Avainsana: pokémon

DIY – Pokémon korttipakkaukset penaaliksi

Tässä hauska sivutuote Pokémon-korttien kerääjälle tai jos perheessä on pienempiä keräilijöitä, kutein meillä. Korttipaperit kannattaa avata varoen ja hyödyntää ompelussa. Tänään siis vuorossa Pokémon-penaalin ompeluohje. Ideasta en voi kyllä kunniaa ottaa, vaan sain ystävältä inspiraation hänen omista tuotoksistaan.

Meidän perheessä lapset jo tietää Pokémon-kortteja saadessaan, että äiti avaa paketit. Levittelin pöydälle keräämäni pakkaukset ja sommittelin kuvioita yhteen. Samalla kaivoin vetoketjulaatikon esille, niitäkin on kertynyt muutama ajan saatossa. Laatikosta valikoitui 25cm turkoosi vetoketju. Vetoketjun lisäksi tarvitset kristallimuovia, jota saa meillä esimerkiksi kangaskauppojen kerni- ja vahakangasosastolta ja on huomattavasti ohkaisempaa kuin tavan kerniliina.

Penaali tarvitsee myös vuorikankaan, eli sisäpussin. Kynien takia valitsin mustan lakanakankaan, näin mahdollinen sotkeentuminen ei harmita. Kannattaa myös muistaa, että muovi on läpinäkyvää ja ne kohdat joita korttipakkaukset eivät peitä, paljastaa vuorikankaan läpi. Etsin kyllä Pokémon-kangasta, mutten tähän hätään löytänyt mitään joustamatonta saati edullista.

Ennen kun leikkaan vuorikankaat sekä kristallimuovin, ompelen neljä Pokémon-korttipakkausta kyljistä kiinni ja toistan, jotta minulla on etu ja takakappale. Näin varmistan kuinka suuren penaalin saan ja paljonko kangasta tarvitaan. Pakettien koko vaihtelee sen mukaan miten ne on saatu avattua. Ompelen paketin taitteiden kohdalta ompelukoneen pisimmällä ompelella, jotta pakettimateriaali pysyisi ehjänä. Kannattaa muistaa, että kaikki hutireiät jäävät näkyviin, toisin kuin kankaissa. Paikkasin joitakin revenneitä kohtia ihan tavan kirkkaalla teipillä, koska se jää vuorin väliin piiloon, mutta pitää paketit kasassa ompelun ajan.

Kun paketit on ommeltu yhteen, leikkaan saksilla sisimpien saumojen ylimääräiset pakkausmateriaalit pois, jättäen kuitenkin reilun 1cm saumavarat purkautumisen estämiseksi. Saumoja ei ole päätelty, ettei materiaali vain repeä edestakaisen ompeleen takia. En kuitenkaan leikkaa uloimpien reunojen ylimääräistä osaa pois, koska ompelen apuompeleet korttipakkauksen reunoista kristallimuoviin, jotta ne pysyvät yhdessä kun päästään vetoketjuvaiheeseen.

Ommellun korttipakkausrivin avulla leikkasin vuorikankaan ja kristallimuovin. Seuraavaksi ompelen Pokémon-kortipakkaukset ja muovin toisiinsa päätyreunoista, niin reunasta, että sen voi lopussa leikata pois. On aina helpompi yhdistää osia, kun osa on jo toisissaan kiinni. Tasoiti saksilla yläreunan mihin vetoketju tulee, noin 0,5-1 cm päästä korttipakkauksen reunasta. Vasta sitten yhdistin vetoketjun muoviin ja vuorikankaaseen. Vetoketjun ompeluohjeen löydät täältä kuvien kera (tai vaihtoehtoisesti täältä).

Kun vetoketju on kiinni, ompelin sivut umpeen kuten linkin ohjeessa sillä erolla, että nyt ei ole yhtään kangasta taitteella, vaan kaikki saumat pitää ommella. Penaalin pohjaan vuorikankaaseen jätetään todella iso, melkein pohjan kokoinen kääntöaukko, koska materiaali on hankala kääntää jäykkyyden takia. Kun reunat on ommeltu mukaillen vetoketjun linjaa ja korttipakkauksien kuvien mukaan ympäri (muista kääntöaukko), leikkasin ylimääräisen materiaali pois säästäen 1cm saumavarat.

