Avainsana: muistikirja

Joulubujo – hitti vai huti

Olen aina ollut jouluihminen, mutta aikuisena joulu voi olla stressaavaa ja hektistä aikaa. Silloin on hyvä istua alas, hengittää, suunnitella ja hahmotella ja miksi ei tehdä sitä tyylillä ja samalla pitää hauskaa?!

Alkuvuodesta 2020 tutustuin bujoilun ihmeelliseen maailmaan. Olin aika nopeasti koukussa inspiraatiokuviin, ja ennenkuin kukaan ehti sanoa ”hep” minulla oli jo edessäni ihka oma bujo. 

Seuraavan vuoden syksyllä aloin miettimään, miten voisin yhdistää bujoilun ja joulun suunnittelun, niin että siitä jäisi kiva muisto. Bujo, kun on minulle hyvin henkilökohtainen arjen työkalu, en halua että kuka tahansa lukee sitä, mutta joulun pitää näkyä ja kuulua ja joulun lämpöä pitää jakaa maailman kanssa. Siitä keksin, että teenpä joulua varten oman bujon johon tulee pelkästään jouluun kuuluvia juttuja.

Aloitin etsimällä internetin syövereistä ihan punaisen pikkuisen Moleskinen pistesivuisen muistikirjan ja siihen tilasin Maikki’s Pretty Bow -verkkokaupasta punaisen planner bandin ja koristeeksi punaisen rusettikorun. Tiesin, että vuosien bujoilun jälkeen tämä pikku kirjanen ei menisi enää itsestään kiinni ilman apuvälineitä. Bujoilla on tapana ”vähän” paisua. 

Sitten piti miettiä, mitä kaikkea bujooni haluan/tarvitsen. Ja Pinterest alkoi laulamaan! Keräilin reilusti inspiraatikuvia omaan kansioon ja ennenkuin tajusin mitä olin tekemässä, minulla ei ollutkaan enää bujo vaan inspiraatiokirja. Siihen tuli laitettua kaikki mikä näytti kivalta. Pelejä, leikkejä, pulmia, toivelistoja, lahjalistoja, postilistoja ja ruokalistoja, musiikkia, tarinoita ja elokuvia, ideoita ja reseptejä. Ei se ollutkaan enää bujo. Eli kunnon fiasko! Mutta hauska ja kivan näköinen sellainen. Lisäksi kirjoituskieli oli välillä suomi, välillä ruotsi ja välillä englanti. Mikä kaaos!  Kirja täyttyi hurjaa vauhtia ja tänä vuonna se saikin jäädä eläkkeelle. Hän oli täynnä. Päätin jo ennenkuin kirja oli täynnä että tänä vuonna aloitan kunnon jouluBUJON! 

Selailin taas nettiä etsien sitä täydellistä kirjaa ja lopulta se löytyi Flying Tiger of Copenhagen-kaupasta. Ei ollut hinnalla pilattu ja siitä riittää iloa moneksi vuodeksi. Kansi on kaunis tummanpunainen kangas kultaisella painautuksella ja -kuminauhasuljennalla. 

Päässäni olin jo hahmottanut, mitä bujooni haluan. Haluan, että se säilyy vuodesta toiseen ja että joka vuosi voin suunnitella tulevaa joulua samassa kirjassa. Aloitin piirtämällä musta-valkoisen simppelin aloituskuvan.  Sen jälkeen tuli aukeama, missä luki suosikkijoulukappaleeni, koska se lista säilyy vuodesta toiseen ja on tilaa lisätä, jos tulee uusia suosikkeja. 

Sitten, vuoden 2023 aloituskuva. Ajattelin että joka vuosi saa oman kuvan ja joulukuun kalenteriaukeaman. Ennen listoja ja suunnitteluja sekä lopuksi kiitollisuusaukeama, mihin kirjoitan joulukuun jokaiselle päivälle yhden asian, mistä olen tänään kiitollinen. Sillä on aika hyvä lopettaa vuotta ja aloittaa uutta. 

Listoja tulee vuosittain muutama;

  • Vuoden jouluelokuva-julkaisut
  • Lasten lahjatoiveet 
  • Ruoka-, ostos- ja tehtävälista

Sekä muita vuosittain vaihtuvia juttuja;

  • Joulukuun kalenteri, mihin tulee työpäivät, tapaamiset ja muut ohjelmat sekä siivouspäivät
  • Oma kirje joulupukille
  • Vaihtuva joulubingo
  • Kiitollisuusloki
  • Muistoja ja valokuvia joulusta

Tällä kertaa onnistuin suunnittelemalla kunnolla etukäteen, tekemään mieleiseni, kunnon joulubujon. 

Tämä onkin kiva, luova ja rentouttava tapa suunnitella joulua sekä pysyä kärryillä kaikesta, mitä joulukuussa tapahtuu. 

Lisäksi siitä voi tulla ihana muisto. 

/Sabina

Kalenterimatkani – Suvi

Huh huh, mistähän sitä aloittaisi. Uusi haastepostaussarjamme käsittelee siis plannerointityyliä ja sen kehittymistä. Mikä onni, että olen sotkeutunut tähän Suomen kalenteriskeneen ihan mafian tasolle asti, sillä ilman tätä sivustoa ja ryhmää juuri mitään tekeleitäni ei olisi tallessa tai niiden kaivaminen esiin veisi liikaa aikaa ja voimavaroja.

Olen siis aloittanut virallisena kalenterimanialaisena vuoden 2017 alussa. Silloin kuvittelin kovasti, että olen isojen kalenterien ihminen ja aloittelinkin monta A5-kokoista kalenteria. Suurin osa jäi aina kesken, enkä loppuenlopuksi pitänyt kovin paljon suurista aukeamista, niiden tuunaamisesta tai lopullisista tuunauksista.

Vaikka monesti näkee tuolla maailmalla upeita kalentereita ja kansia, olen oikeastaan vähän hämmentynyt; suosikkikalenteri ovat kuin ovatkin aina olleet kotimaisen Ajaston tekemiä; Ark, Designote ja tänäpäivänä Note Mini. Muumit, hempeät värit, positiiviset/tsemppaavat lauseet ja työpäivien erottelu vapaapäivistä ovat olleet kantavia teemoja jo ihan alkuajoista lähtien. Sen sijaan kalenterin koko on mennyt pienempään ja pysynytkin siinä. Huomaan myös, että koko tämän kuuden vuoden ajan olen toivonut olevani organisoitu ja järjestyksessä, tai ainakin itse huomaan, että olen sitä kovasti yrittänyt. Keskenjätetyistä muistikirjoista ja kalentereista tosin huomaa, että pyristely ei ole tuottanut niin suurta tulosta, kuin olisin toivonut.

Jotta voi palata hyväksi todettuun, aina silloin tällöin olen kokeillut eloani TN:n kanssa, rengasplannerilla, kovakantisella A5-koon päiväämättömällä kalenterilla ja niin edelleen.

Kuitenkin olen tuntunut aina palaavan pikkiriikkiseen. Ja se tuntuu minusta hyvältä. Olen harjaantunut tekemään just sitä mitä itseäni huvittaa.

Aiotko säkin tehdä just niinkun sua huvittaa?

Terkuin, Suvi

p.s. Ennen minua, Janita ja Carita kertoivat jo kalenterimatkastaan