Avainsana: päiväkirja

Kaaoksesta kalenterirauhaan

Ähky. Täydellinen, kaikenkattava ähky. Olen tehnyt bujoa muutaman vuoden ajan kalenterituunailun iskettyä täydellä voimalla. Se on kummallista, miten siihen asti pärjäsin mainiosti taskukalenterilla tai muutoin laukkuun sopivalla versiolla, johon kirjoitin vain tärkeät ja tarpeelliset asiat.

En tarkkaan edes muista, mistä kärpänen minua puraisi, muistan vain, että yhtäkkiä ostin itselleni vaaleanpunaisen Leuchtturmin ja Tombown sivellintusseja. Barbara Haeger inspiroi minua tyylillisesti kokeilemaan taitojani, eivätkä ne juuri minnekään olleet kadonneet. Tyyli oli helppo kopioida ja koin sen täysin itseni näköiseksi. Kalenterimaailman taikapöly laskeutui ylleni.

Piiperrykseni saivat kahden ystäväni pyytämään, josko tekisin heillekin omat kalenterit ja tottahan toki taiteilijasieluni meni onnesta kippuraan sen kaltaisesta mahdollisuudesta. Ajatelkaa, mikä luottamuksenosoitus, että erityyliset ihmiset antavat juuri sinulle vapaat kädet!

Yhtäkkiä tunsin sisälläni orastavaa tyytymättömyyttä. Jaksamattomuutta. Siirtämistä aina seuraavaan päivään; ehtiihän sitä vielä huomennakin. Mielihyvä oli kadonnut kuin tuhka tuuleen.

Hobonichi. Aina uudelleen jostakin tupsahti silmiini Hobonichi, ajatuksiin pulpahti Hobonichi. Sivuutin kasvavaa himoani, nimenomaan himoani, kyseistä kalenteria kohtaan ja hankin vain kaikkea muuta. Löytyy jos jonkinmoista bujoa, traveler’s notebookia, ostin jopa uuden Project365, koska kannet veivät sydämeni mennessään. Silti se polte ei sisällä laimentunut. Hobonichi oli saatava.

Vihdoin ja viimein luovutin ja tilasin omani. Kiljahtelin riemusta, kun paketti tuli paikalliseen postiini. Kirmasin hakemaan aarteeni kiiruusti töiden jälkeen, lähes tulkoon revin paketin paljain käsin auki ja siinä se oli. Hobonichi. Vihdoinkin rauha! Ruusukullan väriset kannet saavat suojata silmäterääni, ne olen bongannut Ajaston valikoimista ja istuvat kuin valettu. Youtuben videot erilaisista tyyleistä hyökyvät silmilleni ja katselen niitä rauhassa, tunnustellen ja etsien itseäni niistä. Vain taivas on rajana tuunailuissa, ja olen oppinut suomaan ”himoilleni” tilaa, koska saatu mielihyvä on moninkertainen, kun saat hipelöidä juuri sinun omia silmiä miellyttäviä kansia ja selailla aikaansaamaasi jälkeä.

Odotan innolla yhteistä aikaamme uuden rakkauteni kanssa, joka varmasti vaatii tottumista, mutta rakkaushan on ikuista; se vain vaihtaa kohdetta! Project365 jää ehdottomasti rinnalle, totuin siihen jo bujon rinnalla ja se tuntuu luontevalta. Washiteipit ja tarrat ovat luoneet vaihdellen pohjaa kalenterin toimiessa omalla tavallaan päiväkirjanani. Tämän vuoden 365 on saanut sivuilleen paljon sydäntäsärkevää vuodatusta ja hyviä hetkiä tuoden lohtua pimenevissä illoissa purkautuessani, mutta tarvitsin jotain uutta ja sen myös sain, täysin omasta tahdostani.

