Postauksen kortit ostettu yhteistyössä Chic Companyn kanssa
Vuosi 2020 oli kaoottinen, ahdistava ja pelottava. Toivon, että vuosi 2021 tuo mukanaan rauhaa, seesteisyttä ja zeniä. Ryhmässä huomasin, että vuoden aikana korttien käyttö lisääntyi merkittävästi jäsenten osalta ja pakko myöntää, että minunkin korttipakkani jotenkin kummallisesti lisääntyivät kuluneen vuoden aikana. Osaltaan tähän vaikutti se, että Chic Companyn rinnalle nousi uusi puoti Paperinoita, joka myy pääasiassa noituuteen ja itsensä löytämiseen liittyviä tuotteita.
Koska pakkoja on, haluan ottaa ne aktiivikäyttöön, enkä vain seisottaa hyllyssä. Vuonna 2021 onkin tarkoitus nostaa jokaiselle kuukaudelle kortti ja kirjoittaa ylös sen merkityksestä, kannustaa itseäni journaloimaan ja hakea sitä kadonnutta inspiraatiota samalla. Päädyin nostamaan yhteensä kuusi korttia, kolme kahdesta eri pakasta. Moonology ja Spellcasting ovat tämän hetken lempparipakkojani, pidän kovasti molempien värimaailmasta ja kuvituksesta.
Spellcastingin kolme korttia olivat: Financial Health, Finding ja Family. Toivon todella ensimmäisen pitävän paikkaansa, sillä olen pitkään kärsinyt työttömyydestä ja sen mukanaan tuomasta rahastressistä. Perheen korostuminen ei hämmästyttänyt minua, olen erittäin perhekeskeinen ja lapseni hyvinvointi on minulle kaikki kaikessa. Finding oli se, joka näistä kolmesta kiinnitti huomioni. Tulkitsen tämän liittyvän tämän hetken prosessiini löytää itseni ja merkitykseni uudelleen. Moonologyn kortit puhuttelivat minua myös todella paljon. Show the world the real you, You are good enough ja The answers you need are coming. Nämä ovat kaikki jotenkin todella toivoa täynnä. On aika löytää itseni uudelleen ja näyttää maailmalle kuka olen, riitän juuri tällaisena ja kaipaamani vastaukset ovat tulossa.
Journaloinnin lopputulosta en valitettavasti tässä teille näytä, ovat sen verran syväluotaavia ja henkilökohtaisia, että jätetään se minun ja traveler`s notebookini väliseksi.
Helou helou helou! Tällä postauksella toivon antavani hieman vinkkiä siihen, jos art journalin kanssa iskee stoppi eikä keksi mitä tekisi. Itselläni nimittäin on iskenyt hieman seinä vastaan arttihommissa viimeaikoina, nimittäin taustojen tekemiseen on tuntunut kaikki tekeminen jäävän. Valmiita sivuja ei ole meinannut syntyä kirveelläkään, ja se on harmittanut. Taustajuttuja sen sijaan on tullut läträiltyä, ja vihdoin päätin että haluan saada niitä tehtyjä taustoja myös käyttöön.
Ryhmän puolella jo kirjoittelinkin tovi sitten kuinka sain äidiltäni oraakkelikorttipakan. Korttipakan joka puhuttelee allekirjoittanutta suuresti. Ja tämän pakan myötä sain myös ylitettyä art journalin tekemis taukoni, kun päätin jäljitellä yhtä nostettua korttia omalla tyylilläni artti-sivuksi.
Ylläolevassa kuvassa näkyy kortti jota lähdin jäljittelemään, sekä tausta jonka päälle aloin kuvaa rakentamaan. Taustan akryylimaaleilla tehtyjen kuvioiden sinertävät ja vihertävät sävyt sopivat mielestäni alkuperäisen kuvan taustan kanssa yksiin. Alkuperäisessä taustassa näkyy myös nuolia, ja satuin löytämään jemmoistani pienen nuolileimasimen. Käytinkin siis sitä mustan Versafine-musteen kanssa lisäillen nuolia ympäri sivua. Kynälläkin nämä olisi toki voinut tehdä, jos olisi halunnut mahdollisimman tarkkaan kopioida mallista. Halusin kuitenkin tehdä juuri omalla tyylilläni, ja leimasin tuntui siihen sopivammalta.
