Avainsana: Pinterest

Luova kirjoittaminen

Postauksessa näkyvät Mantra collection -vihko, postikortit ja Miracle lines journaling-kortit on saatu Ainoalta. Postauksessa näkyvä Oracle of the fairies -korttipakka on saatu Chic Companylta.

Luovan kirjoittamisen voi määritellä monella tapaa. Yksinkertaisimmillaan muotoiltuna se on uuden luomista sanoista ja lauseista. Tarkoitus on päästää oma luovuus valloilleen ja antaa tekstin tulla suoraan omasta sisimmästä, sen kummempia ylianalysoimatta ja miettimättä. Kirjoittaminen on oiva tapa purkaa omia ajatuksia, tehdä oivalluksia ja löytää uusia keinoja itseilmaisuun.

Monet tuskastelevat kirjoittamisen aloittamisen kanssa, ja niin kutsuttu valkoisen paperin kammo onkin varmasti monille kalenterimaanikoillekin tuttu ilmiö. Sitä päätyy tuijottamaan tyhjän muistikirjan sivuja tietämättä mistä aloittaa. Ensimmäinen askel onkin päästä eroon siitä ajatuksesta, että paperille pitäisi saada syntymään jotain tietynlaista. Omat ajatukset ja käsitykset siitä, millaista tekstin pitäisi olla, aiheuttavat jo heti alkuun valtavia paineita ja aloittaminen voi olla todella vaikeaa.

Internet on pullollaan erilaisia luovan kirjoittamisen harjoituksia ja keinoja päästä eroon tuosta blokista. Esimerkiksi niin kutsutut journal promptit, eli eräänlaiset valmiit kirjoitusaihiot, ovat oiva keino päästä alkuun oman kirjoittamisen kanssa. Ne ovat yleensä valmiita lauseita tai aiheita, joiden tarkoitus on auttaa fokusoimaan kirjoittamiseen ja antaa selkeä suunta jo ennen kirjoittamisen alkua. Eli jos ei ole minkäänlaista ajatusta siitä, mistä kirjottaisi tai miten lähteä liikkeelle, kannattaa etsiä joku itseä puhutteleva journal prompt ja alkaa kirjoittaa sen ympäriltä. Journal prompt voi olla myös joku tietty lause, jota on tarkoitus jatkaa ja tällä lailla päästä alkuun oman tekstin tuottamisessa.

Myös muita apuvälineitä kannattaa käyttää hyödyksi kirjoittamisen aloittamisessa. Pinterest esimerkiksi on tähän varsinainen aarreaitta. Valitse joku kaunis, itseäsi miellyttävä valokuva ja pohdi, millaisia ajatuksia se sinussa herättää. Ota kynä käteen ja ala kirjoittaa. Inspiraatiota voi kuvien lisäksi hakea vaikka omasta ympäristöstä. Katso ulos ikkunasta ja mieti mitä näet. Luonto itsessään jo toimii varsin inspiroivana ympäristönä monille, joten jos esimerkiksi metsä tai merenranta ovat paikkoja, joissa viihdyt, lähde ulos ja keskity aistimaan miljöötä. Mieti, miltä metsässä tuoksuu tai miltä meren kohina kuulostaa, ja lähde siitä liikkeelle. Päästä kaikki aistisi valloilleen ja anna itsellesi mahdollisuus inspiroitua. Inspiraatio voi löytyä oikeastaan mistä vain, kun ei mieti liikaa.

Myös erilaisia korttipakkoja voi käyttää kirjoittamisen apuna. Esimerkiksi Ainoan Aura Notebook Miracle lines -journaling kortit on nimenomaan suunniteltu tällaiseen käyttöön. Nosta kortti, mieti, millaisia ajatuksia se sinussa herättää ja kirjoita ne paperille. Erilaisia korttipakkoja on olemassa valtavasti, joten niistä kannattaa valita sellainen, joka aihepiiriltään ja toteutukseltaan puhuttelee nimenomaan sinua. Helppo tapa tehdä kirjoittamisesta jokapäiväistä on nostaa päivittäin yksi kortti ja kirjoittaa sen pohjalta.

