Avainsana: opiskelu

Perjantaipäiväkirja – Janita V.

Ajatella, että ylihuomenna on jouluaatto ja ihan pian saadaan hyvästellä tämä vuosi. Mitä kuluvaan vuoteen tulee; en saanut aikaiseksi viedä eteenpäin asiaa, josta heinäkuussa edellisessä päiväkirjapostauksessa kerroin. Tuntuu, että kesän jälkeen mielen päällä on ollut niin paljon muita asioita ettei aikaa minkäänlaisten ADHD-tutkimuksien aloittamiselle ole ollut. Kenties vuoden alusta voidaan palata tähän uudelleen.

Mitä vuoteen on sitten oikeastaan mahtunut? Aloitin keväällä saattohoidon täydennyskoulutuksen. Alkuun minusta tuntui, etten saanut koulutuksesta sitä mitä olin lähtenyt siltä hakemaan. Viikot ja kuukaudet kuluivat. Ajatus koulutukseen hakeutumisesta pysyi edelleen samana. Olinko todella tuhlannut puoli vuotta täysin turhaan? Kehittämistehtävän aiheen päättäminen takkusi ja tuntui, etten saa itsestäni mitään ulos. Miten ihmeessä saattohoitoa voisi kehittää. Mieleeni tuli ainoastaan todella mustalla huumorilla varustettuja ajatuksia, joita en kehtaa edes tässä teille avata. Viikkoja kului lisää ja lopulta se ihme tapahtui, että sain jotain konkreettista paperille saakka. Kehittämistehtävä tuli hyväksyttynä takaisin, vaikka juuri sen aiheessa olisi kyllä ollut kehittämisen varaa.

Tuli marras-joulukuun vaihde, näyttösuunnitelman kirjoittaminen ja taas päässä löi tyhjää. Mitään en opiskelussa inhoa niin paljon, kuin kirjallisia tehtäviä. Ihme tapahtui uudelleen ja sain suunnitelman ajoissa valmiiksi. Näyttöpäiviä oli tarkoitus olla kaksi, joiden aikana minun tuli osoittaa saattohoidon osaamiseni arvioijalleni. Koska hoitotyössä mitään ei voi täysin ennakoida, muuttui kahden päivän näyttö lopulta yksipäiväiseksi. Jotta asiat eivät olisi käyneet liian helpoksi sattui näyttöön suunnitellussa vuorossa useita muuttuvia tekijöitä. Työvuorosta kotiin päästyäni takki ja pää todella oli tyhjä. Ainoa ajatus oli epäusko siitä, että sain näytön lopulta suoritettua ja vielä täydellä arvosanalla. Tätä postausta teille kirjoittaessani olen aiemmin päivällä istunut koulutuksen päätösjuhlassa, saanut todistuksen ja jumalauta valmistunut. En luovuttanut kesken, vaikka mieli teki. Niin monen muuttuvan tekijän, oman motivaation puutteen ja aikaansaamattomuuden jälkeenkin saavutin kaiken tavoiteaikataulussa. Siitä jos jostain saan olla ylpeä.

Mitäkö tästä kaikesta sitten opin? Ainakin sen, että usko omaan osaamiseen, tietämykseen ja ammattitaitoon. Luota siihen, että vaikka päässä olisi edelleen ne 99 muuta kanavaa auki oot silti helvetin hyvä hoitaja.

-Janita V.

Zettelkasten – muistiinpanojärjestelmä

Itselle paperinen bullet journal ja plannerit ovat olleet tärkeitä työkaluja arjen ja töiden suunnitteluun jo pitkään, samoissa yhteyksissä olen törmännyt myös Zettelkasten-järjestelmään (vapaasti suomennettuna muistiinpanolaatikko) ja nyt olen alkutaipaleella oman järjestelmän luomisessa. Lähestyn asiaa hyvinkin vapaalla otteella kuten itselle on tapana, pysyen pääpointteissa eli oman tietopankin rakentamisessa ja ideoiden linkittämisessä toisiinsa. Muutoin olen ottanut vain niitä ideoita jotka itselle tuntuu tärkeältä ja lisännyt hieman omaakin. Perusidea on kehittää omaa ajattelua joten suositellaankin luopumaan liian tarkoista raameista.

Tällä hetkellä jopa varsinainen laatikko puuttuu, mutta alkuun on hyvin päässyt näinkin. Välilehdet olen tehnyt korttipohjista ja tabit on ihan tavallista kartonkia. Itselleni värikoodaus on tärkeää joten erilaiset osiot ovat eri väreillä. 

