Avainsana: ostolakko

Tee se itse – Pussituunaus

Pussituunaus – sellaiseksi nimesin puolivahingossa kesällä syntyneen ideani. Esittelin uuden systeemini ohimennen Kalenterimanian Facebook-ryhmässä ja koska se sai valtavasti positiivista ja innostunutta palautetta, päätin kirjoittaa aiheesta jäsenpostauksen.

Minulla oli kalenteriaskartelun kanssa sama ongelma kuin useimmilla naisilla vaatteiden kanssa – kaappi täynnä vaatteita, muttei koskaan mitään päällepantavaa. Askartelulipastoni pursuili tarroja niin kansioissa, kirjoissa kuin irtonaisina arkkeina, jotka olivat liian isoja mahtumaan yhteenkään kansiooni sekä washiteippejä, diecutseja ja lehtileikkeitä, joita aioin käyttää ”sitten joskus johonkin”. Kuulostaako tutulta? Vaikka pidän tuunaamisesta, se oli uuvuttavaa, koska aikaa meni valtavasti yhteensopivien materiaalien etsimiseen, kun tavoitteena oli luoda värimaailmaltaan yhtenäisiä ja harmonisia aukeamia. Harvoin jaksoin kolmea viikkoa pidempään, koska urakkaan oli välillä jopa henkisesti valmistauduttava. Sitten tuli turhautuminen ja kiinnostuksen lopahtaminen, ja uutta inspiraatiota etsittiin ostamalla lisää tuunaustarvikkeita, joiden selaamiseen kului taas
entistä enemmän aikaa. Kamala kierre.

Eräänä päivänä otin käteen sakset ja silppusin lähes koko tarravarastoni melkeinpä yksittäisiksi tarroiksi. Sitten lajittelin tarrat teeman ja/tai värin mukaan pieniin pusseihin, laitoin pusseihin yhteensopivat washit ja sujautin mukaan ne pahimmillaan yli 10 vuotta käyttöä odottaneet lehtileikkeetkin. Nimesin siis systeemin pussituunaukseksi, mutta tee-se itse-kitti (kalenterituunauksessa esim. yhdelle viikkoaukeamalle tarkoitettu yhteensopiva koristelusetti) on varmastikin paremmin kuvaava ilmaus.

Myös ne ihanimmat Mambin (Me and My Big Ideas) tarrakirjat kokivat saman kohtalon.

Käyttämäni pussit olivat 25 kappaleen paketeissa ja minulta kului melkein neljä pakettia. Pusseja tuli siis lopulta yhteensä lähemmäs sata kappaletta – kyllä, SATA. Lisäksi monessa pussissa on koristeita kahden, ehkä jopa kolmen aukeaman verran, joten nopealla laskutoimituksella minun pitäisi pystyä koristelemaan nykyisellä varastollani vähintään kahden vuoden kalenteriaukeamat, ehkä jopa neljän. Olin elänyt täydellisessä harhakuvitelmassa, että jos tuunaan runsaammalla koristelutyylillä, loppuvat tarvikkeeni alta aikayksikön. Luulin myös, ettei minulla ole juuri lainkaan yhteensopivia tarroja tai teippejä, sillä hyvin usein aukeama on jäänyt todella valjuksi, kun en ole löytänyt alkuperäiseen visiooni sopivia koristeita.

Muistan eräänkin surullisen kuuluisan keltaisen aukeaman, joka taisi taas kerran saada plannerointi-intoni lopahtamaan. Viiden keltaisen tarran jälkeen en vain yksinkertaisesti löytänyt enempää sopivia koristeita, mutta tämä johtui siitä, etten nähnyt niin sanotusti metsää puilta. Nyt minulla odottaa kaksi pussillista keltaisia tarroja, toinen kirkkaita ja toinen murretun sävyisiä, seuraavaa kertaa, kun haluan toteuttaa keltaisen aukeaman. Tai sitten lopputulos on ollut ainakin omaan silmääni vain kamala sekasotku, kun taas kaikkien muiden aukeamat olivat sointuvia, sommiteltuja ja äärettömän kauniita katsella.

Tämän järkytyksen myötä sovin itseni kanssa myös kohtuullisen tiukasta ostolakosta kalenteritarvikkeiden suhteen, sillä en voi todellakaan enää käyttää tekosyynä sitä, ettei minulla muka olisi tuunaustarvikkeita tai mitenkään väittää tarvitsevani lisää. Saan hankkia ainoastaan loppuneiden tilalle sellaisia, joita käytän säännöllisesti, kuten sauna-tekstitarroja tai kodinhoitoon ja laskuihin liittyviä tarroja. Pussituksen jälkeen jäljelle jääneet, yksinkertaisesti omassa käytössäni ei-niin-mihinkään sopivat tarvikkeet pistin kiertoon ja osan myin Kalenterimanian kirppiksellä.

