Avainsana: olohuoneessa työpöytä

Uusi työpöytä

Ajaston kalenterit saatu yhteistyönä.

On vuosi 85, kauan on aikaa siis…. eiku! Ei ehkä ihan vielä silloin (vaikka olenkin sinä vuonna syntynyt), mutta tämä soi korvamatona postausta kirjoittaessa. Miksi kirjoitin sen tähän? Noh, se sattui niin sopivasti, koska todella pienestä lähtien olen haaveillut omistavani kirjelipaston. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, se voi olla kulmalipasto, klaffilipasto, lipastopöytä, kirjekaappi… No kuitenkin, unelmoin sellaisesta.

Myynnissä ei silloin ollut sellaista ja antiikkiliikkeissä ne maksoivat ”miljoonia”. Aikuisena aika ajoin vastaan tuli huonokuntoisia nettikirppareilla, eikä silloin ollut aikaa tai halua kunnostamiselle. Kuin varkain, IKEA oli myynyt kirjelipastoa työpöytänä enkä tiennyt mitään asiasta, kunnes bongasin torista ensimmäisen ja aivan väärältä paikkakunnalta. Paljonko se voisi uutena maksaa, ajattelin, huomatakseni ettei sitä enää valmisteta. Alkoi etsiminen ja lopulta tärppäsi suht läheltä.

Tietenkin tähän kohtaan sää ei ole puolellani, hukumme lumeen ja ajotiet ovat liukkaimmat koko talvena. Sain peräkärryn lainaan, mutten uskaltanut lähteä Yarikseni kanssa sitä vetämään siinä kelissä. Varmistin vielä perheemme farmarin loosterin mitat ja se menisi juuri ja juuri, jes! Lipasto pääsi turvallisesti uuteen kotiin. Kotona huomasin, että siihen on jäänyt vahva hajuveden haju ollessaan meikkipöytänä, mutta pesulla ja tuuletuksella en enää sitä haista huoneilmassa.

Samalla haikea luopua vanhasta pöydästä mikä on palvellut 10v, joka on edelleen priima kunnossa, mutta liian iso menetettyäni työhuoneen lapsille. Siinä ei ollut laatikostoja mihin tavaran saisi piiloon, joten olohuoneemme näytti aina kaaokselta. (Näyttää se vieläkin, koska en osaa tuunailla siististi). Kirjelipasto työpöydän tilalla on jo itsessään kaunis kaluste, tavaran saa piiloon ovien sisälle (vielä on järjestettävää) ja vihdoin myös viherkasveillani on jokin muu paikka kuin ruokapöydän pääty, missä ne olivat aina tiellä vieraiden ollessa kylässä. Muutenkin asunnossamme vallitsee mustien ja valkoisten huonekalujen summa ja oli jo aikakin saada lisää valkoista mustan vallitessa, joka samalla avarsi tilaa.

Vitsi mä olen onnellinen, lapsuuden haaveesta totta! Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille.
-Tia

Missä tuunaan – Aliisa

Missä minä sitten tuunaan? Siinä vasta haasteellinen kysymys vastattavaksi. Aivan ensimmäisenä tulee mieleen keittiön ruokapöydän ja olohuoneen työpöydän ääressä, sohvalla, lattialla… Olen siitä hyvinkin onnekkaassa tilanteessa, että taloudessani ei asu ketään muuta vakituisesti itseni lisäksi eli vain minä itse joudun elämään erittäin luovan kaaokseni kanssa ja keskellä. Olen viettänyt viimeisestä seitsemästä vuodesta noin viisi remontin keskellä ja tämän takia tuunauspaikkani on ollut milloin missäkin. Välillä ruokapöydältä on saanut raivata aamupuurolautasen kokoisen tilan, välillä sohvapöydän pintaa ei ole näkynyt kaiken askartelutavaran alta ja niin edelleen… Olen siis todella kokonaisvaltainen tuunaaja.

Tuunaustilani on nyt tavallaan vakiintunut muutama vuosi sitten olohuoneeseen, kun sen osalta vihdoin viimein remontti valmistui ja siirsin nettireitittimen keittiöstä olohuoneeseen. Käsittämätöntä kuinka noin pienellä muutoksella voikin olla niin merkittävä vaikutus. Olen huomannut, että nykyään yhä vähemmän ja vähemmän roudaan tuunaustavaroita keittiön pöydän ääreen, kun aiemmin kannoin askartelulaatikoita keittiöön lähes päivittäin.

Jo julkaistuja ylläpidon ”Missä tuunaan” -haastepostauksia lukiessani, jotka muuten löydät täältä, inspiroiduin itse aloittamaan oman tuunauspaikkani ehostuksen. Tosin tämä urakka on vielä pahasti kesken, koska se iski minuun kuin salama kirkkaalta taivaalta syyskuun alussa ja kuitenkin eletään edelleen samaa kuukautta. Tarkoitukseni on parannella pari vuotta sitten torista hankkimani lipasto, jonka pöytälevy on ollut liian pieni ja irti sekä jalkatilaltaan aivan liian ahdas työpöydäksi. Tämän lisäksi painiskelen lähes päivittäin askartelutavarataivaani kanssa. Haluaisin saada mahdollisimman käytännöllisiä, mutta helposti lähestyttäviä säilytysratkaisuja.

Tällä hetkellä tuon edellä mainitsemani työpöytämuutosprosessin keskeneräisyydessä tuunauspaikkoinani toimii pari vuotta sitten kunnostamani klaffilipasto, olohuoneen sohva, rahi ja pöytä. Klaffilipastoa olen käyttänyt pääasiassa tuunaustavaroiden säilyttämiseen, pöytätason ollessa minulle hieman liian matalalla. Pienet ja vähän suuremmat laatikot ovat hyviä eri kokoisten askartelumateriaalien säilyttämiseen, mutta vielä on piiitkä matka tuunauspaikkarauhan lopulliseen saavuttamiseen.

Terkuin Aliisa