”Olipa vallan järkevää aloittaa pikkusiskobujo S-koon Nuunaan, mitä minä oikein ajattelin?”, tuskailin eräänä päivänä huomatessani, että joko L-koon Nuunaan jää tekemättä merkintöjä, tai vaihtoehtoisesti S-koon Nuuna lojuu melkein tyhjänpanttina. Tajusin pian, ettei bujojen tarvitse, eikä edes pidä olla samanlaisia. Miksen yhtä hyvin voisi alkaa viedä S-kokoista Nuunaa soulbookimaisempaan suuntaan? Niinpä rupesin pikkuhiljaa rakentamaan maaliskuusta alkaen näkymiä siten, että pienen tilan sijaan jättäisin päiväkirjamaisesti reilusti tilaa kyseisen päivän herättämille ajatuksille pakollisten meno- ja tekemismerkintöjen lisäksi. Olen ihastellut kauan Leuchtturmin ”Some lines a day” viiden vuoden päiväkirjaa, mutta tili ei anna myöten ostaa sellaista. Miksipä en siis tekisi itse vastaavanlaista toteutusta, mutta viikkotasolla ja aina muutamaksi kuukaudeksi ja viikoksi kerrallaan? S-koko on siitäkin hyvä, että sitä voi pitää mukana missä vain käsilaukun tuntumatta kiviä täynnä olevalta.
Tein myös oman aukeaman sille, mitä olen minäkin päivänä ajatellut, jos mielen päällä on jotain erityistä. Mikä ero sitten tässä ja päiväkohtaisissa ajatuksissa on? Ajattelen itse niin, että tälle aukeamalle voin heittää mieltä erityisesti painavat asiat, ja viikon kohdalle taasen ihan arkisiakin juttuja: mitä olen tehnyt, onko koiramme keksinyt jotain hölmöyksiä, millainen olo on, miten töissä on sujunut… ja niin edelleen. Kirjoittaminen on aina ollut minulle hyvä tapa jäsentää ajatuksiani. Olen oppinut lukemaan jo ennen kouluun menoa, ja heti aakkoset opittuani aloin kirjoittaa. Sen jälkeen se onkin ollut pysyvä osa elämääni, joten soulbookmainen pikkusiskobujo ei olekaan huonompi idea.
Olen aina ollut myös melkoinen taivaanrannanmaalari ja unelmoija. Onneksi avopuolisoni on meistä se realistisempi ja jalat maassa olevampi tapaus – muuten olisin varmasti alkanut jo toteuttaa asioita, jotka eivät sitten onnistukaan. Mikään ei silti estä unelmoimasta, ja sen vuoksi teinkin unelmakarttasivun itselleni. Siinä pohdin omia vahvuuksiani ja unelmiani. Osan niistä ei tarvitsekaan koskaan toteutua, unelmointihan ei maksa mitään. Luulen joutuvani tekemään vielä uudemman unelmasivun, sillä pienen koon muistikirjaan ei mahdu aivan niin paljon asioita, kuin haluaisin. Tähän kuitenkin palaan aina, kun tuntuu siltä että arki potkii päähän ja tuntuu, ettei minusta kuitenkaan koskaan tule mitään.
Olen myös rakastunut journaling cardeihin ja die cutseihin erilaisten tarrojen lisäksi. Journaling Cardit tulivat heti käyttöön tehtyäni sivun, johon palata aina kun masentaa, eikä tunnu siltä että osaisin yhtään mitään. Joskus tuntuu hyvältä märehtiä omassa itsesäälissä, mutta pidemmän päälle se ei ole hedelmällistä. Mitä siis tehdä, kun ahdistaa? Ruksin kohtia, jotka toteutan heti mielen madellessa pohjamudissa. Olenkin jo aikaisemmin kirjoitellut siitä, kuinka bujoilu- ja plannerointiharrastus on antanut paljon enemmän kuin ottanut (paitsi rahaa, jolla tehdä hankintoja). Kalenterimanian sivuilla on lämminhenkinen ja tsemppaava ilmapiiri, mutta käsin kirjoittamalla kaoottisimmatkin ajatukset muotoutuvat selkeämmiksi. Lisäksi positiivisten asioiden kirjaaminen ylös auttaa ajattelemaan asioita muutenkin positiivisemmin.
Suosittelen soulbookmaista bujoa tai planneria jokaiselle, joka haluaa purkaa ajatuksiaan auki kirjoittamalla ja opetella sen avulla sekä tuntemaan itseään ja sisäistä maailmaansa paremmin, että oppimaan positiivisempaa ajattelua. Näin kevään korvilla se onkin hyödyksi, sillä ainakin Ylä-Savossa ainakin paukkuvat tämän tekstin kirjoitushetkellä pakkaset, pimeää on vielä suuren osan vuorokaudesta, ja arkinen puurtaminen muun muassa töiden parissa väsyttää. Tämän tekstin myötä toivotan jokaiselle mukavaa, sekä sisäisesti että ulkoisesti valoisaa kevättä.