Kuinka pussituunaus sitten on toiminut? Liityin Kalenterimaniaan helmikuussa 2017 enkä koko tänä aikana ollut koristellut kuukauttakaan yhtäjaksoisesti. Tätä kirjoittaessani kalenterissani on kahdeksan perättäistä koristeltua viikkoa, jotka miellyttävät omaa silmääni koko ajan enemmän, ja lisäksi olen tehnyt viikkopohjat lähes koko loppuvuodelle! Tuunaaminen on helppoa, kohtuullisen nopeaa ja hauskaa, kun minun tarvitsee vain sommitella valmiiksi valitut koristeet sivuille. Lisäksi pienet pussit olisi helppo ottaa mukaan, joten reissun päällä tuunaaminenkin kävisi todella näppärästi! Olen myös käyttänyt rohkeammin jopa niitä vuosia hilloamiani tarroja, sillä muihin yhteensopiviin koristeisiin yhdistettynä ne tuntuvat pääsevän oikeuksiinsa. Lisäksi arkista irti leikatut tarrat ainakin minun on helpompi ottaa käyttöön, kun tarkoituksella houkuttelevaksi suunnitellun arkin herkullinen harmonia on rikottu. Ymmärrän kyllä, että pelkkä ajatuskin varmasti puistattaa monia kalenterimaanikoita, sillä itsekin sain valtavasti visuaalista mielihyvää kauniiden arkkien katselusta ja erityisesti Mambin tarrakirjat ovat kuin karkkipusseja.

Haastankin teidät kaikki kokoamaan itse yhteensopivia koristelupaketteja omista varastoistanne!


Ihanaa syksyä <3
Tiina T.

Mitä kalenterimaanikko tarvitsee

Postauksessa näkyvä muistikirja saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajastolta

Hellurei ja iloista keskiviikkoa! Tässä kolme vuotta kestäneen mania-aikani varrella olen sentään joskus pysähtynyt miettimään, mitä loppupeleissä on tarvinnut omakseen kuluneina vuosina. Omistuksessani ja hallussani on ollut lukuisia kalentereita ja muistivihkoja laidasta laitaan. Jotkut ovat vain käyneet hyppysissäni, toiset oleilleet hyvän tovin. Oheistarvikkeista voisi kirjata sivumäärältään maailman paksuimpaakin eeposta paksumman listan, sillä tältä naiselta ei tule loppumaan tarrat tai teipit kesken ihan heti. Aloitettuani julkisen ostolakkoni 7.7.2020, oli aika katsoa siihen kuuluisaan peiliin ja sen jälkeen ympärilleen. Mitä kaikkea onkaan kasaantunut kolmessa vuodessa ja mikä on oikeasti tärkeätä?

Jos puhutaan ensin materiaaleista, niin alkuunhan pääsee vaikka ruutuviholla ja kynällä. Harrastuneisuus tuo tähän pieniä lieveilmiöitä, sillä myös erilaisia kyniä on suurensuuri valikoima. On kuulakärkikyniä, mustekyniä, lyijykyniä, sivellinkyniä, vesivärikyniä jne. Tärkein, kaikkein tärkein kynä on kuitenkin se, jota kannat mukanasi kaikkialle – myös stand up-keikalle tai junan vessaan. Oma suosikkini on Pengemsin kimalteleva kuulakärkikynä, sellainen kulkee mukanani kaikkialle, aina.

Kaikki jo kokeneemmat harrastajat ovat kuulleet sanan kalenterirauha [eng. planner peace]. Varsinkin harrastuksen alussa on täysin normaalia, että kalenteri ja tyyli vaihtuu paljon ja useasti. Toisaalta saatat heti löytää kalenterin, jota tuunaat koko pitkän vuoden. Itselläni oman tyylin löytyminen on ollut pitkällinen prosessi, ja vasta kuluneena vuonna pesiydyin yli puoleksi vuodeksi samoihin kansiin. Nyt olen taas hieman tuuliajolla, mutta ainakin tiedän jo mihin olla hairahtamatta. Lyhyestä virsi kaunis: kun sinulla on kynä ja alusta, johon sillä piirtää tai kirjoittaa, olet jo aloittanut harrastuksen.

Kalenteritarvikkeiden oheismateriaalivalikoima on loputon. Erilaisia tarroja, teippejä, koristeleikkeitä ja muuta kivaa löytyy nykyään miltei jokaisesta marketista ja kaupasta, joten tältä tulvalta alkaa olla mahdoton välttyä. Oman tyylin löytyminen tietenkin helpottaa hankintojen tekoa. Itselläni on ollut vähän turhankin kaikkiruokainen tyyli joten hankintoja, niitä hyviä että huteja, on tullut tehtyä urakalla. Lompakon ja luonnon onneksi myös kierrätys on erinomainen tapa tuunata kalenteria, eli saatat sittenkin tarvita postiluukusta tipahtavat mainokset sekä ilmaisjakelulehdet!

Osana omien kulutustottumusten muutosta olen havahtunut miettimään kalenterituunausta ja erityisesti Kalenterimaniaa ihan eri kantilta ja syvemmin. Jopa materiaakin enemmän tuunaus on tuonut elämääni kokonaisen yhteisön. Uusia kavereita, uusia ystäviä. Miittejä, jossa samanhenkiset mutta kuitenkin erilaiset ihmiset kokoontuvat saman asian äärelle. Ryhmästä löytyy usein vertaistukea ihan mille vaan, on kyseessä sitten valinnanvaikeus kalentereiden välillä, hammaslääkäripelko tai mikä tahansa iloinen uutinen, jonka haluaa jakaa. Tärkein asia, minkä maanikko tarvitsee, on tämä yhteisö. Kalenterimania. Maniaperhe.

Rakkautta päivääsi!

Suvi