Avainsana: muistilistat

Mistä tunnistat Janita R:n kalenterin?

No niin se olisi meikäläisen vuoro kertoa mistä juuri mun kalenterin tunnistaa. Muiden ylläpitäjien haasteen postaukset löydät täältä. Etukäteen ajattelin, ettei tästä postaussarjasta tule mulle helppo. Ensi alkuun ajatellen mulla ei ainakaan omasta mielestäni ole niin tunnistettavaa tyyliä, kun ehkä monella muulla. Lopulta niitä piirteitä alkoi kuitenkin löytyä, kun hieman pidemmälle asiaa pohti.

Aloitetaan ensin värimaailmasta. Sisältä mun kalenterit eivät ehkä pursua värikylläisyyttä. Pidän yleisesti ottaen aika simppelistä linjasta. Olen joskus aiemminkin kuvaillut tyyliäni enemmän funktionaaliseksi, eli menen kalenterin kanssa käytännöllisyys edellä. Nytkin kalenterissa on ensisijaisesti työvuorot ylhäällä muistettavien asioiden kanssa. Värit kansissa on kuitenkin asia, josta pidän, ja koska fiilis vaihtelee, niin se näkyy myös kansissa. Tällä hetkellä ehdoton lemppari on työkalenterinakin toimiva rengasplanneri jossa on ihastuttavat keltaiset kannet. Ulkopuolella ei useinkaan paljoa tinkelitankeleita roiku ei siksi, ettenkö niistä pitäisi, vaan siksi että mun ylitse pursuavassa laukussa tinkelit irtoilee, joten olen jättänyt ne minimiin.

Sitten se sisältö; jos kalenterissani jotain on niin irtopapereita, on muistilappuja, ajanvarauslippusia, kuitteja ja muuta mitä sinne väliin on tarkoituksella ja puolihuomiossa päätynyt. Jos tutuilta kysytään, mulla on kalenterin taskuissa ihan kaikkea, kuten nyt vaikka teepussi. Kukapa sitä ei joskus sellaistakin tarvitsisi. Mukana kulkee myös tarroja. Ajattelen aina, että olisipa kiva jos ehtisin ja muistaisin niitä käyttää – mukana ovat mutta mitä sivuille päätyy riippuu viikosta..

Mä rakastan kukkia, niitä on siis aina muodossa tai toisessa kalenterissani. Yleensä koristeeksi päätyy kukkatarroja tai washia, muutenkin pidän luontoaiheesta paljon. Sitten ne listat, tavallaan koko viikko koostuu listatuista asioista, jotka vaan sattuvat olemaan heitetty pitkin viikkoa. Toisessa viikkoleiskassa samat asiat voisivat olla myös ranskalaisin viivoin tehdyssä listassa. Ja jottei mitään tärkeää menisi ohi löytyy tietenkin erilaisia ympyröintejä, alleviivauksia, korostustussia ja huutomerkkejä. Näiden vieressä tyypillisesti myös jotain hieroglyfejä, jotka joko muistuttavat luettavaa tekstiä tai sitten ei.

Millaisista jutuista sun tyylisi koostuu kalenterissa?

-Janita R.

Kun pentuarki tuli ja mylläsi

Olen puhunut ryhmässä siitä kuinka olemme puolison kanssa suunnitelleet pitkään koiran hankkimista. Vanhana kunnon planneroijana mulla oli kaunis ajatus että olisi koiralle vauvakirjan tyyliin kasattu bujo tai vastaava, jonka aloittaisin jo ennen luovutusikää. Pohdin jo että täyttäisin journal tyylisesti ainakin viikkotasolla koiran kuulumisia ja mitä ollaan sen kanssa tehty.

Toisin siinä sitten kävi. Saatiin valmiiksi luovutusikänen peruutuspentu joka tupsahti huusholliin noin viikkoa sen jälkeen, kun saatiin kuulla että hän on vapaana. Vaikka oltiin valmistautuneita koiran omistamiseen ja otettu asioista selvää pitkälti, niin on tämä silti tullut pienenä kulttuurishokkina. Voitte vaan kuvitella että miltä meikäläisen puhelimen hakuhistoria näyttää kun pieni kaveri keksii joka päivä uuden asian pihalta jota on aivan pakko maistaa… ”koira söi voikukan” ”voiko koira syödä kuivia lehtiä” jne.

Ehkä jossain kohtaa ehdin toteuttaa alkuperäisen ajatuksen viikkotasllla ylös laitetuista peruskomennoista sun muusta treenistä ja opitusta. Tällä hetkellä huomaan kaivanneeni lähinnä muisti- ja tehtävälistoja. Hiljattain lisäsin muistikirjaan tärkeitä yhteystietoja kuten kasvattajan tiedot ja pennun vakuutustietoja. Tarkoitus on myös miettiä mihin plannereistani Väiski lopulta asettuu. Nyt tärkeät asiat ovat Leuchtturmin muistikirjassa ja pentuun liittyvät tapaamiset työkalenterissani. Ja sielläkin lähinnä olosuhteiden pakosta, se on aikalailla ainut kalenteri joka on varmuudella mukana matkassa.

Jos meidän pentuarki jää kiinnostelemaan luulen että kuulette tuosta pikku pumi-herrasta varmasti ryhmässä lisääkin. Ja sitten kun alamme puolison kanssa saada nukuttua taas riittävästi niin ehkäpä se koiran harrastebujo ja suunnitelmat sen suhteen saavat uuden mahdollisuuden.

-Janita R.