Avainsana: päiväkirja

Esittelyssä – Bujo-muistikirjat (Otava)

Postauksen Bujo-muistikirjat on saatu Otavalta.

Jokunen kuukausi sitten päästiin blogissa lukemaan, kuinka ylläpidosta osa pääsi mukaan ihan super upeaan yhteistyöhön Otavan kanssa: suunnittelemaan muistikirjoja Kalenterimanian hengessä. Nyt nämä kyseiset muistikirjat ovat vihdoin löytäneet tiensä kaupan hyllyille ja myös tipahdelleet meidän postiluukuista. Ja ne ovat niin kauniit! Voit kurkata ryhmässä tekemäni avausliven ja ensimmäiset reaktioni täältä.

Muistikirjoja tehtiin kahdella eri kuosilla. Toinen oli kaunis punainen marmori kultaisella foilauksella ja toinen rauhallinen turkoosi kolibri hopealla foilauksella. Kummassakin muistikirjassa on yksi foilauksen väriä vastaava kirjanmerkkinauha. Niin ikään kansien sisältä löytyy samaa värimaailmaa hakevat värit ennen kuin muistikirjan ensimmäinen sivu aukeaa ja paljastaa tilan kirjoittaa esimerkiksi omat yhteystietonsa.

Muistikirjojen paperi on päällystämätöntä 90 g paksua paperia, kuten aiemmissakin Otavan bujo-muistikirjoissa on ollut. Nopealla kynätestillä sivuista ei pahemmin edes ghostaa mikään kynä ja läpi vuosi luonnollisesti ainoastaan permanenttitussi. Vettä paperi ei kuitenkaan näyttänyt kestävän kauheammin: onnistuin vahingossa jättämään kostean liinan sivulle ja kirjoitin mustekynällä tämän päälle ja läpihän se tuli. Kokeilin vielä vesivärit tämän huomion myötä testisivulleni, ja tämä aiheuttikin kupruilua ja myös muutamalle muullekin sivulle sama efekti jatkui. Vesivärit myös kuulsivat vahvasti läpi, eikä näyttänyt olevan isosta kiinni, että väri olisi vuotanut paperin läpi. Eli jos aikeissa on käyttää paljon vesivärejä, ainakaan tällä nopealla kokeilulla en ensimmäisenä valitsisi tätä muistikirjaa. Muuhun käyttöön tämä puolestaan sopii loistavasti!

Sivuja kummastakin muistikirjasta löytyy 192 ja ne on numeroitu. Sivunumerot ovat kuitenkin todella pienet ja huomaamattomat, eivätkä näin ollen haittaa käyttöä, mikäli et niistä niin perusta. Myös sivujen pisteet ovat todella huomaamattomat ja pimeämmällä (ainakin minun silmilläni) ne lähes katosivat näkyvistä. Pisteväli on 5 mm. Muistikirjan alusta löytyy kaksi aukeamaa viivoitettuja sivuja, joita voi käyttää mainiosti sisällysluettelon tai muun listauksen tekemiseen. Muistikirja aukeaa lopulta aika nätisti auki (lay flat ominaisuus löytyy siis), mutta vaatii muutaman kunnon avauskerran keskeltä, että muistikirjan selkä tottuu.

Marmorikuvioitu muistikirja pääsi minulla suoraan päiväkirjakäyttöön ja olin positiivisesti yllättynyt, miten hyvin Kawecon mustekynä M-koon terällä liukui tällä paperilla, eikä ainakaan Kawecon oma ruskea muste edes pahemmin kuultanut toiselle puolelle. Otin myös leimasimeni käyttöön päivämäärien kanssa ja varsinkin vaaleammilla sävyillä sai surutta leimailla, tummemmilla muste aavistuksen kuulsi, mutta ei missään nimessä haittaa käyttöä! Toisen muistikirjan käyttökohde on vielä aavistuksen auki: olen hieman makustellut ideaa kollaasimaisemmasta art journalista, joten se on todennäköisesti edessä oleva projekti.

Kumpi näistä ihanista muistikirjoista oli enemmän sun mieleen? Mihin käyttöön ottaisit omasi?

Iso kiitos tästä mahdollisuudesta Otavalle ja ihanan aurinkoisia päiviä sinne ruudun toiselle puolelle!
– Laura S.

Maanantain ajatuksia

Muistikirja saatu yhteistyössä Otavalta.

Hyvää viimeistä helmikuun maanantaita. Ette varmasti ole välttyneet ryhmässä kuulemasta Kalenterimanian ja Otavan yhteistyössä suunnittelemista muistikirjoista. Heti, kun tiesin näiden söpöliinien olevan tulossa minulle, päätin että toisesta tulee minulle päiväkirja.

Olen aiemmin maininnutkin, miten olen nuorempana pitänyt päiväkirjaa ja nyt myöhemmin se on korvautunut sitten bullet journalilla. Nyt kun teen bujoa kevyemmällä otteella on taas tarve päiväkirjalle kutkutellut mielenpohjalla.

En kuitenkaan aio rakennella minkäänlaisia tarkkoja raameja asialle, vaan enemmän rennolla otteella tehdä. Muistikirja kun on kokoa A5 niin siihen on hyvä upottaa kaikki pitkään hillotut lehtileikkeet ja isommat kuvat. Varsinkin kun ei sitä tekstiä aina niin hirveästi tule.

Ajattelin myös, että se on hyvä pitää samalla reissupäiväkirjana ja keräillä sinne muistoja väliin. Minulla kuitenkin löytyy jo niin moneen eri käyttötarkoitukseen erilaisia vihkoja. En nimittäin halua tämän jäävän kesken, sillä pitkäjänteisyys asioiden suhteen ei ole minun juttuni. Jos en osaa sitoutua työpaikkaan tai ihmiseen niin kuinkas sitten päiväkirjaan. No vitsi vitsinä, luultavasti. Helposti vaan aina uuden muistikirjan tai vihkon aloittaminen saa ne vanhat keskeneräiset unohtumaan.

Mukavaa hieman jo pilkistelevää kevään alkua ja jatketaan jutustelua ryhmän puolella.

Katja