oman näköinen kalenteri Archives

Moikka! Vähän jännittävää ja tämmösen postauksen tekeminen teille, mutta kerran sitä pyydettiin niin kokeillaan, mitä tulee.

Tärkeä virstanpylväs on ylitetty, jonka takia päädyin tätä teille kirjoittamaan, sillä ensi vuonna ensi kertaa minäkin kuulun Hobonichi-perheeseen. En kyllä muista millon, jos koskaan, mulla on näin ajoissa ollut seuraavan vuoden kalenterikuvio selvillä. Nyt mulla on ollut käytössä Ajaston Maker 2024 kalenteri ja se on ajanu asiansa. Viime vuonna rehellisesti en kerennyt tai jaksanut kauheasti kalenterin valintaa miettiä. Päädyin silloin ottamaan tämän, koska mulla oli vastaava kalenteri muutama vuosi takaperin ja siitä oli jäänyt hyvät mielikuvat.

Mulle on tärkeää että viikko on kerralla näkyvissä ja muistiinpanoille on tilaa. Tykkään kuukausiruudukosta ja tyhjästä tilasta. Innostun välillä astetta enemmän tekeen trackereitä ja ihan vakiona kulkee seurattavana useampia asia. Tämä innostumisjakso osottautui haasteelliseksi Makerissä tilan puutteen takia. Niinpä elokuun puolessa välissä rinnalle aloitin ensimmäisen bujon ikinä, käytössä Putinki Notebook. Ajatuksena että loppuvuoden voin tutustua käytännössä ja harjoitella bujon tekoa. Katsoa ottaako bujo tuulta alleen, jos innostus siitä jatkuu voisin 2025 nojautua bujoon enemmänkin muun muassa trackereiden kanssa. Toistaiseksi oon jäänyt koukkuun bujon tekoon. Päädyinkin hyvin nopeasti bujon aloittamisen jälkeen ajatukseen, että itse kalenteri tulevalle vuodelle voisi olla A5 pienempi. Bujo (A5) pysyisi kotosalla ja pienempi kalenteri kulkisi sitten kätevästi mukana.

Pitkän googlettelun, Kalenterimanian blogia ja Facebook-ryhmää tutkittuani huomasin mieltyneeni ajatukseen kalenterista koossa A6-B6 tai B6. Ajattelin etten halua kaikkien rakastamaa ohutta Tomoe River -paperia, mielikuva kynien läpitulosta hirvitti. Viikkoaukeaman näkymäksi halusin erilaisen kun Makerissä, sillä en osaa tarpeeksi hyödyntää sen jaoteltua muistiinpanotilaa. HP Mini dashboard layout oli mielenkiintoinen ja inspiroivan oloinen. 2025 vuoden kalenterissa oleva kuosi oli mulle ylitsepääsemätön ongelma, ei ollut yhtään minun näköinen. Paperblanks Midi oli vakavasti harkinnassa ja ajatuksena oli käydä fyysisesti tutkimassa se ja mahdollisia muita ehdokkaita.

Sitten siskolta tuli viesti;”Ootko ensi vuoden kalenterin hommannut”. Mullahan oli kaikki vielä enemmän tai vähemmän hakusessa joten sisko selvitti tilanneensa itselleen Hobonichi Techo Weeks Pistachio kalenterin. Pistaasikalenterin väri oli silmääni livenä kuulemma vihreämpi kuin verkkokaupassa ja kuulemma karmaiseva yhdistelmä nahkasten kansien kanssa. Siskolla ollut weeks vuoden kalenterina useamman kerran joten noita suojakansia hän ei tietenkään ollut vaihtamassa. Niinpä aloin tutustua kyseiseen kalenteriin.