Käännä penaali ja asettele kulmat. Ompele kääntöaukko kiinni. Valmista! Halusin myös tähän penaaliin koristelenkin Aliisan vanhoista aarteista. Lenkki on lisätty niin kuin kahvipaketti-postauksessa. Seuraavaksi kokeilen tehdä pienemmän pussukan 15cm vetoketjulla.

Näin valmistui hauska penaali roskasta – Tia

Tuunaustyylin muuttuminen

Tuunaustyylin muuttuminen. Se on aihe, josta varmaankin useimmilla on jotakin sanottavaa – varsinkin jos on harrastanut kalenterituunaamista jo hieman pidempään. Harvoin nimittäin tuntuu siltä, että oma tyyli pysyisi luovissa aktiviteeteissa aina tismalleen samanlaisena. Törmäsin itse jokin aika sitten siihen kalenteriini, josta kalenterimania kohdallani alkoi. Aika jännittävää!

Ensimmäinen ajatus, joka päähäni pompsahti kalenteria selatessani oli: ”Apua!” Nimittäin apua, miten erilaiselta se nykyiseen kalenteriini verrattuna näyttääkään! Aivan kuin tuota kalenteria olisi koristellut joku aivan eri ihminen kuin nykyistä. Toki tuo vanha kalenteri oli muutenkin täysin erilainen kuin nykyinen kalenterini Recollections. Vanhassa kalenterissani oli päivä per sivu -layout, ja ostin sen alunperin päiväkirjaksi. Sivuja lueksellessani niiltä löytyikin kirjattuna paljon asioita, joita en ilman tätä kalenteria olisi enää muistanut. Aika mahtavaa – ja puhutaan kuitenkin vain parista vuodesta!

Kalenterin ulkoasun ohella suurin ero on ehdottomasti käyttämäni materiaalit. Rakastuin kalenterituunaamiseen salamannopeasti ja aloinkin koristella kalenteria heti niillä materiaaleilla, mitä sattui kotoa löytymään. Näiden kahden vuoden aikana minulle on kertynyt kaikenlaisia kalenteritarvikkeita, krhm, melkoinen varasto! Se tietenkin näkyy myös koristelemissani aukeamissa. Ensimmäiset koristelut on toteutettu 96-prosenttisesti lehtileikkeillä, joiden lisäksi sivuilla on joitakin hassuja tarroja. Myös miehen työtarvikkeista nyysittyä sähköteippiä löytyi kalenterini sivuilta! Nykyään minulla on kaksi tuunaustarvikekategoriaa, jotka jyräävät koristeluissani lähestulkoon diktaattorimaisesti: tarrat ja washit. ♥

Tämä kyseinen kaiken aloittanut kalenteri väistyi jo parin kuukauden kuluttua rengasplannerin tieltä ja siihen jäi paljon etukäteen koristeltuja aukeamia ”tyhjänpantiksi”. Nyt kun katselen, kuinka kivoja kuvia sivuille olenkaan liimannut, mietin pitäisikö leikata kuvat uudelleen käyttöön. Mitä olette mieltä, pitäisiköhän laittaa sakset viuhumaan?

Alla olevassa kuvassa näkyy mielestäni oikein hyvin se, millainen kalenterintuunaustyylini on nykyään. Tarroja, tarroja, tarroja ja washia. 😀 Tykkään aloittelijana tekemistäni aukeamista, mutta myös nykyisestä tyylistäni. Tämän postauksen myötä aloin kuitenkin miettiä, että voisin ottaa taas lehtileikkeitä enemmän käyttöön. Lehdistä löytyy niin valtavan kivoja lauseita ja hauskoja kuvia!

 

♥, Inka

 

Psst, aiemmin myös Ruut on pohtinut tuunaustyylin muuttumista, *tässä* postauksessa!