Avainsana: paperiaskartelu

Sanahaaste – Suvi

Yrtti, aalto, piilossa, hymy.

Siinä Kalenterimanian jäsenten heittämät sanat tämänkertaista haastepostaussarjaa varten. Aivan ensimmäiseksi on todettava, että tämän kanssa mentiin sieltä mistä aita oli matalin; aika, jaksaminen – resurssit – ei nyt vain riitä mihinkään ihmeellisempään kuin nyt alla näkemänne tuotokset.

Ensimmäisenä esittelen teille ainoan irralliseksi jääneen aiheen; aalto. Aallot sopivat nimittäin täydellisesti meidän työpaikan kevätretkipäivään. Forum Marinum kun on toiminnallinen merikeskus ja -museo! Aallot loin kynillä – harmaalla kuitukärkikynällä sekä sinisellä yliviivaustussilla. Ei mikään taiteen multihuipentuma -mestaripiirros, mutta ehkä kontekstin ymmärtää?

Sitten vuorossa ovat sanat yrtti, piilossa ja tuuli. Käytin me&my big ideas-tarravihkosta tuollaisia vähän rosmariinin näköisiä lehdykkätarroja, joiden taakse piiloon laitoin lymyilemään Sannin Mimmin! Sanasta ”tuuli” tuli sitten taas heti mieleen Pikku Myyn sitaatti.

Hymyn sainkin sitten ympättyä samaan viikkoon vapun kanssa samaan sarakkeeseen! Koska ketäpä ei keskellä viikkoa hymyilyttäisi pieni arkivapaa! Kaiken kaikkiaan toteutus on ihan söpö, kun ottaa huomioon miten hetken aikaa tämä kalenteri on minulla ollut käytössä ja miten vähän aikaa ja aloitekykyä minulla on tällä hetkellä paneutua itse tekemiseen. On ainakin tekijänsä näköinen tuote. Kivaa loppuviikkoa kaikille!

Suvi

Perjantaipäiväkirja – Suvi

Kukkuluuruu! Viimeksi kerroin että viime perjantaipäiväkirjasta oli yli vuosi aikaa, niin nytpä sain kuin sainkin kirjoittaa teille vähän nopeammalla aikataululla uudelleen! Ja vaikka viime kerrasta on niin pieni hetki aikaa, oli pakko palata kertaamaan mitä kirjoittelin neljä viikkoa sitten. No, ylläri, paljon mitään ihmeellistä ei ole neljässä viikossa tapahtunut; etenkään, kun meillä jylläsi ensin vatsatauti ja sitten infernaalinen nuhakuume. Kuopuksen synttärit ja suunnitellut koko perheen aktiviteetit siirtyivät ja siirtyivät. Vielä tätä postausta kirjoittaessa hypistelen toisessa kädessä nenäliinaa. Energiat tuntuu olevan edelleen tosi matalalla, odotan vaan että joku päivä hoksaan tämän menneen ohi (sighs).

Olen vaihtanut kalenteria. Kyllä – niin paljon kuin rakastankin Note Miniä, on tässä uudessa kalenterissa vähän väljempi olla. Otin käyttööni ilmaiskalenterin, jonka olen tuunannut omannäköiseksi. Niin vaan tilaisuuden tullen otin ja loikkasin. Arjenhallinnan kannalta parempi vaihtoehto, koska nyt saan enemmän muistiinpanoja viikkokohtaisesti esille. Vaikka päivittäisellä tasolla muistettavaa ei juuri olisi, huomaan helposti, että olisipa ollut kiva jos vaikka jokin knoppitieto vaikka työviikkoon liittyen olisi vilkaisun päässä. No, nyt on!

Neljässä viikossa myös kevät ehti jo ottaa aimo harppauksen tännepäin ja niin vain huomaan haaveilevani lämpimästä kelistä, vähemmästä vaatemäärästä ja loputtomista ulkoleikkien täyttämistä päivistä. Mieli harhailee myös retkisuunnitelmien ja -haaveiden parissa varsinkin kun nyt lopputalven/alkukevään suunnitelmat lensi romukoppaan tautikuorman mukana. Olen myös toivonut kesäloman ajankohtaa! Se jos joku kutkuttaa sisintä, vaikka tällä hetkellä tuntuu, että kolmipäiväinen työviikkoni jää aina kesken. Itseasiassa täältä sairastuvalta töihin päästessä ihan tavallinen arki tuntui jo ihan juhlalta – vaikka kaikki spesiaali ohjelma jäi vetämättä. Aikuisuus on kummallinen taiteenlaji, koska vähemmän tuntuu totisesti olevan enemmän. I <3 Arki, vai miten se meni?

Olenko sittenkin aikuinen?

Suvi