Vihreä väri on ihan minun näköinen, sieltä löytyi kuukausille näkymät, viikko on yhdellä aukeamalla, kalenteri on pienempi kuin A5 ja nostalgisesti saisin sen siskolta. Riippuvuuteni paperikalenteriin ja sen tuunauksesta juontaa juurensa suoraan siskooni. Hän värkkäsi kalenterinsa kanssa ja yli kymmenen vuotta vakituinen joululahjani oli siskon mulle valitsema ja ostama kalenteri, jonka sivujen välistä löytyi jotain pientä, esimerkiksi inspiroivaa tekstiä. Toisaalta harkintaa ja epäröintiä weeksissä aiheuttivat etenkin kalenterin kapeus sekä siinä, kuinkas muutenkaan, oleva ohut Tomoe River -paperi. Testattiin mun suosikki kynät ja kerran ne ei tullu sivuista läpi, niin päätin haastaa itseni ja ottaa kalenterikseni tämän Hobonichin. Nopeasti innostuin kalenterista ja odotan et pääsen sen kanssa säätämään. Se on oikeesti näppärän kokoinen mukana kulkevaksi ja sieltä löyty ne mulle tärkeimmät pointit mitä kaipailin.

Hetken varmasti kestää että tottuu layouttiin sekä ylipäätään kalenterin rakenteeseen; alussa kuukausinäkymät, sitten viikot ja viimeisenä vapaat ruudulliset sivut. Aiemmin mulla on aina ollu ekana kuukauden kuukausinäkymä, viikot, ehkä pari vapaata sivua ja taas sama seuraavan kuukauden kohdalla. Kalenterin lopussa mahdollisesti tilaa muistiinpanoille. Nyt ajatukseen tottuneena mua innostaa toi rakenne, tosin jännitän vähän miten osaan hyödyntää lopun sivut. Nyt oonkin paljon etsiny inspiraatioksi kuvia miten tota weeksiä on muut käyttäneet. Oon myös ehkä vähän tilannut jotakin vain tota kalenteria aatellen.

Sisko tarjosi mulle weeksiin kirkkaita suojakansia jotka oli jäänyt hällä turhaksi. Ne halusin ehdottomasti. Mää olen semmoinen tuuliviiri että ajatus helposta matalan kynnyksen kalenterin ulkonäön muuttamisesta viehättää ja innostaa. Törmäsin tarraan joka huusi mun nimeä ja hommasin sen nimenomaan kalenterin kantta ajatellen. Kalenterista vaahtosin äidin, isosti askarteleva ihminen, kanssa kun puhe tuli kansista ja niiden tuunauksesta hän nappasi kasasta tommosen nahkajäljitelmää muistuttavan mustan paperin ja kysyi mielipidettä. Minä silmät kiiluen totesin et näyttäisi täydellisesti minulta kalenterissani. Varmasti astetta epätyypillisempi tämä minun taival vuoden kalenterivalintaan, mutta rehellisesti en kyllä voisi olla tyytyväisempi ja innostuneempi lopputuloksesta.

Aika näyttää miten bujon kanssa käy, mutta ainakin mulla on nyt ihan itseni näköinen kalenteri, jonka uskon täyttävän mun tarpeet paremmin kuin hyvin. Oon todella innoissani ja toivonkin teidän ensi vuoden kalenterien tuntuvan yhtä hyviltä ja innoittavilta valinnoilta!

Eve~

Kevään aikana kaikenlaiset kalenteripuuhastelut ovat olleet aika minimissä. Suurelta osin tämä johtuu siitä, että arki ja muut harrastukset ovat vieneet mennessään eikä aika näin ollen ole riittänyt kalenteriaskartelulle. Toisaalta taas koen, että minulla on asiat aika hyvin, mitä kalenteriasioihin tulee. Olen nimittäin löytänyt kalenterin, joka minulla toimii.

