Avainsana: ostokset

Haaste – Leimailu (mitä minä haluaisin vielä oppia?)

Joka ainoa kerta kun ryhmässä puhutaan leimailuista tunnen pienen omantunnonpistoksen sisimmässäni. Minä olen juuri se, jolla on iso kasa ihania leimoja (eikä muuten aivan halpojakaan…), jotka pääsääntöisesti lojuvat käyttämättöminä Sn@pin välissä. On akryylipalikkaa, mustetta, hauskoja ja käytännöllisiä leimoja, mutta käyttöön asti niitä on jotenkin ollut vaikea saada.

Aiheesta on useasti ollut puhettakin, muistelisin Inkan joskus sanoneen, että on niin paljon helpompi tarttua tarra-arkkiin ja laittaa tarra paikoilleen sen sijaan että keskittyy leimaamiseen. Tämä on totta. Leimailussa on myös se, että tarraa voin siirtää, mutta leimattu muste on ja pysyy. Tiedän että jotkut ryhmäläisistä leimaavat tarrapaperille, värittävät kuvat ja sitten siirtävät kuvat kalenteriin. Suoraan sanoen olen tähän aivan liian laiska. Liian monta vaihetta. Isoin ja ärsyttävin on varmasti muotoonleikkaaminen.

Heidi Swapp: Klemmarikellari (saatu), Becky Higgins: Taitopuoti Paperinauha (saatu). Akryylipalikat ilman ruudukkoa: Loihdi (saatu)

Muutama viikko sitten tartuin kuitenkin härkää sarvista eräällä mökkireissulla ja aloitin. Aloitin leimailun (samalla kun aloitin tekstausharjoitukset). Lähdin simppelisti liikkeelle. Olin päättänyt toteuttaa Traveler`s notebookini väliin reseptikirjan, joten leimasin siihen Loihdilta saaduilla leimasimilla otsakkeet. Yllätyin itsekin kuinka paljon tykkäsin lopputuloksesta. Jäin jopa pohtimaan pitäisikö kiemuroita jotenkin värittää, mutta sinne asti en ole vielä päässyt.

Minun pitäisi kuitenkin vielä löytää jostain rohkeus käyttää leimoja ihan perinteisellä viikkoaukeamalla. Tai vaikka kuukausiaukeamalla. Yksi ongelma on ollut kuitenkin muste ja paperin laatu. Monet musteet tuntuvat hujahtavan läpi paperista kuin paperista. Mökkireissulla käytin Taitopuoti Paperinauhalta saatua Stazonin mustetta. Se kuulsi hieman läpi Color Crushin vihkojen sivuista, mutta ei mitenkään häiritsevästi.

Muita käytössäni olevia musteita ovat tällä hetkellä Lawn Fawnin pari mustetta. Väreinä (yllättäen) Ballet Slippers ja Bubblegum. Ensin mainittu on TODELLA haalea, mutta Bubblegumista olen tykännyt. Nämä musteet on ostettu Heidin Korttipajalta (ja iso kiitos Heidille jatkuvasta inspiraatiosta ja avusta liittyen leimaamiseen ja tekstaamiseen, kyllä minä vielä opin!!). Uusimpana lisäyksenä mustekalvakadiini liittyi Se Hämeenpuiston Vihkokaupasta Priman mustetyyny. Tämä eroaa selkeästi muista musteistani, sillä lopputulos on hieman vahamainen mutta tykkään siitä ihan hirveästi! Pienen kokonsa vuoksi tämä on erittäin käytännöllinen rullaleimaisimien kanssa (joita omistan.. öh muutaman).

Nyt haluaisin vinkkejä teiltä miten te käytätte leimoja kalentereissanne? Käytättekö vain koristeellisia, vai merkkaatteko myös menoja? Miksi leimat ajavat esim. tarrojen ohi?

Aiemmat leimailuun liittyvät postaukset voit lukaista näiden linkkien kautta:

Leimasinaskartelu

Leimaillaan! (video)

A5:sta personal kokoon, miten ja miksi?

Niin kauan kuin muistan olen vannonut A5-kokoisten kalenterien, vihkojen jne nimeen. Käsialani ei ole kovin suuri, mutta ei kovin pienikään. Rakastan listoja, muistiinpanoja, ajatuksia, koristeluja ja on aina tuntunut luonnolliselta että kaikki olisi ns samassa paketissa. Vuosien vieriessä ja erityisesti Kalenterimanian kehittyessä olen todennut että on täysin absurdi ajatus että saisin kaiken samoihin kansiin. Jos saisinkin niin kokonaisuuden mukana kantaminen olisi täysin mahdotonta. Ai miksi? Koska jos tungen budjetin, päiväkirjan, ruokapäiväkirjat, ruokasuunnitelmat, rakkausjutut ja vielä sen peruskalenterin samoihin kansiin niin kannettavaksi tulee jo useita kiloja. Lapseni kasvaessa laukkukokoni on myös pienentynyt pikkuhiljaa takaisin sinne perus käsilaukkukokoon sillä mukana ei tarvitse enää roudata vaippoja ja tuttipulloja ja luoja tietää mitä kaikkea. Eikä niihin perus käsilaukkuihin mahdu A5-kokoinen kalenteri vaikka kuinka haluaisin.

