Se on jännä miten mieli muuttuu. Tavallaan tykkään aivan älyttömästi tästä Heidi Swappistani ja sen koristelusta. Tunnen sen kanssa kuitenkin ajoittain syyllisyyttä, jota en haluisi mieluisan harrastuksen kanssa tuntea. Syyllisyyttä siitä, etten tee tarpeeksi enkä hyödynnä sitä niin paljon kuin se ansaitsisi. Näin ollen täytyy kysyä itseltään tässä vaiheessa, että oliko ostos sittenkään niin onnistunut kuin miltä se on päällisin puolin tuntunut? Onnistunut ehkä, mutta ei minulle. Minulla sille on ollut aivan liian vähän käyttöä ja sitä tällainen ihanuus ansaitsisi. Täytyy sanoa, että nyt kun olen niin tyytyväinen ollut muihin ostoksiini niin Heidi Swapp täytyy siitäkin syystä nimetä vuoden 2017 hutiostokseksi.

-Anna-Johanna Makkonen

***

Siis valintahan oli törkeän vaikea, mietin pitkään ja hartaasti että mikähän tämä ”hutiostos” voisi olla. Lopulta se sitten oli Project life stickers. Oli niin pakko ne saada kun ihania kuvia ja kun muillakin, mutta minä en yksinkertaisesti tiedä mihin käyttäisin noin paksuja tarroja, muuta kuin enkä jonkun muistikirjan/ vihon kannen koristeluun. Enpä ole saanut aikaiseksi sitäkään. Tuossa makaavat muiden tarrojen joukossa. Välillä otan pakkauksen käteen ja ihailen niitä, mutta edelleen ovat käyttämättä. Ehkä vielä joskus keksin mitä heidän kanssaan teen.

-Eiksu

***

Vieläkään en ole täysin varma, olenko traveler’s Notebook -ihminen. Kyllä, vihot on hankittu, muovitaskut on hankittu ja kansikin on hankittu. Onko traveler’s Notebook minulla päivittäisessä käytössä? Ei. Onko se mukana joka päivä? Ei. Tuunaanko sitä joka päivä? En. Niin ihana kuin tuo  kansi onkin, sekä aivan ihanat kukkavihot sen sisällä, en ole edelleenkään varma oliko tämä ostos hitti vai huti. En välttämättä sanoisi, että se on vuoden 2017 pahin hutiostokseni, mutta en nyt sanoisi, että se oli paras sijoitus ikinä 🙂

Heidi Auranen

***

Ompas pirun hankalaa miettiä että mikä olisi ollut vuoden niin sanotusti huonoin ostos – kaikkihan ne ovat olleet ihania! Ja tarpeellisia, vältämättömiä suorastaan. Niin kuin kaikki kalenteriaskarteluun liittyvät hankinnat ovat. 😉 Mutta jos oooikein syvään vedän henkeä ja mietin tarkkaan, on vastauksen oltava että suurin osa hankituista papereista taitavat olla jollain tasolla hutihankintoja – en nimittäin niitä osaa oikein käyttää kalenterissa! Onneksi kuitenkin saan papereitani hyödynnettyä korttiaskartelussa ja esimerkiksi flipbookkien tekemisessä kirjekavereille, että ei sentään aaaivan tyhjänpanttina joudu kauniit paperit olemaan. 🙂

♡, Inka

***

Priman Traveler’s Journalien tullessa myyntiin olin tietenkin heti ostamassa semmoista itselleni, koska en vielä Traveler’s notebookia omistanut. Itse TN onkin tullut käyttöön, mutta tuon hullaantumisen myötä tulleet muut jutut eivät niinkään – hamstrasin kansien sisälle itselleni tuttuun tapaan aivan älyttömät määrät oheissälää, ja niistä vain murto-osa on minulle tarpeellisia. Erilaiset muovitaskut lukeutuvat niihin juttuihin, mitkä ovat minulle vain turhaa täytettä, sillä en roudaa TN:ni koskaan mukanani. Tarvetta muovitaskujen täyttämiselle ei kotisohvalla pahemmin ole.

– Milja

***

Olen samassa veneessä Inkan kanssa, jouduin oikein pysähtymään miettimään, että mikä ostos menisi hutikategoriaan. Lopulta totesin että die cutsit, joita hamstrasin alkuvuodesta ihan älyttömiä määriä. En käytä niitä minissä (enkä käyttänyt personalissakaan), koska ne sopivat minun mielestäni paremmin A5-kokoon. Toivottavasti eivät jää kuitenkin loputtomasti lojumaan laatikon pohjalle, sillä ensi vuonna on taas isompikin koko käytössä…. Tämän vuoden puoella olen tainnut käyttää niitä lähinnä slamien ja kirjekuorien koristeluun.