Sinisten tabien takaa löytyy aakkoshakemistohakemisto. Sinne lisätään hakusanoja, joiden alle voidaan sitten lisätä lähteitä ja viittauksia omiin muistiinpanokortteihin. Hakemistoja voi tehdä useampia jos tuntee tarpeelliseksi, joillakin on esimerkiksi henkilö- ja aihepohjainen hakemisto erillään. Itselleni harkitsen vielä englannin kielistä hakemistoa erilleen, mutta toistaiseksi olkoon samassa. 

Punainen osio on minulla saanut nimen Bob, joka myös aakkosten alla. Englanniksi puhutaan bibliography notes ja moni puhuu osiosta Bib box nimellä, suomeksi kirjasto voisi olla yksi vaihtoehto. Bobin alle siis lisäilen kirjoja ja muita lähteitä, nykyään kuitenkin nettilähteet myös isossa osassa. Kortin kääntöpuolelle tehdään muistiota jotta on helpompi palata aiheeseen myöhemmin. Itse huomannut että lukiessa tekisi mieli tehdä heti todella monesta aiheesta muistiinpanokortti mutta kun on ensin kasannut tähän osioon kaikkea kiinnostavaa, tuleekin karsittua iso osa pois kun huomaakin ettei aiheen kannalta moni sivumaininta ollutkaan niin tärkeä. Loppujen lopuksi jopa siis säästääkin aikaa vaikka mielsinkin tämän alkuun ylimääräiseksi välivaiheeksi. Useimmat järjestävät kirjoittajan mukaan mutta itse muistan paremmin teosten nimet joten järjestän korttini niiden mukaan.

 

Harmaiden tabien takaa löytyy sitten itse muistiinpanokortit. Tärkeää korteissa on pitää yksi aihe korttia kohden ja pyrkiä tiivistämään kortin etupuolelle. Opiskellessa kirjoitan muistiinpanot hyvin vapaalla tyylillä vihkoon ja jos koen jonkin itselle tulevaisuudenkin kannalta oleelliseksi teen siitä kortin. Vauhdissa merkkailen potentiaalisia huutomerkeillä ja väritän tai yliviivaan ne kun olen käsitellyt ne.

Oleellista järjestelmän kannalta on myös alkaa numeroimaan kortit jotta ne ovat myöhemmin helpommin löydettävissä, näin myös niihin on helpompi viitata myöhemmin ja linkittää tietoa toisiinsa. Itse en ole vielä aloittanut tätä, haluan ensin kerryttää hieman enemmän kortteja jotta hahmottaisin järkevää ryhmittelyä. Itselleni tässä on nimenomaan haaste että olen tottunut liian tiukkaan ryhmittelyyn ja nyt tarkoitus purkaa sitä, tämän vuoksi annan aikaa asialle. Numerointi tulee yläkulmaan jotta selatessa helppo nähdä. Itseäni helpottaakseni olen laittanut lähteet punaisella. Olen myös testannut että QR-koodi toimii 1x1cm kokoisena tulosteena, joten voin halutessani lisätä mm. videolinkit kätevästi käytettäväksi suoraan korttiin. 

Välineinä monet käyttävät perus arkistokortteja mutta itse en ole kauhean ihastunut saatavilla oleviin viivallisiin ja kaikessa muussakin tottunut käyttämään pisteellisiä joten käytän kortteina Rhodian N13- kierrevihkon sivuja, josta repäisy helppoa. Hieman kortti jää alle perus A6-koon, mutta koko on itsellä riittänyt silti varsin hyvin muistiinpanoihin. Pigma Micron -kynät ovat jo pitkään olleet omia suosikkeja täytekynien rinnalla ja niin saavat jatkaa tässäkin projektissa, plussaa myös eri värit. Tabileikkuri on ollut kiva, kun saan juuri sen väriset välilehdet kuin haluan. Leikkuria tulee hyödynnettyä myös bujoiluun.

Harkinnassa on vielä yksi osio opintoja varten, johon lisäisin lähinnä kertauskysymyksiä aiheiden kertailua varten. Saa nähdä mihin tämä lähtee muotoutumaan mutta ainakin olen tykästynyt ideaan vahvasti ja tykkään paperisesta toteutuksesta, joten tästä voi tulla varsin pysyväkin ratkaisu.

-Jasmiina