Minulla on ihana kirjekaveri jenkeissä jonka kanssa olemme paljon puhuneet myös kalenteriharrastuksesta, hän on hurahtanut Happy Plannereihin ja tottakai ylipäätään kalenterikamojen saatavuus on hyvin erilaista jenkeissä, kuin meillä täällä kotosuomessa. Olen kuolannut ja kadehtinut hänen kuviaan joissa esiintyy usein Recollections-sarjan tuotteita. Recollectionsia myydään Michaelsilla ja olen viettänyt valehtelematta tunteja surffaten kyseisillä sivuilla (ja Ebayssä) pohtien miksi asun väärässä maassa. Kunnes eräs jäsenemme, ihminen jonka luokittelen ystäväkseni, päätti matkustaa jenkkeihin. Kainosti kysäisin josko onnistuisi tuoda minulle tämä kalenteri. Ja sainkin sen. Ensi hetkestä asti tämä on ollut puhdasta rakkautta. Järkytyin jopa itse siitä miten helposti ja nopeasti personal syrjäytti kaikki aiemmat kalenterirakkauteni. Minullahan on myös yksi Heidi Swappin personal, mutta se tuntui väärältä. Niin väärältä.

Olen ottanut personalin hyvin eri tavalla käyttöön, kuin mitä olen käyttänyt A5siani. Isommassa koossa tilaa on paljon, Happy Plannereissa ehkä jopa liikaa, joten koristeluille todellakin on tilaa. Isoissa kalentereissa kuukausiaukeama jäi usein käyttämättä koska KAIKKI muistiinpanot mahtuivat helposti viikkoaukeamille. Usein aukeamalla on myös erikseen tilaa muistiinpanoille. Personalia lähdin toteuttamaan eri tavalla. Kun aloitan viikon kokoamisen koristelen hyvin minimaalisesti, en sano että minimalistisesti koska olette nähneet tarraöverit jotka vaivaavat joka viikko aukeamani. Täytän nykyään viikkoa aina lennossa, matkan varrella, melkein päivittäin.

Recollectionsin sivut ovat korkeat ja kapeat ja niiden leiska on horisontaalinen. Vaakasuuntaiset päivät ovat olleet aina minulle ongelma, mutta kas kummaa personalissa nekään eivät häirinneet. Päinvastoin. Jos tilalla olisi boksit, olisivat ne niin minimaaliset että pelkkä ajatuskin naurattaa minua. Toki tiedän että esimerkiksi Janita tulee hyvin toimeen boksien kanssa, mutta tiedän että minulla ne eivät toimisi. Minulla on ollut tarkastelussa kahdet muut inserit, mutta olen todennut että Recollectionsin omat ovat mitä parhaimmat minulle. Saan päiviin mahdutettua yleensä: menot, muistettavat asiat, ruokajutut (what`s for dinner), urheilut yms. Miten? Käytän paljon, melkeinpä pelkästään tarroja. Minulla on käytössä esimerkiksi Se Hämeenpuiston Vihkokaupasta ostetut Carpe Diemin fitness-tarrasetti jossa on kivoja, pieniä, pyöreitä tarroja joilla voin merkitä lenkkipäivät ja toki esimerkiksi käsipainoja kotitreenin merkiksi.

Kuukausiaukeama on se mihin merkkaan etukäteen tärkeät asiat. Koska tulee rahaa, koska pitää maksaa laskut, milloin on kenenkin synttärit ja bileet. Sieltä siirrän sitten viikkoaukeamaan menot/muistettavat asiat sopivan tarran kera. Tämä toimii yllättävän hyvin (joskin olen surkea kantamaan kalenteria mukana, tässä pitäisi tsempata sillä se oli yksi iso syy siihen miksi vaihdoin pienempään). Varsinkin kun minulla on käytössäni kynä joka ei ole pyyhittävä, pitäisi jostain kaivaa pinkki frixion (saa linkata minulle jos löydät jostain kynän ilman sitä rumaa tribaalikuviota).

Kaiken kaikkiaan siirtyminen tapahtui kivuttomasti, enkä ole katunut. Pitää varmaan myöntää etten ole enää A5-tyttö henkeen ja vereen. Harmi. Mutta toisaalta olen vannonut niiden nimeen jo varmaan 20 vuotta joten vaihtelu virkistää! Voihan toki olla, että jossain vaiheessa pieni koko alkaa ahdistaa, mutta onneksi voi aina siirtyä takaisin isompiin. Vinkkinä niille jotka miettivät A5:sesta personaliin siirtymistä sanon vain että tarrat. TARRAT. Ne pelastavat niin paljon.

Kuvissa näkyvät tuotteet:

Carpe Diem, ballerinaSe Hämeenpuiston Vihkokauppa

Frank Garcia My Prima PlannerChic Company /saatu

Heidi Swapp large, One Day At a Time – Chic Company /saatu

Color Crush TN, blush & gold foil dotChic Company

Victorias Journals – Suomalainen Kirjakauppa /saatu

Recollections zipper planner, Live Plan – Michaels

MAMBI mom life tarra-arkki – Chic Company

Carpe Diem Fitness sticker tablet – Se Hämeenpuiston Vihkokauppa