Monille helpointa on aloittaa kirjoittaminen omasta elämästä, omasta arjesta. Sen takia päiväkirjan kirjoittaminen onkin loistava tapa ottaa kirjoittaminen osaksi elämää. Päiväkirjan kirjoittamisessa, kuten luovassa kirjoittamisessa yleensäkään, ei ole mitään sääntöjä. Anna ajatusten tulla paperille, älä mieti liiaksi miltä käsialasi näyttää tai onko teksti johdonmukaista tai ymmärrettävää. Kirjoitat sitä itseäsi varten. Voit myös koristella tyhjään muistikirjaan valmiiksi erilaisia aukeamia ja katsoa, mitä ajatuksia aukeaman kuvitus, käytetyt washit tai tarrat synnyttävät ja käyttää niitä apuna itse kirjoittamisessa.

Blogissa ja ryhmässä aiemminkin jo esillä olleet aamusivut ovat myös suosittu ja varsin helppo keino lähestyä kirjoittamista. Aamusivuissa tarkoitus on kirjoittaa aloittaa kirjoittaminen joka aamu heti heräämisen jälkeen ja kirjoittaa kolme sivua tekstiä keskeytyksettä. Aamusivut puhdistavat mieltä ja tekevät tilaa päivän muille tapahtumille. Jos aamusivut eivät tunnu sinun jutultasi, voit hyvin tehdä niistä oman variaatiosi ja kirjoittaa sivut esimerkiksi iltaisin ennen nukkumaanmenoa, jolloin saat päivän purettua paperille ja mielen tyhjäksi itseäsi askarruttavista asioista ennen nukkumaanmenoa.

Kuten jo aiemmin todettiin, luovassa kirjoittamisessa ei ole varsinaisia sääntöjä. Tärkeintä on löytää itselleen sopivimmat keinot ja välineet toteuttamiseen. Mitä tahansa päätätkin lähteä tekemään, muista tämä: Älä mieti liikaa. On myös tärkeää olla salliva itseään kohtaan eikä ottaa itseään liian vakavasti. Kuten kaikessa tekemisessä, myöskään kirjoittamisessa lopputulos harvemmin on juuri sitä, mitä suunnittelit. Anna siis itsellesi mahdollisuus heittäytyä, kokeilla uusia tapoja ja vapautua. Loppu tulee kuin itsestään.

Millaiset asiat inspiroivat sinua kirjoittamisen alkuun? Oletko löytänyt jo itsellesi toimivia tapoja kirjoittaa luovasti?

Miten selätän inspiraatioblokin?

Varmasti lähes jokaiselle meistä tulee niitä hetkiä, kun inspiraatio katoaa ja harrastaminen tuntuu tylsältä, joskus ehkä suorastaan pakkopullalta. Tällöin tekisi ehkä mieli paiskata kaikki kalenterit seinään, myydä tarvikkeet ja käpertyä peiton alle murjottamaan. Inspiraatioblokki on lamauttava asia, ja joskus siitä jatkaminen tuntuu suorastaan mahdottomalta.

Olen vuosien varrella kokeillut yhtä sun toista kalenteriharrastuksen saralla. Monet näistä asioista ovat olleet nopeasti ohi meneviä hurahduksia, jotkut taas ovat kestäneet pidempään. Lähes kuitenkin aina innostuksen hiipuessa uhkaa tilalle tulla kyllästyminen. Sitä haluaa olla jatkuvasti innoissaan jostain ja tuntea paloa tekemisiään kohtaan. Pahin virhe omalla kohdallani tällaisina hetkinä on ollut itsensä pakottaminen. Mieli ei millään tahtoisi antaa periksi. Kalenteri täytyy täyttää loppuun kun sen on kerran aloittanut, päiväkirjan puuttuvia merkintöjä täytellään hampaat irvessä, koska tyhjät kohdat ovat merkki epäonnistumisesta.