Bullet journal (tai lyhyemmin bujo) yhdistää perinteisen kalenterin, tehtävälistat ja kaikenlaiset muistiinpanot. Bullet journalin voisi kääntää suomeksi vaikkapa luotilokiksi tai luotijournaliksi. Bullet journal on amerikkalaisen suunnittelija Ryder Carrolin kehittelemä ajan- ja tehtävienhallintasysteemi, jonka perusajatuksena on edetä isoista kokonaisuuksista pienempiin kuten vuosista kuukausiin ja kuukausista viikkoihin tai päiviin. Nimitys bullet, eli luoti tai ranskalainen viiva, tulee alkuperäisestä tavasta kirjoittaa päivälokiin tulevat tehtävät ja tapahtumat lyhyesti ja ytimekkäästi ”bulletteina” eli luoteina. Journal puolestaan tarkoittaa päiväkirjaa. Bullet journal tehdään yleensä alusta asti itse tyhjään muistikirjaan. Tarvitset siis vain kynän ja tyhjän vihon. Monet bullet journalin käyttäjät, eli bujoilijat, suosivat pistevihkoja, joita valmistavat esimerkiksi Nuuna, Artebene, Moleskine, Putinki, Ajasto ja Leuchtturm. Mutta mikä tahansa vihko toimii.
Yksinkertaisimmillaan bujo sisältää sisällysluettelon, tulevaisuuslokin (eng. future log), kuukausilokin (eng. monthly log) ja päivälokin (eng. daily log) tai viikkolokin (eng. weekly log). Näistä tärkein on sisällysluettelo, koska sen avulla tarvittava tieto löytyy helposti. Näiden lisäksi bujoon voi tehdä niin sanottuja kokoelmia. Kokoelma voi pitää sisällään listoja luetuista kirjoista, opiskelusuunnitelmia tai vaikka remonttiaikatauluja. Näistä tarkemmin edellä.
Sisällysluettelo on koko bujon ydin. Sille kannattaa jättää muutama aukeama tilaa. Sisällysluettelo toimii tottakai sivunumeroiden avulla. Mikäli vihossasi ei ole valmiiksi sivunumeroituja sivuja kannattaa ne merkitä itse jokaiselle sivulle. Suosittelemme jättämään reilusti tilaa sisällysluettelolle, sillä sen avulla bujosta löytää haluamansa tiedon helposti (vinkki: sisällysluetteloon ei tarvitse kirjoittaa joka sivun tietoja, vaan voit kirjoittaa pelkästään tärkeimmät). Alla kuva Leuchtturm 1917 muistikirjan sisällysluettelosta.
Alkuperäisessä bullet journalin ideassa on oleellisena asiana sisällysluettelon lisäksi symbolit tai avaimet (eng. key). Näistä symboleista kannattaa koostaa bujon ensimmäisille sivuille lista. Symbolit kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja muokata itselle sopiviksi, jotta niistä olisi apua. Voit käyttää esimerkiksi pientä pistettä tehtävän edessä, pientä neliötä menon kohdalla ja huutomerkkiä ilmoittamaan tärkeästä asiasta. Kun tehtävä on saatu tehtyä, pisteen voi rastittaa tai, kuten osa bujoilijoista tekee, yliviivata koko tekstin. Tyydyttävää! Symbolisivu sisältää selitykset tehtävien etumerkinnöille. Näitä symboleita on monenlaisia, kaikilla eivät ole samat käytössä. Tässä on yksi esimerkkejä avaimista.
Tulevaisuusloki (eng. Future log) auttaa hahmottamaan aikaa pidemmällä aikavälillä. Tulevaisuuslokin voi tehdä millaiseksi vain. Voit laittaa jokaisen kuukauden laatikkoon ja viereen tehtävät tai vaihtoehtoisesti listata sivun yläosaan kuukaudet ja jokaisen kuukauden alle tärkeimmät huomiot ja menot. Tai sitten voit vain listata päivät alekkain. Tulevaisuusloki voi olla monen näköinen. Sen voi tehdä esimerkiksi Alastair-metodilla, josta esimerkki alla. Siinä on käytetty myös värikoodaamista eri teemoille, joten on helppoa katsoa esimerkiksi tulevat syntymäpäivät.
Tai se voi olla ilmeeltään graafisempi. Alla olevassa kuvassa pienoiskuukausien viereen on jätetty tilaa pikkumerkinnöille, kuten syntymäpäiville ja tärkeille menoille.