-Susanna

Esittelyssä – Hidasta Elämää tuotepaketti

**tuotteet saatu Hidasta Elämää

Hidasta Elämää on ehkä yksi suosikkiyhteistyökumppaneistamme. Jokaiselle meistä tekisi välillä hyvää hidastaa ja tutkiskella itseä ja omaa minuutta ja sitä, mitä kaikkea siellä omassa pääkopassa pyörii. Hidasta Elämää tarjoaa tuotteita ja välineitä juuri tähän. Tällä kertaa tuotteet tulivat tuplana, jotta joku teistäkin siellä ruudun toisella puolen, pääsi tutustumaan tuotteisiin. Jaoimme paketin kahtia, osa arvottiin Instagramissa ja osa ryhmän puolella. Esittelyynkään lähetetyt tuotteet eivät kaikki jääneet minulle, vaan jaoin ne tarpeiden mukaan muulle ylläpidolle. Mutta jotain kotiutui myös meille.

Nimittäin Lasten Oma voimakalenteri, joka on päiväämätön seinäkalenteri. Jokaisella sivulla on kannustava lause ja pyöreät päivänumerot. Tyttäreni otti sen ja Reippaustarrat käyttöön ja kerää nyt onnistuneista päivistä tarroja kalenteriin. Lemppariksi nousi heti Mau-niota kissa-tarra, joka nauratti minuakin. Seinäkalenterin ja tarrojen värimaailma on, vaikkakin todella värikäs, mutta samalla jotenkin seesteinen. Pehmeä lila ilahduttaa erityisesti.

Kiitollisuuspäiväkirja ja Kiitollisuusjoulukalenteri matkaavat Terhin luokse. Vaikkakin jokaisen on hyvä säännöllisesti miettiä mistä on kiitollinen, on Terhi meidän porukasta selkeästi tehtäväkirja-fani, joten tämä sopii hyvin hänelle. Kirja on simppeli, jokaiselle päivälle on pistesivu, johon kirjoitetaan mistä juuri sinä päivänä on kiitollinen. Koska kirja on perinteinen A5, mahtuu sinne koristeeksi vaikkapa washia. Kiitollisuusjoulukalenteri kulkee kirjan kanssa käsi kädessä ja se auttaa läpi ajankohdan, joka on monelle vuoden vaikein. Jokaisesta päivästä voi löytää edes sen yhden syyn olla kiitollinen.

Yksi tuotteista joka päätyy ihan omaan käyttööni on ensi vuoden pieni seinäkalenteri. Et ole yhtään liikaa tai liian vähän. Olet mitä olet ja se on sinun supervoimasi. Tarvitsen tämän muistutuksen, koska välillä mietin, olenko liikaa, onko persoonani liian suuri. Samalla tunnen välillä pienuutta, sitä tunnetta, etten riitä, etten ole tarpeeksi hyvä. Etten sovi mihinkään lokeroon tai muottiin. Kalenteri saa tsempata minut läpi ensi vuoden. Värimaailma on tuttuun tapaan hempeä.

Yksi kauneimpia paketin mukana tulleista tuotteista oli lukuvuosikalenteri 2021-2022, voi että kun olisin saanut tämän jo kesällä käsiini kun kipuilin kalenterivalintani kanssa. Koko on juuri sopiva laukkuun, mukana on söpöjä tarroja ja kannet ovat kestävän oloiset. Viikkoaukeama on vaaka, joten juuri kuin minulle tehty! Se on jätetty myös hyvin avoimeksi, ei ole mitään turhaa, vaan kannustuslauseet on jätetty kuukausien väliin, muistiinpanotilan oheen.

Viimeisenä, vaan ei todella vähäisimpänä, paketista löytyi perhekalenteri. Näitä kysellään ryhmässä tasaisesti, joten tässä yksi tilava versio. Kalenteriin mahtuu viiden ihmisen menot (tosin juhlapäivät on merkattu ekaan slottiin) ja jokaiselle kuukaudelle on oma mietelause. Tätä kirjoittaessani avasin kesäkuun ja siellä sattui olemaan juuri se aiemmin mainitsemani ”olet mitä olet”-lausahdus. Värimaailma on taas pastellinen ja pidän erityisesti kauniista marjoista, jotka löytyvät helmikuun sivulta.