Wonderland 222 -kalenterin tuntevat tietävät, että siinä on paljon erilaisia lisäsivuja. Tämä saattaa kuulostaa kovin työläältä, varsinkin jos on sellainen kuin minä, että käyttämättömät osiot tuppaavat vähän ahdistamaan. On ikään kuin pakko keksiä jokin käyttötarkoitus kaikille future logeille, seurantasivuille ja muille. Tämä yhdistettynä siihen, että, minun versioni a6-kokoisesta Wonderlandista on vieläpä päiväämätön, olisi voinut johtaa totaaliseen katastrofiin. Olisin saattanut päätyä tilanteeseen, jossa täytän kalenteria väkisin ja tuskailen, miten en jaksa edes viikkoaukeamia päivätä, kuukausi- ja vuosinäkymistä puhumattakaan. Totta puhuen olin melko varma, että kesän lähestyessä löydän itseni juuri tuosta suosta.

Vaan kuinkas sitten kävikään. Pienen alkuhaparoinnin jälkeen tajusin, että minähän oikeasti pidän tuosta näppärän kokoisesta ja mahdollisuuksia täynnä olevasta kalenterista. Pikkuhiljaa olen myös löytänyt oman tapani täyttää sitä. Olen alusta asti käyttänyt kalenterin eri osioita erilaisiin käyttötarkoituksiin eikä ”ensimmäisen asennuksen” jälkeen ole tarvinnut juurikaan tehdä päivitystä esimerkiksi tulevaisuusnäkymiin tai seurantasivuihin. Alkuun jaksoin säntillisemmin kokeilla erilaisia tapoja käyttää viikkoaukeamia, mutta arjen täyttyessä kiireistä vakiintui sellainen tapa, jota käytän oikeastaan edelleen. Käytän melko paljon kynää viikkoaukeamien päiväämisessä, mikä säästää minut päivämäärätarrojen metsästykseltä ja siitä huolehtimisesta, että pian ne taas loppuvat.

Pidän koristellusta kalenterista, joten aukeamillani on melko paljon teippiä, tarraa ja muuta härpäkettä. On kuitenkin todella tilannekohtaista, miltä aukeamat näyttävät. Joskus koristelen parikin viikkoaukeamaa valmiiksi etukäteen ja nautin siitä, että voin vain lennosta sitten tehdä niihin merkinnät. Joskus taas koristelut laahavat pahasti jäljessä ja saatan lätkiä aukeamille tarroja lennosta. Olen huomannut kummankin tavan toimivan, kun perusajatus pysyy kuitenkin samana viikosta toiseen. Ilokseni voin todeta, etten ole kertaakaan tämän kevään aikana stressannut sitä, että kalenterin koristelut eivät pysyisi menossa mukana. Eikä myöskään olisi mikään maailmanloppu, vaikka joltain viikolta koristeet jäisivätkin uupumaan. Itseni tuntien näin ei kyllä pääse käymään, sen verran kaavoihin kangistunut kuitenkin olen.

Kuukausittaisen luovuuskiintiöni täyttävät kivasti tyhjät, joka kuukauden alussa olevat Overview-sivut, joihin maalaan aina jokaisen kuukauden kansilehden. Tästä tavasta olen halunnut pitää kiinni, koska maalaaminen on minulle tärkeää ja näin varmistan, että teen sitä edes joskus. Voin kuitenkin paljastaa, että esimerkiksi toukokuun kansilehden maalasin vasta, kun kuu oli jo reippaasti yli puolenvälin. En siis aseta mitään turhia paineita itselleni tästäkään, vaan teen sen silloin, kun siltä tuntuu.

Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että nykyinen kalenterini on löytänyt paikkansa minun arjessani. Olo on seesteinen ja tyytyväinen, koska uskon, että samaan malliin yhteiselo sujuu jatkossakin. Löysin sitäpaitsi vihdoin kauan etsimäni Motermin kannet, jotka kruunaavat kalenterikokonaisuuden ja pitävät huolen, että Wonderland 222 pysyy entistä paremmin menossa mukana!

Ihanaa alkavaa kesää kaikille!
-Carita

Avainsana: oman näköinen kalenteri

Matka Hobonichi-perheen jäseneksi

Tasaista vaan ei tylsää kalenteriarkea