Avainsana: pistesivuinen

Esittelyssä – Victoria’s Journals neon-pistevihko

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Keravan Suomalaisen Kirjakaupan kanssa.

Helou helou helooou! Tässä postauksessa esittelen teille hieman muutaman kuvan muodossa sitä, mitä olen saanut aikaan Keravan Suomalaisesta Kirjakaupasta täytettäväksi saatuun Victoria’s Journalsin pistevihkoon. Käydään vähän myös läpi millainen tämä vihko on bullet journal-näkökulmasta ollut täyttää.

Jotain omasta suhtautumisestani vihkoon kertonee se, että jo muutaman aukeaman tehtyäni palasin takaisin myymälään ostamaan itselleni samanmoisen vihkon omakseni – tykkään siis kovin. Miinusta antaisin kerman värisestä paperista, puhdas valkoinen kun olisi oma henkilökohtainen suosikkini. Tämähän toki on tietysti täysin mielipidekysymys ja mitä ilmeisimmin kermaisuus ei häirinnyt liikaa itseänikään, kun ostopäätökseen kuitenkin päädyin!

Vihkossa on hiirimattomaista materiaalia olevat kannet (kadotin päästäni täysin oikean sanan tälle materiaalille!), ne ovat neonväriset ja pehmeät. Mallivihossa on kansien väri ulkoa pinkki ja oranssi sisäpuolelta, ostamani keltaisen vihkon sisäpuoli taas loistaa pinkkinä. Sivuja tässä vihossa on 92, ja tämä tuntui hauskan kapealta vaihtoehdolta monille yli sata, jopa yli kaksisataa sivuisille pistemuistikirjoille. Jos bujoilisin aktiivisesti, arvioisin että omassa käytössäni yksi tälläinen vihko vetäisi sisäänsä kahdesta kolmeen kuukautta kalenterielämää. Muistiinpanoineen ja muine mahdollisine täytesivuineen!

Paperi ei päästänyt kertaakaan mallisivuja väkertäessäni mitään käyttämääni kynää läpi, vaikka kuultaakiin hieman. Ghostausta siis kyllä, läpi bleedausta ei! Käytin sivuille pääasiassa muistivihkon kanssa saatuja Pentelin sivellintusseja ja Sakuran geelikyniä. Käytin myös muutamia muita kyniä joita Suomalaisen kynävalikoimasta löytyy, muunmuassa Maicoja ja Frixionia. Noista saaduista kynistä löytyy muuten lyhyt esittelypätkä videon muodossa manian YouTube-kanavalta, *täältä*.

Kokonaisuutena ihastuin vihkoon kovin. Kansien epätyypillinen materiaali, hieman pienempi sivumäärä ja paperin läpivuotamattomuus voittivat minun sydämeni puolelleen. Vielä on itsellenikin hieman epäselvää mitä kaikka tulen itselleni ostamaani vihkoon tekemään, mutta jonkinsortin journal siitä tuntuu olevan tulossa.. aika saa näyttää. Malliksi saatu vihko sen sijaan on jo hyvää vauhtia täyttynyt, ja pääsee kevään aikana palaamaan myymälään malliksi, toivottavasti inspiroimaan muita! Ken tietää, ehkäpä sen on mahdollista houkutella joku uusi mahtava tyyppi mukaan kalenterimanian ihmeelliseen maailmaan..?

♥, Inka

Muistikirjasta kalenteriksi

Tämä on tarina muistikirjasta ja miten siitä tuli sivut kalenteriin. Kuten kaikki parhaimmat sadut alkaa tämäkin tutuilla sanoilla… Olipa kerran kaunis pistesivuinen muistikirja, jonka sivut oli liimattu niin huonosti kiinni kansiin, että kun sen sivuja käänsi, irtosivat ne ihan itsestään.

Muistikirjan omistaja päätti repiä kaikki sivut irti kansista ja hyödyntää ne uudessa kalenterissaan, jossa ei vielä ollut muuta kuin välilehdet. Tuumasta toimeen ja oikein varovasti sivu kerrallaan hän irrotti ne kansista ja laittoi sivuun odottamaan jatkokäsittelyä.

Viimein kaikki sivut oli irrotettu ja päästiin asioissa eteenpäin. Hieman sivujen reuna kärsi irrottamisesta ja jäi epätasaiseksi. Tämä harmitti ensin muistikirjan omistajaa, mutta hetken asiaa mietittyään, päätti hän rei’ittää juuri epätaisaisen reunan, jolloin se häiritsisi mahdollisimman vähän käytössä.

Aina ei kaikki mene kuin Strömsössä, jonka omistajakin sai huomata. Muistikirjan sivujen rei’ittäminen osoittautui yllättävän haastavaksi. Ylläolevan kuvan rei’ittäjä liittyy oleellisesti asiaan. Ensimmäisen sivun reiät olivat nimittäin tuplasti haluttuja suurempia. Seuraavan sivun hän rei’itti perusrei’ittäjällä ja innoissaan teki muutamat ylimääräiset reiätkin, kun ei ollut riittävän huolellinen papereita rei’ittäessään.

Sivujen rei’ittämisen hankaluudesta suivaantuneena omistaja päätti vielä kerran vaihtaa rei’ittäjää. Tällä kertaa hän valitsi yksireikäisen lävistäjän. Vaikeuksien kautta voittoon, omistaja totesi tuskanhien karpaloidessa otsallaan.

Viimein kaikki oli hyvin ja sivut rei’itetty valmiiksi. Nyt omistajalla oli uusi, hieno kalenteri ja kauniit pistesivut siihen. Sen pituinen se satu.

-Piia