Avainsana: perjantai

Perjantaipäiväkirja – Laura H.

Siis tiiättekö sellasen aivan järkyttävän väsymyksen, joka ei vaan mene pois. Ihan sama miten paljon nukut ja lepäät, niin ei vaan katoa. En muista, koska se alkoi, mutta se tuntuu peittävän kaiken alleen. Töissä olen jaksanut käydä, mutta kotona ja vapaa-ajalla en ole jaksanut tehdä oikein mitään. En käydä missään, enkä nähdä ketään. Olen suurimmaksi osaksi viettänyt aikaa pelaten Nintendo Switchillä erilaisia pelejä, kuunnellut kirjoja sekä sairastanut. En muista, koska olisin ollut näin useasti syksyn aikana kipeänä.

Mä olen ollut tähän asti ”jouluhullu”. Joulukuusen oon laittanut aina viimeistään ensimmäisenä adventtina, mutta tänä vuonna kuusi ei ole vieläkään pystyssä. Ehkä laitan sen ensimmäisenä lomapäivänä eli kaksi päivää ennen aattoa. Harmittaa ihan hirveästi, etten ole saanut aikaiseksi, mutta ei ole ollut voimia laittaa sitä. Se on aina oma hommansa kasata ja koristella. Ehkä se joulufiilis vielä löytyy, ennen aattoa. Ainakin käytiin äidin kanssa kuuntelemassa Iltan joulukonsertti Kallion kirkossa, upea ääni ja ihania lauluja. En aikaan vielä löytänyt kadonnutta joulumieltä sieltä. Uusi vuosi ja uusi alku on myös ihan kohta täällä. Ehkä silloin löytyy myös lisää jaksamista ja voimia.

Onneksi tätä kirjoittaessani on jäljellä enää yksi päivä töitä. Tälläkin viikolla olen ollut kaksi ja puoli päivää kipeänä, kun sairastuin kesken päivän. Huomisen työpäivän jälkeen alkaa loma ja saan olla kotona kaksi viikkoa tekemättä mitään, jos niin haluan. En kuitenkaan halua antaa väsymykselle valtaa ja aion tehdä myös asioita, joista nautin. Eikä siinä, tykkään kyllä pelata ja kuunnella/lukea kirjoja, mutta haluan myös jaksaa muuta. Tämän loman aion siis omistaa itselleni ja kivoille jutuille sekä akkujen lataamiselle. Aion ainakin kerran käydä leffassa, museossakin olisi kiva käydä ja toivottavasti saisin sovittua, jonkun kaverinkin kanssa jotain tekemistä.

Ihanaa Uutta Vuotta kaikille. <3

Perjantaipäiväkirja – Tia

Yhteistyönä: Wega Life 2023-2024 Ajastolta sekä muistikirja saatu Otavalta.

Osa kolme! Huhtikuun lopussa edellisen kerran kirjoitettu tänne päiväkirjaa ja niin hassua miten asiat on niin samalla tavalla, mutta niin eri tavalla. Työkyvyttömyyseläke jatkui kesä-syyskuun ja lokakuussa haettiin jatkoa vuoden loppuun. Elokuussa aloitin personal trainerin pienryhmävalmennuksen ajatuksena lisää liikettä ja voimaa proteesipolvelle, sekä surkastuneille lihaksille. Treenaamisen ykköstavoite on ollut päästä portaat jouluksi ylös ilman, että kirjaimellisesti edelleen roikun kaiteissa. Asumme kaksikerroksisessa rivitalossa, joten ihan kotiarkeakin suuresti auttava tekijä on päästä rappuset omin jaloin ylös ilman, että samalla vetää itseään käsillä kaiteista eteenpäin.

Ei tarvinnut odottaa jouluun, wohoo, pääsen rappuset ylös! Toki vaikeita päiviä on edelleen, mutta tämä on niin paljon enemmän ja nopeammin mitä osasin toivoa. Valmennus loppui, mutta ohjeet itsenäiseen treenaamiseen on ja nyt lähetään hakemaan jalkoihin lisää voimaa. Seuraava tavoite voisi siis olla se, että jalat kestäisivät työpäivän enkä olisi kipeä töiden jälkeen kotona.

Tästä päästäänkin siihen, että olen syksyn käynyt kuntoutuskumppanilla ja kuntouttava työkokeilu pitäisi aloittaa tammikuussa. Paikkaa työkokeilulle ei vielä ole, mutta katsotaan kuinka käy. Jokin kevyempi kuin oma työ ja työaika 4-5 tuntia näin aluksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että syy kantaa työkalenteria (tai itse sanon laukkukalenteria) palaa taas arkirutiineihin. Tammikuu tarkoittaa muutenkin uutta alkua, uusi vuosi, uusi kalenteri, enkä malta odottaa. Sain yhteistyönä Ainoalta ihanan Annika Välimäen 2024 kalenterimuistion.

Vuoden viimeinen kuukausi kuuluu siis kuntouttavaa työkokeilua etsien ja joulua laittaen. Porkkanalaatikot ovat jo pakkasessa ja lihapullat päätyvät sinne loppuviikosta. Koitan tehdä kaiken, tai niin paljon kun suinkin pystyn tänä jouluna ennakkoon. Ajatuksissa viettää rento ja kylläinen joulu. Eilen juuri päivitin perheen ruokatoiveet jouluplanneriini. Joulu, mikä ihana syy omalle kalenterille, heh! Kalenterimanian facebook-ryhmästä voi huomata, etten ole yksin jouluplannerini kanssa.

Toivotan tämän vuoden viimeisen perjantaipäiväkirjan myötä oikein ihanaa joulunodotusta. Rauhallista, iloista ja makoisaa joulua kaikille. Ylläpidon perjantaipäiväkirja-postauksia pääset lukemaan tästä linkistä.

Tia