Avainsana: musteen käyttö tuunauksessa

Plan with me – aukeaman tuunaus pelkillä musteilla

Helou helou helou! Erilaiset leimailumusteet ja niiden käyttömahdollisuudet puhuttavat ryhmässä aika ajoin. Tätä postausta varten päätin kokeilla, käytännössä soveltaa musteita, mahdollisimman monipuolisesti yhden kalenteriaukeaman tuunaamiseen. Taustaan oli käytössä pari erisävyistä Distress Inkiä ja Distress Oxidea. Oxidet reagoivat veden kanssa, joten lisää tekstuuria ja eloa olisi näihinkin sivuihin saanut ripottelemalla hieman vesipisaroita mustepinnan päälle.

Aloitin värittelemällä paperin melkolailla kauttaaltaan keltaisella ja oranssilla musteella, lisäten vielä lopuksi hieman vaaleanpunaista sivujen keskiosiin. Levitin musteen yllä olevassa kuvassa näkyvällä musteenlevittimellä, mutta esimerkiksi meikkisienet ovat oiva vaihtoehto musteen tuputteluun.

Kun sivuista ei enää juuri valkoista ollut näkyvissä, siirryin musteen käyttötapaan numero 2: sapluunoiden läpi töpöttelyyn. Käytin samaa tuputinta kuin taustassakin, samoin väreinä toimivat samat oranssi ja vaaleanpunainen koko ajan. Kun sapluunan läpi tuputti reilulla kädellä mustetta, erottui kuvio hyvin vaikka tausta olikin värjätty samalla värillä! Musteen määrää ja kerroksia säätelemällä on siis mahdollista yhdellä ja samallakin mustetyynyllä saada aikaan eläväistä lopputulosta.

Kokeilin valkoisella Stazonin täyttömustepullolla saada aikaan sivulle roiskeita, mutta tämä yritys jäi siksi itsekseen – yritykseksi. Muste tulikin pullosta paksuna tavarana, eikä niin juoksevana kuin olin mielessäni jostain syystä kuvitellut. Pisarat jäivät tönkön näköisiksi ”helmiksi” sivuille. Se voisi jossain muussa tapauksessa olla kivakin efekti, mutta se ei kumminkaan mielestäni tähän kokonaisuuten toiminut. Päädyin levittelemään pisarat sormella hieroen ja se toimikin kivasti. Aukeama sai ikään kuin raikkautta valkoisista ja osittain taustaan lähes sulautuvista vaaleista kohdista.

Viimeisenä silauksena oli vuorossa vielä neljäs mustetuunailun vaihe, se ehkä ilmiselvin. Leimaaminen siis! Värien vastapainoksi halusin leimattavien kuvien erottuvan taustastaan kunnolla, ja päädyin perinteiseen mustaan. Mustana musteena olen tykästynyt käytössäni olevaan Versafineen ja Personal Plannerini sivut kestävät hyvin senkin käyttöä. Sivut saivat yläosaansa muutamia pilviä ja alareunoihin taas hieman kasvillisuutta. Sinne tänne läiskin vielä pikkuisia sydämiä – toivon että tuleva huhtikuu on rakkauden täyteinen!

♥, Inka

Inspiraationa kirja – Linksu

Moikka moi. Tämän kertaisessa ylläpidon torstaihaasteessa on aiheena Inspiraationa kirja. Olin suoraan sanoen kauhuissani aiheesta. Olen aina kadehtinut ihmisiä, joilta lukeminen tulee luonnostaan, koska lukihäiriöni vuoksi turhaudun helposti kirjan kanssa. Nuorempana koulussa koitin lukea yhtä nopeasti kuin muut ja usein arvasin sanan loppuun lukemisen sijaan. Minunhan pitäisi juuri lukea enemmän, että se helpottuisi, mutta olen täyttänyt kaiken sen ajan askartelulla ja käsitöillä. Selittelen itselleni, ettei minulla ehkä riittäisi tunnit vuorokaudessa.

Lasten myötä olen aloittanut lukemisen lasten satujen muodossa. Koen lukemisen lapsille tärkeäksi tekemiseksi, joka tukee heidän taitojaan tulevaisuudessa. Poikani osaakin jo lukea ennen syksyllä alkavaa ekaluokkaa. Valitsinkin haasteeseen esikoiseni lempisadun, jota luettiin yhdessä vaiheessa joka ikinen ilta, niin että osaamme kaikki sen jo ulkoa. Poikani sai kirjan ristiäisissään, Tammen kultainen juhlakirja ja sieltä satu Laivakoira.

Tarinassa seikkailee Turre, joka on syntynyt merellä, mutta asunut maalla. Sen veri vetää merelle ja sinne päästyään vaikeuksien kautta se elää haave-elämäänsä. Hyvä ohjenuora jokaiselle, tee elämässä sitä mistä nautit.

Tein sadusta aukeaman Traveler’s notebookissani kulkevaan Papayan vihkoon, johon olen tehnyt inspiroivia asioita. Koristepaperivihostani löytyi juuri sopiva ruskean sävyinen merikartta. Halusin lisätä mereneläviä karttaan ja sopivan leimasinsetin olen aikoinani hankkinut Klemmarikellarista. Meriaiheisia tarroja ja poikani piirtämä Turren kuva koristaisivat aukeamaa, mutta ramppikuume iski melkein 7-vuotiaalle. Ei se mitään, pikaiset muutokset suunnitelmiin ja lopputulos näyttää tältä.

Inspiroitukaa lukemaan ja askertelemaan.

-Linksu