Avainsana: muistikirja

Astrologinen syntymäkartta bullet journalissa

Kun ylläpidon ihana Suvi lähestyi minua ja kysyi haluaisinko tehdä jäsenpostauksen tänne Kalenterimanian blogiin, vastasin tietysti myöntävästi.

Olen aina ollut jollain tasolla kiinnostunut astrologiasta ja horoskoopeista – ja ei, nyt ei puhuta niistä aikakausilehtien horoskooppipalstoista, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä oikean astrologisen tähtikartan kanssa. Astrologia on aina kiinnostanut ja viehättänyt minua jollain tasolla ja sen vuoksi oli luonnollista, että halusin tuoda sitä esille myös bullet journalissani. Ajatus tähän kaikkeen oikeastaan lähti, kun törmäsin Suomalaisessa Kirjakaupassa ihaniin horoskooppitarroihin ja satuin löytämään sieltä omaa merkkiäni vastaavan tarrasetin. Ensin ajattelin kokoavani niistä jonkinlaista Oinas-teemaista sivua lähempänä huhtikuussa olevia syntymäpäiviäni, mutta sitten ajatukseni lähti jalostumaan. Minkä takia en liittäisi bullet journaliin omaa astrologista syntymäkarttaani tärkeimpine tulkintoineen?

Meistä jokaisella on horoskooppimerkki, joka määräytyy sen mukaan missä eläinradan merkissä Aurinko on sijainnut syntymämme hetkellä ja jokainen voi tehdä oman astrologisen syntymäkarttansa, mikäli tietää syntymäaikansa ja -paikkansa. Internetistä löytyy lukuisia erilaisia generaattoreita, jotka tekevät astrologisen syntymäkartan ja mahdollisesti jopa kirjoittavat siitä tulkinnat muutaman lomakkeen täytöllä ja klikkauksella. Itse käytin englanninkielistä Cafe Astrologyn Natal chartia, vaikka jäinkin kaipaamaan yksityiskohtaisempaa karttaa. Voikin olla, että korvaan sen jollain muulla tulevaisuudessa – tai sitten en.

Aloitin horoskooppisivut tekemällä omalle horoskooppimerkilleni, Oinaalle, omistetun aukeaman A5-kokoiseen pistesivuiseen Dingbats-muistikirjaan. Aloitin aukeaman tekemisen itselleni hyvin epäominaiseen tyyliin suunnittelematta – lätkin Suomalaisesta ostamiani washitarroja sivulle ja hiljalleen se alkoi muotoutua. Valitettavasti jouduin huomaamaan, että nämä washitarrat eivät sietäneet siirtelyä kovinkaan hyvin ja sen vuoksi lopullisessa versiossa osa jäi hieman repsottamaan. Lisäksi käytin aukeamalla leveää BGM Pastel Planet-washia ja BGM Constellation washitarroja. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa Pentelin valkoista Milky-kynää, jolla kirjoitin washitarrojen täälle ongelmitta. Muste myös kuivui nopeasti! Aukeaman täytteeksi löysin Pinterestistä ”she is, ARIES”-tekstin, joka puhutteli minua lainatessaan sekä Nikita Gillin, että Atticusin ihania sanoja. Tilaa jäi vielä pienille yksityiskohdille ja nippelitiedolle, kuten esimerkiksi elementille, hallitsevalle planeetalle ja syntymäkivelle.

Seuraavalle aukeamalle aloin sitten kasaamaan astrologista syntymäkarttaani. Pyörittelin kaaviota käsissäni jonkin aikaa ennen kuin sain päätettyä mitä sen kanssa teen ja päädyin kiinnittämään sen liimarollerin avulla keskelle aukeamaa. Kuten ehkä huomata saattaa, niin tuloste ei mennyt kohdalleen ihan ensimmäisellä kerralla ja se hieman harmittaa. Todennäköisesti korvaan kaavion kuitenkin yksityiskohtaisemmalla ja värikkäämmällä heti, kun siihen vain siunaantuu mahdollisuus. Merkitsin kaaviosta ylös planeettojen paikat, mutta jätin tulkinnat kirjoitettavaksi seuraavalle aukeamalle tilanpuutteen vuoksi. Aukeama jäi hieman tyhjäksi, joten koristelin sitä BGM Pastel Planet-washilla ja muutamalla horoskooppi-aiheisella tarralla. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen, vaikka aukeamista ei tullutkaan ihan ”minun näköisiäni”.

Jokainen saa itse päättää haluaako uskoa horoskooppeihin ja siihen voivatko taivaankappaleet vaikuttaa personaallisuuteen vai eivät. Mielestäni astrologinen syntymäkartta tulkintoineen on parhaimmillaan itsetutkiskelun apuvälineenä ja sen tulkintojen avulla voi joko löytää itsestään uusia vahvuuksia tai parantaa itsetuntoaan, mutta turhan vakavasti ja tosissaan sitä ei ehkä kannata lukea. Joka tapauksessa tähtikuviot ja planeetat ovat kauniita, vaikka ihan vain sivujen koristuksina ja välillä on ihan mukavaa ajatella, että jokin asia on ihan oikeasti tähtiin kirjoitettu 🙂

  • Sanna Julia

Bujonoviisin tarina

Miten vannoutuneesta rengasplanneristista tuli bujoilija?