Tulevaisuusloki on hyvin käytännöllinen osa bullet journalia, koska harvoin tehdään koko vuoden bujo kerralla valmiiksi. Yleensä tapana on tehdä kuukausi kerrallaan valmiiksi, jolloin loppuvuodelle/ muille kuukausille tulevat merkinnät merkitään tulevaisuuslokiin, josta ne sitten myöhemmin viedään kyseisen kuukauden kuukausi- tai viikkoaukeamalle. Tätä kutsutaan migraatioksi. Migraatiota eli siirtämistä käytetään myös viikkosivuilla. Jos jokin tehtävä jää tekemättä tällä viikolla, sunnuntaina se viedään seuraavan viikon päivä- tai viikkolokiin.Tässä esimerkki kuvassa on merkattuna lääkärikäynnit ja perässä on pieni neliö,joka ruksataan sitten, kun käynti on hoidettu.
Tulevaisuuslokin jälkeen päästään jälleen pienempään kokonaisuuteen: kuukausilokiin. Toteutus on tässäkin kohtaa vapaa mutta yksinkertaisinta on laittaa aukeaman vasemmalle sivulle kuukauden kaikki päivät allekain ja oikealle kuukauden tehtävälistan. Moni suosii myös seinäkalentereista tuttua laatikko per päivä -näkymää. Kaikki eivät tälläistä kuukausinäkymää ylipäätään tarvitse eikä sitä silloin tarvitse käyttää. Alla yksi esimerkki kuukausilokista.
Kuukausista siirrytään päivänäkymiin. Monet käyttävät myös viikkonäkymiä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että bujo elää tarpeiden mukaan. Yksi tarvitsee yhden sivun yhdelle päivälle, toinen listaa koko viikon aukeamalle. Viikkonäkymiä voi tehdä etukäteen koko kuukaudelle tai sitä mukaan, kun viikot vierivät. Puhutaan myös slangina viikkoleiskoista, joka tulee englannin sanoista weekly layout. Eli joka viikko tehdään samanlainen vakiopohja, mikä sitten täytetään ja tuunataan. Alla kolme esimerkkiä viikkonäkymästä.
Tilaa saa lisää erilaisten dutch door -systeemien avulla, joissa sivuja leikataan, tai aukeaman väliin jätetään tyhjä sivu taitettuna lisämuistiinpanoille. Tarkoituksena on siis luoda yhdelle kiinteälle aukeamalle liikkuvat, muuta vihkoa pienemmät lisäsivut keskelle. Alla dutch dooria havainnollistava kuva, ja lisää tietoa löytyy muun muassa *tästä postauksesta* ja alla olevasta videosta!
Näiden lisäksi bujoon voi luoda eri teemaisia kokoelmia. Kokoelmat voivat sisältää ihan mitä vain aina terveydestä kasvien hoitoon ja leffalistoista hääsuunnitteluun. Erilaiset träkkerit (eng. tracker) eli seurannat ovat monien kokoelmien keskiössä. Träkkereitä voi tehdä mistä asiasta vain, mutta parhaimman hyödyn saa kun miettii, mitkä asiat palvelisivat juuri itseä. Juotko liian vähän vettä? Etkö pysy perässä siitä, mitä kirjoja olet lukenut? Haluaisitko kenties seurata rahankäyttöäsi? Näitä kaikkia voit seurata erilaisten träkkerien avulla. Yksinkertaisimmillaan träkkerin voi tehdä niin, että merkitsee ylös seuratun asian, ja sen perään esimerkiksi ruudun jokaiselle viikonpäivälle. Kun seurattava asia on tehty/tapahtunut, vedetään raksi ruutuun! Inspiraatiota erilaisiin träkkereihin ja niiden toteutustapoihin voi hakea esimerkiksi Pinterestistä tai YouTubesta. Ja toki Kalenterimanian facebook-ryhmästä. ♥ Tässä muutamia lista, kokoelma ja seuranta esimerkkikuvia alla.
Moni käyttää bujoa myös terveyden, tunnetilojen, hyvien tapojen ja esimerkiksi liikunnan määrän seurantaan. Tässä muutamia esimerkkejä:
Bullet journal voi olla yksinkertainen, runsas, käytännöllinen, taiteellinen, värikäs tai mustavalkoinen. Tärkeintä on antaa mennä ja unohtaa pikkuvirheet. Bullet journal on ennen kaikkea henkilökohtainen assistentti, jonka sisällöstä ja tyylistä jokainen päättää itse. Tärkeintä on miettiä, mitä asioita itse tarvitsee ja kaipaa ja muokata bullet journal sen mukaiseksi.
Loppujen lopuksi bullet journalissa ei ole sääntöjä. Bullet journal elää juuri sinun kanssasi ja sinun tarpeidesi mukaan. Mikäli et tarvitse kuukausinäkymän tehtävälistaa, älä käytä sitä. Mikäli tarvitset meheviä mietelauseita, käytä niitä. Kukaan ei sano, että olisi oikea ja väärä tapa tehdä bujoa. Tapoja on yhtä monta kuin tekijöitäkin. Kukaan ei estä sinua. Bujon ydin on vapaus. Sinä päätät.
Lisää kalenterimanian blogissa julkaistuja bullet journal-aiheisia postauksia:
