Kevään aikana kaikenlaiset kalenteripuuhastelut ovat olleet aika minimissä. Suurelta osin tämä johtuu siitä, että arki ja muut harrastukset ovat vieneet mennessään eikä aika näin ollen ole riittänyt kalenteriaskartelulle. Toisaalta taas koen, että minulla on asiat aika hyvin, mitä kalenteriasioihin tulee. Olen nimittäin löytänyt kalenterin, joka minulla toimii.
Wonderland 222 -kalenterin tuntevat tietävät, että siinä on paljon erilaisia lisäsivuja. Tämä saattaa kuulostaa kovin työläältä, varsinkin jos on sellainen kuin minä, että käyttämättömät osiot tuppaavat vähän ahdistamaan. On ikään kuin pakko keksiä jokin käyttötarkoitus kaikille future logeille, seurantasivuille ja muille. Tämä yhdistettynä siihen, että, minun versioni a6-kokoisesta Wonderlandista on vieläpä päiväämätön, olisi voinut johtaa totaaliseen katastrofiin. Olisin saattanut päätyä tilanteeseen, jossa täytän kalenteria väkisin ja tuskailen, miten en jaksa edes viikkoaukeamia päivätä, kuukausi- ja vuosinäkymistä puhumattakaan. Totta puhuen olin melko varma, että kesän lähestyessä löydän itseni juuri tuosta suosta.
Vaan kuinkas sitten kävikään. Pienen alkuhaparoinnin jälkeen tajusin, että minähän oikeasti pidän tuosta näppärän kokoisesta ja mahdollisuuksia täynnä olevasta kalenterista. Pikkuhiljaa olen myös löytänyt oman tapani täyttää sitä. Olen alusta asti käyttänyt kalenterin eri osioita erilaisiin käyttötarkoituksiin eikä ”ensimmäisen asennuksen” jälkeen ole tarvinnut juurikaan tehdä päivitystä esimerkiksi tulevaisuusnäkymiin tai seurantasivuihin. Alkuun jaksoin säntillisemmin kokeilla erilaisia tapoja käyttää viikkoaukeamia, mutta arjen täyttyessä kiireistä vakiintui sellainen tapa, jota käytän oikeastaan edelleen. Käytän melko paljon kynää viikkoaukeamien päiväämisessä, mikä säästää minut päivämäärätarrojen metsästykseltä ja siitä huolehtimisesta, että pian ne taas loppuvat.
Pidän koristellusta kalenterista, joten aukeamillani on melko paljon teippiä, tarraa ja muuta härpäkettä. On kuitenkin todella tilannekohtaista, miltä aukeamat näyttävät. Joskus koristelen parikin viikkoaukeamaa valmiiksi etukäteen ja nautin siitä, että voin vain lennosta sitten tehdä niihin merkinnät. Joskus taas koristelut laahavat pahasti jäljessä ja saatan lätkiä aukeamille tarroja lennosta. Olen huomannut kummankin tavan toimivan, kun perusajatus pysyy kuitenkin samana viikosta toiseen. Ilokseni voin todeta, etten ole kertaakaan tämän kevään aikana stressannut sitä, että kalenterin koristelut eivät pysyisi menossa mukana. Eikä myöskään olisi mikään maailmanloppu, vaikka joltain viikolta koristeet jäisivätkin uupumaan. Itseni tuntien näin ei kyllä pääse käymään, sen verran kaavoihin kangistunut kuitenkin olen.
Kuukausittaisen luovuuskiintiöni täyttävät kivasti tyhjät, joka kuukauden alussa olevat Overview-sivut, joihin maalaan aina jokaisen kuukauden kansilehden. Tästä tavasta olen halunnut pitää kiinni, koska maalaaminen on minulle tärkeää ja näin varmistan, että teen sitä edes joskus. Voin kuitenkin paljastaa, että esimerkiksi toukokuun kansilehden maalasin vasta, kun kuu oli jo reippaasti yli puolenvälin. En siis aseta mitään turhia paineita itselleni tästäkään, vaan teen sen silloin, kun siltä tuntuu.
Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että nykyinen kalenterini on löytänyt paikkansa minun arjessani. Olo on seesteinen ja tyytyväinen, koska uskon, että samaan malliin yhteiselo sujuu jatkossakin. Löysin sitäpaitsi vihdoin kauan etsimäni Motermin kannet, jotka kruunaavat kalenterikokonaisuuden ja pitävät huolen, että Wonderland 222 pysyy entistä paremmin menossa mukana!
Ihanaa alkavaa kesää kaikille!
-Carita