Kun tutustuin kalenteriaskarteluun ja erilaisten kalentereiden maailmaan, tiesin heti, että rengasplanneri on minulle se oikea. Bullet journaleita eli bujoja vierastin ehkä kaikkein eniten, en ollut mielestäni tarpeeksi luova bujoilemaan. Plannerin kokoa ja kansien kuosia lukuunottamatta olenkin pysytellyt kaikki kolmisen vuotta samassa kalenterissa, mikä taitaa olla melko harvinaista Kalenterimaniassa!

Kun pääsin opiskelemaan ja mietin kalenteriratkaisua opintojen ajalle oli minulle kuitenkin itsestään selvää, että opiskelua varten tarvitsen bujon. Vaikka markkinoilla on nykyisin valtava määrä erilaisia pistesivuisia muistikirjoja (ja bujoksi kelpaa mikä tahansa vihko), oli mielessäni heti klassinen Leuchtturm1917. Selasin kyllä kotimaisten verkkokauppojen valikoimista myös mm. Nuunia ja upeaa Auraa, mutta koska minun bujoni on ensisijaisesti työkalu jota ei saa arastella käyttää, päädyin yksinkertaiseen, yksiväriseen, kovakantiseen A5-kokoiseen lettuun. Väriksi valitsin iloisen sitruunankeltaisen.

Yhtäkkiä ilmaantuneeseen tarpeeseeni hankkia opiskelubujo vaikuttivat mm. tämä postaus sekä tämä video , jotka vakuuttivat minut siitä, että jokaisella opintonsa vakavasti ottavalla opiskelijalla pitää olla bujo. Ja no, koska bujossa yksinkertaisesti on kaikki mitä tarvitset – ei enempää eikä vähempää, koska sisällön jokainen päättää itse omien tarpeidensa mukaan. Minun bujoni siis keskittyy pelkästään opiskeluun liittyviin asioihin.

Olen omassa päässäni mieltänyt valmiskalenterit enemmän koristelua varten ja alusta asti itse tehtävät bujot palvelemaan tiettyä tarkoitusta. Jotenkin liitän tämän käytettävissä olevaan aikaan – kun pohjat ovat valmiina, voi koristeluun panostaa, ja jos kaiken tekee itse, ei varsinaiselle tuunaamiselle jäisi juurikaan aikaa. Näin ei tietenkään kaikkien kohdalla ole. Kalenterimanian facebook-ryhmässä näkee toinen toistaan upeammin kuvitettuja ja eri tyylein koristeltuja bujoja, mutta itse en ole mikään taiteilija ja bujossa minua viehättää pelkistetympi tyyli. Kompastuskiveni kalenterituunauksessa on ollut koristeluiden liika pähkäileminen, ja yllätyksekseni koin bujoilun todella vapauttavana. Koska tavoitteena oli selkeä ja yksinkertainen tyyli, innosti se minua ihan uudella tavalla tekemään eikä vain suunnittelemaan.
Etenkin otsikoissa käytän kylläkin tarroja myös bujossa, koska se on helppoa ja nopeaa ja jälki varmasti siistiä. Värikoodauksen ansiosta esimerkiksi syyslukukauden future log eli tulevaisuusnäkymä on mielestäni yksinkertaisuudestaan huolimatta todella pirteä ja saa minut hyvälle tuulelle, vaikka kaikki väriläiskät kertovatkin tulevista tehtävistä ja deadlineista.

Moni kokee keyn eli bujossa käytettävien symbolien merkitykset kertovan sivun tarpeettomaksi, mutta itse halusin tämän ehdottomasti ottaa käyttöön. Lukioajoista on itselläni vierähtänyt jo kymmenkunta vuotta, joten joudun opettelemaan uudelleen myös opiskelemaan. Itse koen key-symbolien käytön värikoodauksen ohella todella hyväksi keinoksi jäsennellä tehtäviä ja aikatauluja ja näin tehostaa opiskelua.

Mielenkiinnolla seuraan, riittävätkö keltaisen lettuni sivut koko opiskeluajalle, vai saanko jo ensimmäisen vuoden jälkeen hankkia uuden. Koko opintojen ajalle hyödylliset asiat laitoinkin bujon loppuun, sillä Leuchtturmin muistikirjoissa viimeiset sivut ovat perforoituja eli sisäreunasta rivimäisesti rei’itettyjä, jolloin sivut on helppo repäistä irti ja liittää seuraavaan bujoon. Bujoni on myös kaiken sähköistyessä ja digitalisoituessa varmuuskopioni – vaikka tietojärjestelmät olisivatkin alhaalla, bujoni ei, ja pysyn aina kartalla tehtävistä, luennoista ja tenteistä. Keltainen lettuni onkin tärkein opiskeluvälineeni ja uskon bujon kulkevan mukanani koko opintojen ajan.

Tunnelmallista syksyä toivottaen, Tiina T.