Avainsana: muisti

Zettelkasten – muistiinpanojärjestelmä

Itselle paperinen bullet journal ja plannerit ovat olleet tärkeitä työkaluja arjen ja töiden suunnitteluun jo pitkään, samoissa yhteyksissä olen törmännyt myös Zettelkasten-järjestelmään (vapaasti suomennettuna muistiinpanolaatikko) ja nyt olen alkutaipaleella oman järjestelmän luomisessa. Lähestyn asiaa hyvinkin vapaalla otteella kuten itselle on tapana, pysyen pääpointteissa eli oman tietopankin rakentamisessa ja ideoiden linkittämisessä toisiinsa. Muutoin olen ottanut vain niitä ideoita jotka itselle tuntuu tärkeältä ja lisännyt hieman omaakin. Perusidea on kehittää omaa ajattelua joten suositellaankin luopumaan liian tarkoista raameista.

Tällä hetkellä jopa varsinainen laatikko puuttuu, mutta alkuun on hyvin päässyt näinkin. Välilehdet olen tehnyt korttipohjista ja tabit on ihan tavallista kartonkia. Itselleni värikoodaus on tärkeää joten erilaiset osiot ovat eri väreillä. 

Sinisten tabien takaa löytyy aakkoshakemistohakemisto. Sinne lisätään hakusanoja, joiden alle voidaan sitten lisätä lähteitä ja viittauksia omiin muistiinpanokortteihin. Hakemistoja voi tehdä useampia jos tuntee tarpeelliseksi, joillakin on esimerkiksi henkilö- ja aihepohjainen hakemisto erillään. Itselleni harkitsen vielä englannin kielistä hakemistoa erilleen, mutta toistaiseksi olkoon samassa. 

Punainen osio on minulla saanut nimen Bob, joka myös aakkosten alla. Englanniksi puhutaan bibliography notes ja moni puhuu osiosta Bib box nimellä, suomeksi kirjasto voisi olla yksi vaihtoehto. Bobin alle siis lisäilen kirjoja ja muita lähteitä, nykyään kuitenkin nettilähteet myös isossa osassa. Kortin kääntöpuolelle tehdään muistiota jotta on helpompi palata aiheeseen myöhemmin. Itse huomannut että lukiessa tekisi mieli tehdä heti todella monesta aiheesta muistiinpanokortti mutta kun on ensin kasannut tähän osioon kaikkea kiinnostavaa, tuleekin karsittua iso osa pois kun huomaakin ettei aiheen kannalta moni sivumaininta ollutkaan niin tärkeä. Loppujen lopuksi jopa siis säästääkin aikaa vaikka mielsinkin tämän alkuun ylimääräiseksi välivaiheeksi. Useimmat järjestävät kirjoittajan mukaan mutta itse muistan paremmin teosten nimet joten järjestän korttini niiden mukaan.

 

Harmaiden tabien takaa löytyy sitten itse muistiinpanokortit. Tärkeää korteissa on pitää yksi aihe korttia kohden ja pyrkiä tiivistämään kortin etupuolelle. Opiskellessa kirjoitan muistiinpanot hyvin vapaalla tyylillä vihkoon ja jos koen jonkin itselle tulevaisuudenkin kannalta oleelliseksi teen siitä kortin. Vauhdissa merkkailen potentiaalisia huutomerkeillä ja väritän tai yliviivaan ne kun olen käsitellyt ne.

Oleellista järjestelmän kannalta on myös alkaa numeroimaan kortit jotta ne ovat myöhemmin helpommin löydettävissä, näin myös niihin on helpompi viitata myöhemmin ja linkittää tietoa toisiinsa. Itse en ole vielä aloittanut tätä, haluan ensin kerryttää hieman enemmän kortteja jotta hahmottaisin järkevää ryhmittelyä. Itselleni tässä on nimenomaan haaste että olen tottunut liian tiukkaan ryhmittelyyn ja nyt tarkoitus purkaa sitä, tämän vuoksi annan aikaa asialle. Numerointi tulee yläkulmaan jotta selatessa helppo nähdä. Itseäni helpottaakseni olen laittanut lähteet punaisella. Olen myös testannut että QR-koodi toimii 1x1cm kokoisena tulosteena, joten voin halutessani lisätä mm. videolinkit kätevästi käytettäväksi suoraan korttiin. 

Välineinä monet käyttävät perus arkistokortteja mutta itse en ole kauhean ihastunut saatavilla oleviin viivallisiin ja kaikessa muussakin tottunut käyttämään pisteellisiä joten käytän kortteina Rhodian N13- kierrevihkon sivuja, josta repäisy helppoa. Hieman kortti jää alle perus A6-koon, mutta koko on itsellä riittänyt silti varsin hyvin muistiinpanoihin. Pigma Micron -kynät ovat jo pitkään olleet omia suosikkeja täytekynien rinnalla ja niin saavat jatkaa tässäkin projektissa, plussaa myös eri värit. Tabileikkuri on ollut kiva, kun saan juuri sen väriset välilehdet kuin haluan. Leikkuria tulee hyödynnettyä myös bujoiluun.