Jossain kohtaa tajusin kuitenkin alkaa kysyä itseltäni, ovatko sittenkään? Kenties ne epäonnistumisen sijaan kertovat elämästä, siitä, että aina ei ole samalla tavalla aikaa tai jaksamista. Ja tiedättekö mitä? Se on täysin normaalia ja täysin luonnollista. Oma mieli alkaa alitajuisesti hylkiä niitä asioita silloin, kun kivan tekemisen sijaan ne muuttuvat suorittamiseksi. Tällöin on hyvä pysähtyä miettimään, miksi minä oikeastaan teen näitä asioita? Täyttääkseni mahdollisimman monta kalenteria kannesta kanteen vai saadakseni iloa ja sisältöä elämääni arjen vastapainoksi?

Jo pelkästään tuon asian oivaltaminen on muuttanut jotain suhtautumisessani inspiraatioblokkeihin. Lisäksi olen todennut olevani helposti innostuvaa sorttia, mikä on samaan aikaan sekä siunaus että kirous. Lähden helposti kokeilemaan uusia juttuja, mutta kyllästyn lähes yhtä helposti. Mitä pidempään olen harrastanut, sitä paremmin olen oppinut sietämään kyllästymistä ja siitä seuraavaa epäonnistumisen tunnetta.

Oikeastaan silloin, kun lakkasin ostamasta jotain kokeiluun vain nähdäkseni, voisiko tämä olla minun juttuni, olen saanut päähäni uutta tilaa miettiä mitkä asiat minua innostavat ja mihin suuntaan haluaisin lähteä tekemistäni viemään. Nyt, kun olen onnistuneesti bujoillut jo useamman kuukauden apunani oikeastaan vain vesivärit, guassivärit ja kynät, koen olevani oikealla polulla. Ehkä se johtuu siitä, että olen löytänyt jonkun asian, jonka tiimoilta tekemistä riittää ja ideoita riittää loputtomasti. Tai ehkä se on seurausta loputtoman ylisuorittamisen taakse jättämisestä.

Sen kuitenkin tiedän, että inspiraatioblokkeja tulee edelleen. Saattaa mennä useampia päiviä tai viikkoja, kun ei tee mieli tarttua siveltimeen tai kynään. Silloin se epäonnistumisen tunne nostaa taas päätään. Olen kuitenkin tässä vuosien varrella oivaltanut, että yksi parhaista asioista mitä me kalenteriharrastajat voimme toisiltamme saada, on inspiraatio. Välillä, kun minun ei tee mieli tehdä itse mitään bullet journaliini, saatan viettää tuntikausia selaamalla Kalenterimania-ryhmää, Pinterestiä ja YouTubea. Huomaan nauttivani jo pelkästään siitä, että saan nähdä miten kanssaharrastajat tekevät asioita. Yhtäkkiä huomaankin jälleen pään olevan pullollaan ideoita ja sormet syyhyävät päästä maalien kimppuun.

Uusien asioiden opettelu ja pitkäjänteinen tekeminen ovat myös opettaneet minut sietämään paremmin omia epäonnistumisia. Aina ei suju, mutta maailma ei siihen kaadu. Tämäkin jo itsessään on pelastanut minut monelta turhautumiselta, sillä aiemmin nimenomaan epäonnistuminen on ollut yksi suuri syy siihen, miksi mikään ei enää tunnu hyvältä ja tekee mieli lopettaa.

Jos joskus käy niin, ettei muista inspiroituminenkaan auta, ei hätää. Kukaan ei tuomitse, jos ottaa aikaa ihan muille asioille. Kalenteriharrastuksessa hienoa on, että sitä voi toteuttaa täysin omalla tavalla ja täysin omaehtoisesti. Jos se tarkoittaa joskus sitä, ettei siihen kalenteriin koske kuukausiin, sekin on täysin ok. Peräänkuulutan jokaiselta armollisuutta itseä kohtaan tässäkin. Älä pakota itseäsi, älä syyllistä itseäsi. Muista, että teet tätä vain itseäsi varten.

Kesäisin terveisin
Carita