Postauksessa näkyvä kalenteri on saatu yhteistyössä Ajastolta.
Heippa hei! Pääsen esittelemään teille Ajaston Piste -kalenteria lukuvuodelle 2022-2023. Tämä on kaunis violetti kanneltaan ja nimensä mukaisesti siinä on pisteitä. Kannet ovat paksua kartonkia ja kalenteri on parikierresidottu. Sisältä löytyy kuukausiaukeamat, viikkoaukeamat, nimipäivät, liputuspäivät sekä muistiinpanosivuja. Kalenteri on kooltaan 130 x 185 mm eli hieman A5 -kokoa pienempi.
Kalenteri alkaa vasta heinäkuun viimeiseltä viikolta, joten olen vasta pikkuhiljaa tehnyt tuttavuutta kalenterin kanssa. Kalenterimanian YouTube-kanavalta löytyy esittelyvideo ja shakerin teko tähän kalenteriin. Innostuin pitkästä aikaa tekemään shakerin kalenterin väliin, sillä sen saa kätevästi laitettua kierteille ja otettua pois. Esittelyvideon loppupuolella tuunailin myös kalenterin ensimmäistä sivua omaa silmääni miellyttävämmäksi ja kalenterin kannen väreihin paremmin sopivaksi.
Kalenterin viikkoaukeamat ovat mielestäni aika hauskalla tavalla aseteltuja. Jokaista päivää varten on kaksi laatikkoa vierekkäin koko sivun leveydeltä. Toinen tyhjänä ja toisessa on kellonajat. Poikkeuksena tietysti lauantai ja sunnuntai. Kalenterissa on monen värisiä sivujen reunoja ja pisteitä. Tämä on saanut minut hieman epäröimään osaanko tuunata tälläistä kalenteria, mutta olen päättänyt ottaa haasteen vastaan. Kalenterin lopussa on kaksi sivua tarroja ja takakannessa kätevä tasku, jonne voi laittaa tärkeitä papereita tai lisää tarroja.
Varma kevään merkki on, kun viitteitä uusista lukuvuosikalentereista alkaa putkahdella ilmaan. Kalenterimanian ylläpito sai ilokseen Ajastolta uutuuksia esiteltäväksi ja käytettäväksi. Kalenterimanian kantavana teemana on tekemisen vuosi, joten perinteisen esittelyn sijaan, olenkin jo hiukan tuunaillut kalenteria. Kerrotaan nyt kuitenkin myös mitä kalenteri pitää sisällään.
Doodle on A5 kokoinen sidottu kartonkikantinen lukuvuosikalenteri. Väritys on mielestäni rauhallinen. Valkoiset sivut ja kartongin värinen ruskea kansi mustavalkoisella kuviolla. Tehosteena poltettu oranssi sidontaselkä ja sisäkansilehdet. Sisällöllisesti kalenteri on hyvinkin riisuttu: vuosinäkymät 7/2022-6/2024, kuukausisuunnitelma 8/2022-8/2023, viikkoaukeamat viikoille 30/2022-31/2023, liputuspäivät, nimipäivät ja muistiinpanotilaa.
Laitoin ensimmäiseksi kanteen läpinäkyvän kukkatarran MAMBIn-tarrakirjasta (Me and my big ideas). Aloitussivulle laitoin lisää samoja, mutta pienempiä kukkia, alkaahan kalenteri heinäkuusta. Vuosinäkymille laitoin washiteippiä ja sivuille kirjoitin Pilotin oranssilla kuulakärkikynällä ja keltaisella täytevärikynällä. Kynät valikoituvat siksi, että sunnuntait ja pyhäpäivämerkinnät ovat Doodlessa merkitty haalean oranssilla, muun tekstin ollessa mustaa.
Kuukausinäkymän pidän simppelinä, jotta yhdellä silmäyksellä saa nopeasti selvää kuukauden menoista. Viikonlopun rajaan washiteipillä tai huomiotussilla. Sivun yläreunan muistiinpanoriveille voi laittaa isommin kuukauden muistettavat. Pidän siitä, että kuukausinäkymä on ruudukko, eikä päiviä ole listattu allekkain.
Ilahduin suuresti huomatessani viikkonäkymän ja kolmeen jaetut päivät: aamu, iltapäivä ja ilta. En pidä viivoista tai kellonajoista, joten olin enemmän kuin tyytyväinen tyhjistä boxeista. Näin ollen näkymässä on enemmän ilmaa ja mahdollisuus koristella mielestäni vapaammin tai jättää koristelematta. Viikonloppu on allekkain ja päivien alla juoksee erillinen muistiinpanotila vaikka to do -listoille. Ja jos joku ei vielä tiennyt, niin olen boxi-ihminen, heh.
Kuukausi- ja viikkonäkymien loputtua elokuulle 2023, takana jatkuu vuosinäkymät 6/2024 asti. Nimipäivälistoilta ympyröin tärkeimmät päivät muistiin. Muistiinpanosivut alkavat viivatuilla sivuilla, jonne kirjasin heti ostoslistan, kun kuopuksemmekin aloittaa koulutiensä syksyllä. Keskivaiheilla sivut muistuttavat millimetriruudukkoa, joka taas on itselleni tuttu ompelussa ja poikkileikkauskuvien piirtämisessä. Viimeiset sivut ovat tyhjiä.
Avauslivessä Kalenterimanian Facebook-ryhmässä tein jo takasivuille kynätestin ja totesin, että vähän kaikki kuultaa sivun toiselle puolelle. Tosin vain permanenttikynät tulivat läpi asti. Kaikista varmin on mustekynä, mutta itse ehdin jo kevyesti leimata Archival inkillä ja pystyn elämään sen kanssa: pieni kuulto näkyy toiselle puolelle. Kaiken kaikkiaan, kyllä, näen ”hänet” (Doodlen) mukanani vanhan Pisteen tilalla, kun se kesällä loppuu. Ainut mikä jää toistaiseksi kysymysmerkiksi, kestääkö sidonta koristeluani ja sen tuomaa täytettä kansien välissä, ja joudunko turvautumaan kuminauhaan kansien ympärille. Se jääköön nähtäväksi, kun syksy saapuu ja pääsemme yhteiseloon ja varsinaiseen käyttöön.
