Avainsana: perjantaipostaus

Perjantaipäiväkirja – Aliisa

Postauksessa näkyvä kalenteri saatu yhteistyössä Ajastolta.

Hei päiväkirja,
olen vältellyt kirjoittamistasi jo tovin. Fyysinen päiväkirjanikin on ollut tauolla useamman kuukauden. Viime vuonna kirjoitin päiväkirjaa kesäkuun puolivälistä joulukuun alkuun yhtäjaksoisesti, joka oli minulle pisin aika jokapäiväistä kirjoittamista ja arjen pohdintaa. Nyt alkuvuodesta olen myös lipsunut kalenterinikin päivittämisestä ja jälkikäteen täytellyt päiviin menemisiäni ja tekemisiäni sen verran mitä olen muistanut. Elämän dokumentoiminen tuntuu yhä tärkemmältä ja merkityksellisemmältä asialta, koska välillä huomaan havahtuvani, etten millään muista edes mitä olen esimerkiksi toissapäivänä tehnyt.

Ailahtelevaan kevääseen minulla on hyvin ristiriitaiset ajatukset ja tunteet. Jo aikaisempina vuosina keväät ovat olleet minulle haasteellista aikaa, eikä tämä vuosi taida olla siinä mielessä millään tavalla poikkeus. Valoa on kuitenkin nähtävissä tämänkin tunnelin päässä ja odotan innostuneen jännittyneenä tulevaa kesää. Pikkuhiljaa kesäsuunnitelmatkin alkavat hahmottumaan ja tarkentumaan, en oikein malttaisi odottaa, että saadaan vain hoidettua tämä kuluva kevät pois päiväjärjestyksestä.

Kokonaisarvosanalla olen tyytyväinen elämääni. Uskon ja luotan, että lopulta asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Pyrin ylläpitämään päiväni mahdollisimman positiivisvireisinä ja keskittymään elämäni kiitollisuuden aiheisiin. Arjessa on niin paljon asioita, joista voin olla iloinen ja onnellinen tänäänkin. Mistä sinä olet kiitollinen juuri nyt? Sen voit jakaa esimerkiksi ryhmästä löytyvään positiivisuus ja kiitollisuus kirjoitustehtävään tai kirjoittaa talteen omaan päiväkirjaasi.

Terveisin Aliisa

Kamu 2023-2024 jatkokuulumiset (Ajasto)

Kalenteri saatu yhteistyössä Ajastolta.

Hei ja hyvää helmikuista perjantaita! Tämän päivän postauksen aiheena on jatkokuulumisia Ajastolta saamastani Kamu 2023–2024 lukuvuosikalenterista. Marraskuun alussa kirjoitin yhteiselosta kyseisen kalenterin kanssa, jonka pääset halutessasi lukemaan täältä. Marraskuisten kuulumisten jälkeen tuntuu, että elämässä olisi tapahtunut paljonkin asioita, mutta kalenterin sivuja selatessani osa päivistä ja jopa viikoista ammottaa tyhjyyttään. Joulun lähestyessä tuntui, että kalenterin päivittäminen ja omien ajatusten muistiin kirjoittaminen jäi yhä vähemmälle ja lähes koko tammikuun ajan kalenterini on viettänyt erittäin hiljaista eloaan.

Nyt helmikuun kuukausiaukeamaa katsellessani ja jo paljon aiemmin valmiiksi ystävänpäiväteemalla teippaamiani helmikuun viikkoaukeamia selatessani tunnen pienimuotoista innostusta ja inspiroitumista takaisin kalenterini pariin. Tietysti vielä tässä vaiheessa joulu-tammikuun lähes tyhjät päivät ilman minkäänlaisia merkintöjä harmittavat, mutta uskon ja luotan, että kun aikaa kuluu, juuri nuo sivut kertovat kaunistelemattomalla tavalla tuon hetkisestä elämästä. Lähestyvä kevät ja valon lisääntyminen tuovat varmasti myös uutta energiaa ja fiilistä kalenterin tuunailuihin. Ehkä Kamuni onkin vain nukkunut talviunta?

Onko sinulla ollut inspiraation puutetta tai innostus kadoksissa kalenterisi käytössä? Kuinka olet päässyt tuosta vaiheesta ylitse? Oletko vain antanut ajan kulua vai rutiininomaisesti alkanut vain käyttämään jälleen kalenteriasi? Jatketaanhan aiheesta keskustelua ryhmän puolella.

Terveisin Aliisa