Harkinnassa on vielä yksi osio opintoja varten, johon lisäisin lähinnä kertauskysymyksiä aiheiden kertailua varten. Saa nähdä mihin tämä lähtee muotoutumaan mutta ainakin olen tykästynyt ideaan vahvasti ja tykkään paperisesta toteutuksesta, joten tästä voi tulla varsin pysyväkin ratkaisu.

-Jasmiina

Planneroijan aivot

…eli reference binder!

Kaikki minua vähänkin tuntevat tietävät, että minulla riittää plannereita pienen kylän tarpeisiin. Jokin aika sitten mietin, mitä käyttöä voisin keksiä personal-kokoiselle rengasplannerilleni – se on aivan liian suuri mukana kannettavaksi, enkä ole niin kiireinen, että saisin sen sivut täytettyä menoillani, mutta poiskaan en halunnut sitä heittää tai myydä pois. Ratkaisu ongelmaani: reference binder. En ole keksinyt sille mitään hyvää suomenkielistä nimeä, joten käytän siitä sanaa ”aivot” tai ”pitkäkestoinen muisti”.

Mikä sitten on tämä pitkäkestoinen muisti? Esimerkiksi The Order Expert –sivustolta löytyy hyviä vinkkejä aivojen koostamiseen. Yksinkertaistettuna kyseessä on kansio tai muistikirja, johon kootaan asioita, joita tarvitaan pitkän ajankin kuluttua, mutta ei usein. Aivojen pariin ei tarvitse palata joka päivä, eikä välttämättä edes joka viikko, mutta se on valmiina muistuttamaan ja jakamaan tietoa, kun sitä tarvitaan.

Aivoihin sopii talletettavaksi kaikki sellainen informaatio, jonka koet itsellesi tärkeäksi ja johon joko joudut tai haluat palata pitkienkin aikojen kuluttua. Tällaista tietoa voivat olla esimerkiksi terveystiedot, auton huoltoon liittyvät asiat, erilaiset listat, ohjeet ja vinkit. Miksipä ei aivoihin voisi tallettaa myös tärkeimpiä otoksia käyttöohjeista tai vaikkapa rakkaimpia kirjeitä ystäviltäkin. Tärkeintä on, että tieto on talletettu yhteen, helposti saatavilla olevaan ja muokattavaan paikkaan, ja että se säilyy.

Aivot voivat olla niin asiapitoiset tai koristeelliset kuin haluat. Jos olet funktionaalisuuden ystävä, riittää sinulle kenties pelkkä paperi ja kynä. Toisaalta, jos haluat mieluiten palata kauniiden ja koristeellisten sivujen pariin, mikään ei estä sinua koristelemasta omia aivojasi kaikilla saatavilla olevilla tarroilla ja washiteipeillä – vain taivas on rajana.

Se, mikä kannattaa kuitenkin miettiä huolellisesti, on aivoihin talletettava informaatio. Esimerkiksi to do –listoja sinne ei välttämättä kannata laittaa, sillä tuskin haluat viiden vuoden päästä katsoa, että sinun on pitänyt ostaa maitoa kaupasta ja siivota kissanhiekkalaatikko marraskuussa 2023. Sen sijaan esimerkiksi pysyvät siivouslistat, kuten kevätsiivous ja joulusiivous, kannattaa tallettaa aivoihin, mikäli niitä haluaa käyttää useammin kuin kerran. Voit tallettaa aivoihin myös tietoja, joiden haluat olevan läheisten saatavilla hätätapauksessa – esimerkiksi vakuutus- ja pankkitietoja, tai vaikkapa oman hoitotahtosi.

Omat aivoni ovat syksyn kiireiden vuoksi hieman vielä suunnitteluasteella. Parhaimmaksi tiedon säilytystavaksi valitsin renkaat kahdesta syystä. Ensinnäkin minulla oli jo kohtuullisen kokoinen rengasplanneri vailla käyttöä ja toiseksi renkaisiin on helppo lisätä ja niistä on helppo poistaa tietoa. Personal-kokoon on myös helppo saada inserttejä ja niitä voi tehdä vaikka itse, etenkin jos luopuu paperin laatuvaatimuksista ja käyttää vaikkapa ihan tavallista kopiopaperia.

Omissa aivoissani haluan säilyttää muutakin, kuin kylmiä faktoja. Aion lisätä sinne kirja-, elokuva- ja TV-sarjalistani, sillä minusta on mielenkiintoista nähdä, mitä olen katsonut ja lukenut vaikkapa viisi vuotta sitten. Lisäksi oman osionsa saavat niin omat, kuin kissojenkin terveystiedot – joka kerta, kun menen lääkäriin, siellä kysytään, milloin olen viimeksi käynyt ja mistä syystä, enkä koskaan muista. Aivoista voin tarkistaa ennen visiittiä nämä tiedot. Myös auton tiedot – katsastukset, verojen eräpäivät ja huollot kuuluvat omien aivojeni sisältöihin. Samaten hevosiin liittyvät asiat ja kenties jopa matkat – kaikki sellainen, jota tarvitsen tai johon haluan palata vuosienkin päästä. Ja kun ensimmäiset aivot ovat täynnä, jaan sisällöt todennäköisesti aihealueittain eri kansioihin.

Lisää tietoja aivoista eli reference binderistä löytyy helposti ainakin englanninkielellä googlaamalla. Mitä mieltä sinä olet – aiotko perustaa omat aivot?

Hanna