Avainsana: perjantaipostaus

Perjantaipäiväkirja – Terhi

Kuvissa näkyvä Ajaston Wega Plus on saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Rakas päiväkirja,

olen yrittänyt ottaa kalenterin osaksi arjen hallintaa ja tehdä siitä rutiinin, että viikonloppuisin istuisin alas kirjoittamaan asioita muistiin. Tammikuun ensimmäisen viikon osalta tämä ei toteutunut. Vaikka viikonloppu oli pitkä loppiaisen vuoksi, meni se ohi hujauksessa. Perjantaina pidin huolta itsestäni, lauantaina laitoimme kotia ja sunnuntaina pesin pyykkiä monta tuntia. Sunnuntaina olin todella väsynyt ja niin väsynyt, etten saanut aikaan istua alas ja kirjoittaa kalenteriin asioita muistiin. Otin sen takaisin kuitenkin maanantaina, kun aamulla oli aikaa hengähtää ja istua alas.

Olen onnellinen, että olen saanut otettua aikaa kalenterille, lukemiselle ja itsestä huolehtimiselle. Olen myös aloittanut päiväkirjan, jota kirjoitan fiilispohjalta ja toisinaan se täyttyy pienistä kuvista kirjoitusten sijaan. Kalenterin on vallannut värikoodaus, tarrat ja pienet merkinnät esimerkiksi lukemisen kestosta, työvuoroista ja teoista, joilla pidin itsestäni huolta. Enemmän voisin kirjoitella omasta hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä asioista kuten lääkkeiden ottamisesta, unirytmistä, fiiliksistä ja vaikka hyvinvointihetkistä. Noh, pienin askelin eikä kerralla syvään päätyyn.

Kaikkinensa olen tyytyväinen tähän hetkeen ja alkaneeseen vuoteen. Olen varma, että tästä vuodesta tulee ihana kalenterivuosi!

Halauksin, Terhi

Esittelyssä – Color A6, persikka 2022 (Ajasto)

Kalenteri saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Helou helou helou! Tämänkertainen perjantaipostaus on katsaus Ajaston somaan, pieneen ja persikkaiseen kalenteriin. Color A6 on saanut tälle vuodelle kaksi kaunista väriä. Toinen niistä on tämä tämän viikon esittelyn persikka. Sävy on superkaunis, omaan silmääni juuri täydellisen vaalea ja sopivan vaaleanpunaiseen taittava! Yllä olevasta kuvasta näkeekin, että personoin kalenteria ulkopuoleltakin snadisti tuunaamalla kannen tarralla. Tätä pikkuista on tarkoitus pitää ”kaikkiallamukana” -kalenterina, joten aika saa näyttää kestääkö tarra menossa mukana.

Kalenterin kuukausiaukeamien näkymän ruudut ovat omaan silmääni lähes hellyttävän pienet – olenhan tottunut itse aiemmin pienimillään A5-kokoisiin kalentereihin. Aukeaman tila on kuitenkin käytetty mielestäni oikein hienosti hyödyksi, ja mahdun kyllä ruutuihin merkkaamaan tarvittavat merkinnät. Kiva yksityiskohta on muuten se, ettei kalenterin tehostevärinä toimi klassinen punainen, vaan esimerkiksi viikonpäivät ovat sinertävän vihreää väriä. Sen sävy on myös mukavan murrettu, eikä siten hyppää räikeästi silmille. Tai riitele kovin helposti erilaisten tuunauksienkaan kanssa. Tykkään!

Viikkoaukeamilta löytyy pystypäivät, viikonloppu allekkain pienemmälle tilalle jaettuna. Arkipäivistä löytyy kellonajat, ja kokonaisuudessaan kaikki päiväsarakkeet on viivoitettu. Kuukauden nimi ja viikkonumerointi juoksevat aukeamien yläosassa. Kokonaisuudessaan melkoisen perinteinen viikkoaukeama siis. Mutta eikös se sanonta kuulukin, että älä korjaa sitä mikä ei ole rikki!

Perinteistä, taattua Ajastoa on kalenterin muukin sisältö: kansien välistä löytyy totuttuun tapaan vuosinäkymät sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle, nimipäivälistaus sekä liputuspäivät. Kirjanmerkkinauha auttaa löytämään nopeasti kuluvan viikon. Takakannesta löytyy myös kätevä tasku, ja kynälenkki samaa tummempaa sävyä kuin kannen sulkukuminauhakin. Kannen sulusta nostan vielä itselleni mieluisan ominaisuuden esiin, kuminauhaa varten on kannen ylä- ja alareunoissa pienet lovet, joihin se sujahtaa mutkattomasti ja napakasti!

Persikkaisin terkuin, Inka.