-Mirppu

***

Valehtelisin toki hieman, jos väittäisin että ostain aina vain tarpeellista! Silti totean hutiostoksen tittelin määrittelyn olevan hankalaa, sillä jokseenkin hyötyperäistä ostelua on tänä vuonna ollut. Montaa asiaa ei ole, joka ei olisi käyttöön päätynyt. Hetken pääkoppaa kaiveltuani muistin pari koristeteippirullaa, jotka tulin ostaneeksi melkoisen perusteettomasti. Mä en yleensä käytä sinistä juurikaan, jostain kumman syystä olin päätynyt hommaamaan sinisävyistä teippiä kaksi rullaa. Ja kynä. Äärimmäisen hieno sellainen minun makuuni, sillä vihreähän nyt on ollut in. Silti, 0,7mm lyijytäytekynä ei ollut fiksuimmasta päästä, sillä en juurikaan käytä lyijytäytekyniä enää. Jos käytänkin, terän pitäisi olla mahdollisimman ohut, joten tätäkään kriteeriä tuo kynä ei täytä. Onpahan ainakin kivan näköinen kynäpurkissa! Ja nuo kukat. Mikäköhän äly ja väläys on käynyt, kun ostin kalliin rasiallisen noita kukkasia, sillä nekään eivät ole päätyneet vielä tehokkaaseen käyttöön. Saa ainakin hienoa kuvausrekvisiittaa niistä, jos ei muuta!

– Mira R.

***

Tämän vuoden ostoksista huonoin on ollut Priman Lady Like -Traveler´s Notebook. Tämä siitä syystä, että lukuisista yrityksistäni huolimatta, en ole raaskinut ottaa Traveler´s Notebookia lainkaan käyttöön, vaan se odottaa edelleen käyttämättömänä. Uskon kuitenkin vakaasti, että jonain päivänä  pääsen yli tyhjän paperin tai tässä tapauksessa tyhjän vihkon syndroomasta ja rohkaistun käyttämään Traveler´s Notebookia. Tuon ajatuksen voimasta en (ainakaan) vielä ole luovuttanut ja laittanut ihanuutta kiertoon.

-Piia

***

Ostan yleensä askartelutarvikkeita maltilla ja tarpeeseen. Hutiostoksia tulee todella harvoin tai sitten lähetän ne eteenpäin. Tämän vuoden hutiostoksen tittelin saa ehdottomasti Tigerista ostettu planneria muistuttava vihko. Planneri ei toki paljoa maksanut mutta huonosta laadusta ei viitsisi maksaa yhtään. Rengasosio irtosi lähes samantien eikä paperikaan tunnu hyvältä. Ei jatkoon!

Ruut Männistö

***

Ostin koristeteippikynän, johon saa vaihdettua kolme erilaista teippirullaa. Valitettavasti en ole oppinut käyttämään teippikynää, kuviot eivät vain siirry kalenteriini kokonaisina eikä kahta muuta kuviosisustaa saa kuljetettua mukana. Ehkä osaltaan koristeteippikynän kokeminen hutiostokseksi johtuu myös ihastumisestani tavallisien washien käyttöön koristelussa.

🙂 Raija

***

Mun ehdoton hutiostos on Pilot Frixion Clickerit. Muovi niissä on todella halvan tuntuista. Ulkoasu vauhtitribaaleineen voisi olla hillitympi. Kynän kärki jättää mustejälkeen keskelle tyhjän alueen, ja muste on kaikki jäljen reunoilla, en tiedä johtuuko itse kärjestä vai onko musteen vika. Värivaihtoehdot ovat surkeat ja suppeat, ja kaiken tämän lisäksi muste ei ole edes arkistokelpoista, joten näillä kirjoitetut tekstit voivat ja varmasti haihtuvatkin taivaan tuuliin ajan myötä.

♥ Roosa

***

Kalenterien osalta sanoisin, ettei ole hutiostosta. Kaikista olen tykännyt. Ja ne jotka eivät olekaan sopineet käyttööni, ovat kuitenkin opettaneet osaltaan minulle sitä, mikä on oikeasti se minun juttuni.

Mutta kalenterimaniaan, tarkemmin kalenterimanian pikkujouluihin, liittyen voisi hutiostokseksi laskea sinne ostamani salaatit.

Koska lukitsin itseni ulos lähdön tohinassa. Ja ne pahaiset salaatit oli tietysti vielä sisällä. Ei muuta kuin uudestaan kauppaan hakemaan uudet salaatit. Täällä nämä ensimmäiset salaatit odotti sitten kiltisti kotona. Arvaatteko mitä meillä syödään lähiaikoina paljon…

Sanna

***

Onnistuin ujuttamaan molemmat hutiostokseni samaan kuvaan! 🙂 Ostin Happy Planner Minin mukana kulkevaksi kalenteriksi, vaakapäivistä huolimatta. Sitten hankin vielä Dokibookin renkaat, jotta voisin käyttää niitä minissäni. En tule yhtään toimeen vaakapäivien kanssa, mutta Minin koko oli niin sopiva, että halusin yrittää. Ja sopivan kokoinen se onkin! Juuri passelisti personalin ja a5:n välistä. En kuitenkaan tullut vaakapäivien kanssa toimeen ollenkaan ja Dokibookin renkaatkin olivat hieman liian paksut Miniin. Tuli siis kerralla tuplahuti!

-Tiia