös saari, joten vettä riittää ympärillä. Olen ollut maajoukkueen kisamatkoilla monessa maassa, sukulaisten luona Norjassa sekä Saksassa ja muut lomakohteet ovat olleet kaupunkilomia. Katsotaan miten pärjään rantakohteessa, heh.

Summa summarum. Kiireinen kevät, paljon hoidettavaa ennen kuin työkyvyttömyyseläke loppuu, niin kuntoutuessa, työtehtävien kartoituksessa sekä yhdistystoiminnassa. Jännitettävää, kun koulu loppuu ja lapset lomailevat päivisin keskenään. Töiden aloittaminen, mitä se onkaan kaikkien vuosien jälkeen? En olen poissulkenut kouluun palaamisen mahdollisuutta. Kaikki selvennee toivottavasti kevään edetessä. Haluan jättää alitajunnan stressin ja tehdä työtä, nauttia arkisista jutuista sekä palkkapäivästä.

Ihanaa kevättä, nauttikaa auringosta sekä lämmöstä – Tia

Perjantaipäiväkirja – Tia

Color A6 persikka saatu yhteistyönä Ajastolta.

Mitä mietinkään, perjantaipäiväkirja? Huomaan, että päiväkirjan kirjoittamisesta on aikaa ja se ei tule niin luonnostaan. Ennen päiväkirja kulki mukana, koska kirjoitin sitä kalenteriin sen edetessä, kalenterin ollessa päivä per sivu näkymällä. Ajatuksena on ollut monesti aloittaa päiväkirja erilliseen muistikirjaan, mutta se on edelleen ajatuksen tasolla. Tämä ylläpidon perjantaipäiväkirja antakoot buustia sille ajatukselle…

Mitä siis kuuluu? Jälleen on yksi vuosi vaihtunut ja arki perheessämme alkanut, lapsilla koulu sekä harrastukset. Sain jatkoa työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutus jatkuu. Pää on täynnä kysymyksiä siitä miten kuntoutus etenee ja että olenhan muistanut kaiken oleellisen. Nyt kuitenkin päällimmäisenä tavoitteena polven kuntouttava kuntoilu ja venyttely, itsestään hyvin huolehtiminen. Tälle tarvitseekin tehdä pikaisesti seurantataulukot, miten olen edennyt, jotta osaan vastata jatkossa fysioterapiassa kysymyksiin. Aloitin viime viikolla kävelylenkit naapurin kanssa. Ihan rauhaksiin mennään opetellen kävelemään oikein. Hitaasti mutta varmasti, kintut kipeinä treenistä.

Lukuharrastus jatkuu, hyvä minä. Muutama lukematon päivä on jo tälle vuodelle tullut, mutta silloin on migreeni vaivannut, joten annetaan anteeksi. On muuten rentouttava aivot narikkaan meininki, kuunnella äänikirjaa. Ja samalla olen saanut esimerkiksi Coloriin merkattua miehen koko vuoden työvuorot. Työpisteeni on ollut kaaoksessa ostettuani uuden työpöydän, joten paljon muuta tuunailua ei ole ollutkaan. Olen merkkaillut asiat ylös Coloriin vain kynällä. Inspiraatiota kyllä olisi, joten kun tavarat löytävät uudet paikkansa, en voi uskoa muuhun kuin tuunaustulvaan, heh.

Ostin myös Ajaston Project365 kalenteriin uudet sisällykset. Se on oivan kokoinen seurattaville trackereille ja päiväkirjamaisiin merkintöihin. Sopivasti tilaa ja renkaiden ansiosta sisällys muuttuu tarpeen mukaan. Odotan oikein, että pääsen taas siihen tilaan, että kalenteri on auki pöydällä ja voin päivittää sitä aina kun haluan. Tuunausrutiinit! Ainut tuunausrutiini tälle vuodelle on ollut Projectin lukuseuranta, se onkin koko ajan auki. Lisäksi olen tehnyt muutamat luku- ja menomerkinnät Coloriin.

Kyllä tämä kaaos tästä vielä tuunailuksi muuttuu! Oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille.

-Tia