Jatkotyöstin taustaa vesiväreillä ja vesivärikynillä sinistä lisäten. Myös keltaista väriä töpöttelin sinne tänne, ja oranssiakin tuli hiukan roiskaistua mukaan. Vesivärien kanssa tein myös alustuksen kuvan naisen kasvoille, lyijykynällä ensin tehdyn hahmotelman päälle.
Kun kasvojen pohja alkoi olla kondiksessa ja kuivunut, leikkelin pään kokoon sopivan pupu-maskin punaisesta askartelukartongista. Tässä vaiheessa aloin olla kauhuissani – osaset näyttivät typeriltä, irrallisilta, eikä yhtään siltä miltä toivoin niiden näyttävän. Teki mieli heittää hanskat tiskiin ja tekeleet roskiin. Onneksi maltoin mieleni ja jatkoin antaen työlle mahdollisuuden kehittyä parempaan suuntaan.
Kun sain liimattua naisen kasvot ja kaulan sivulle, tehtyä kasvoihin silmät sekä maalattua naisen kaljuun päähän tukkaa akryylimaaleilla, alkoi työ näyttää uudelleen merkkejä siitä että sitä kannatti jatkaa. Itselleni oli ihan uusi maailma tehdä työtä näin erilaisista paloista, kollaasimaisesti, vaikka eri materiaalien yhdistely muuten tuttua on ollutkin. Huomasin hyvin tehdessä sen, että vasta kun kaikki palaset alkaa olla paikoillaan kannattaa työtä ollenkaan arvioida.
Kun hiusten maalikerros oli kuivunut, lisäsin joukkoon vielä mustaa ohutta tussia, ja vesivärikynällä reunustukseen syvyyttä. Tässä vaiheessa sai maskinkin jo liimata paikoilleen. Maskikin koostui lopulta kolmesta eri osasta: itse maskista, ja kahdesta maaleilla sopiviksi värjätyistä sinisistä otsan väkäsosasista.
Tein maskin ulkoreunoille samaa sarjaa olevat varjostukset kuin hiusten reunoihinkin, vesivärikynällä tehden. Loppusilauksien tekeminen maskiin oli koko työn ehdottomasti hauskin osuus! Jäljittelin alkuperäisiä muotoja ja värejä, mutta en kuitenkaan orjallisesti. Koristeluissa käytin useampia eri mömmöjä: akryylimaalia, kultatussia, akryylimaalitussia, pinkkiä ja mustaa tussia, kohohelmikyniä ja glitterliimaa. Kohohelmet ja glitterliima toivat lättänään kartonkiin kivasti tekstuuria, ja koko maskiosuus heräsi henkiin ihan eri tavalla. Samoin kävi huulille, jotka päällystin lukuisten eri värityskerroksien jälkeen vielä glossy accentsilla. Kuivuttuaan aine sai huulet kolmiulotteisimmiksi, ja ah niin kiiltäviksi. Tämä efekti ei kuvasta oikein kunnolla välity, mutta luottakaa kun sanon, kyllä on muhkeat ja kiiltävät huulet livenä!
Itse olen lopputulokseen melko tyytyväinen, mutta kaikkein iloisin olen siitä että sain pitkästä aikaa tehtyä sivun valmiiksi asti. Ja vieläpä täysin uusia tekniikoitakin kokeillen, jes! Vaikka uutta tekemisblokkia ei ihan heti ilmenisikään, niin taidan silti tehdä uudestaankin tälläisiä kuvan uudelleen luomisia. Toivottavasti tässä oli uutta ideaa sinne ruudun toisellekin puolelle, jos ideoiden puute vaivaa. Miltä näyttäisi oma versiosi esimerkiksi lempikirjasi kannesta..?
Kortin alkuperäisen kuvan on tehnyt Lisa Ferrante.
