Avainsana: plannerit

Inspiraation ihmeellinen voima

Tässä harrastuksessa mielestäni ihanin hetki on se kun tunnet miten inspiraatio iskee kunnolla. Yhtäkkiä ideoita satelee kuin tyhjästä ja saat tehtyä sellaisia juttuja, jotka ovat pitkään jääneet korvan taakse. Sinulla saattaa myös tulla päänvaivaa siitä, mistä ideasta aloittaisi. Itse ajattelen niin, että sama se mistä aloitat – kunhan aloitat!

Itselläni voi olla pitkiäkin kausia kun ei vain edisty. Halua on, mutta ei aikaa. Aikaa on, mutta ei ole ideoita tai muuten vain ei pääse alkuun. Se turhauttaa kun tuntuu, että ihan normipäivistäkin olisi kiva saada se jokin juttu ylös laitettua. Ollaan silloinkin oltu elossa, kuitenkin! Itselleen kannattaa silti olla armollinen sillä kaikki me tiedämme, että aina siellä horisontissa odottaa se hetki kun tuntuu, että homma rullaa muidenkin edestä!

Pysähdyin miettimään mikä minut saa inspiroitumaan. Ei kai sitä yhtä tiettyä asiaa olekaan. Inspiraatioon tai sen puutteeseen vaikuttaa monesti moni asia sen hetken fiiliksessä. Selatessani kuvia koneelta mietin, että näitä kuvia todella yhdistää yksi asia joka minut on saanut inspiroitumaan silloin kun kuvat on otettu.

Se asia on kauneus. Esteettisyys. Harmonia. Kun olen ottanut näitä kuvia, on joku ollut mielestäni niin kaunista, että sen hetken olen halunnut kuvata. Oli se sitten uudet materiaalit, onnistunut sommittelu, valo tai paikka ylipäänsä, olen kokenut sen inspiroivana kirjoittamiselle. Tuunailu onnistuu monesti vaikka millaisissa olosuhteissa, mutta kirjoittamiselle tarvitsen tietyt tähdet oikeaan asentoon, jotta pääsen alkuun ja omien ajatusteni äärelle. Nyt on taas menossa kuiva kausi kirjoittamisen suhteen, joten olen keskittynyt suosiolla koristeluun ja muuhun tuunailuun liittyvään. Tunnen kuitenkin tarpeen pääni sisällä päästä laittamaan ajatuksia sanoiksi paperille ja uskonkin, että kyllä se inspiraatio kohta minutkin korjaa mukaansa ja siten taas mennään. Sitä odotellessa!

Näitä kuvia valitessa ja katsellessa tuli niin hyvä mieli. Heräsi oikein kaipuu saada sellaista omaa aikaa, joka ihan yllyttää kirjoittamaan! Ihan vain saadakseen tätä kertynyttä ajatustaakkaa kirjoihin ja kansiin purettua. Tämä tavoite on saatava viikko-ohjelmaan.

Miten Sinä löydät inspiraatiosi?

-AJ

Kaksivuotias Neiti Näpsä tuunailee

Minusta on ihanaa nähdä, kun vanhempi ja lapsi harrastavat yhdessä. Minusta se on jotain niin suloista, ja meillä ainakin se tuo sitä vaivatonta yhdessäoloa arkeen. Ei aina tarvitse keksiä jotain erityistä tekemistä tai lähtemistä. Meillä Neiti Näpsä haluaa leikkimään leluhuoneeseen ja minä tulen kalenteritarvikkeineni seuraksi.

Joskus käy niin, että hän ei jaksakaan keskittyä omaan touhuunsa, vaan haluaa mukaan siihen mitä minä teen. Silloin kaivamme esiin Näpsän oman art journalin ja avaamme uuden, puhtaan aukeaman. Siitä alkaa tohina!

Neiti Näpsä pitää kaikista eniten washiteipistä. Sitä otettaisiin joka rullasta ainakin metrin verran heti kättelyssä. Aina yritän kärsivällisesti selittää, että pienikin palanen riittää, mutta me emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen. Yritän aina kirjoittaa ylös milloin mitäkin on tehty – on ollut korvatulehduspäivää, syyslomaa ja mammalareissua, kaikista on joku pieni koriste tehty. Niitä on kiva katsella myöhemmin!

Ostin pikkuiset värikynät Näpsälle, jotta ne kulkevat kätevästi mukana. Hammastikuksi näyttää joutuneen yksi reppana ainakin. Näillä Näpsä signeeraa tekeleensä missä vain ja milloin vain!

Eräänä päivänä levitin kaikki washini lattialle tehdäkseni inventaariota. Näpsä alkoi sieltä katselemaan itselleen mieluisia. Sitä mukaa kun hän otti teipin, otin pienen palan hänelle liimattavaksi ja laitoin loppurullan Näpsän omaan washikoriin. Nyt hänellä on ikioma pieni kokoelma!

Äidillä toki on suunnitelma senkin varalle, kun Neiti Näpsä tuosta hieman kasvaa ja tulee näppärämmäksi sormistaan. Kerään tyttömäisimpiä juttuja tänne rengasplannerin väliin aina kun muistan ja aina kun niitä minulle eksyy. Voihan olla, ettei Neiti Näpsä kelpuuta niitä yhtäkään, mutta pakko on vähän yrittää! Hän on niin omanlaisensa tyyppi, etten varmasti edes osaa ajatella mitä hän valitsisi, kun itse pääsee katselemaan. Vielä toistaiseksi äiti saa ohjailla lempeästi ja tottahan suunta on tämä kalenterimania. Ja mites muutenkaan? On tämä niin hieno juttu – äidille ja tyttärelle.

Kalenteri-iloa kaikille viikkoon!

-AJ & Neiti Näpsä