Moikka kaikki kalenterihullut! Olen Krista, yksi kalenterimania ylläpitäjistä.
34-vuotias äiti, vaimo sekä Lähihoitaja-opiskelija. En kestä EI-sanaa, rakastan punaista huulipunaa ja inhoan kiirettä.
Millainen on minun kalenterimania-historia?
Tarrat olivat minun ensimmäinen rakkauteni. Niin kuin jokainen pikkutyttö, myös minä aloin keräillä niitä. Myöhemmin ilmestyivät muistilaput (ilman tarrapintaa), joita kerättiin ja vaihdettiin jopa kirjekavereiden kanssa jotka asuivat Japanissa saakka. Yläasteella kuvioihin tulivat Suosikki-kalenterit ja muistivihot joita koristeltiin tarroin, tussein, leimoin ja ne päällystettiin julisteilla.
Joten voi sanoa, että olen ollut kalenteriaddikti vuodesta ´97. Milloin enemmän, milloin vähemmän. Välillä yritin kännykässä olevaa kalenteria, mutta ei se toiminut minulla. Olen old school -tyttö ja minun tarvitsee kirjoittaa kalenteriin, ei näppäillä.
Muutama kuukausi sitten ystäväni Mira otti minuun yhteyttä ja kyseli kiinnostuksestani kalenterituunausta kohtaan. Silmäni kirkastuivat ja inspiraatio syttyi heti. Eihän entistä kalenteriaddiktia tarvitse montaa kertaa houkutella. Mira oli muutaman muun tytön kanssa tuumannut, että Suomessa kalenterien tuunaus on vielä ihan vauvankengissä ja suomalaisille kalenteriaddikteille ei ollut vielä omaa ryhmää. Tytöt perustivat Facebookiin ryhmän nimeltä Kalenterimania ja minusta tehtiin hyvin äkkiä yksi ylläpitäjistä.
Alkuun askartelin DIY-kalenteria, mutta ei mennyt kauaa kun olin tilannut ensimmäisen Happy Plannerin. Tuunailin sitä vajaan kuukauden, mutta se ei tuntunut omalta. Tuntui, että tarvitsen jotain sirompaa ja siitä se ajatus sitten lähti. Hetki sitten tilasin A5-kokoisen Color Crushin ja nyt sen saapumista luokseni odottelen.
Jotkut ihmiset (varsinkin mieheni) ovat nauraneet termille ”kalenterituunaus”. Se kuulostaa lasten askartelulle, eikö? Mutta tämä on paljon paljon enemmän…
Joka viikonloppu lukitsen itseni ”omaan luolaani” (siisti vaatehuone, jonne olen rakentanut askartelutilan itselleni). Mukaani otan kahvia, laitan musiikin soimaan ja avaan kalenterini. Aloitan suunnitteluprosessin, jonka kanssa vierähtää tunti-pari. Tämä antaa minulle mielenrauhaa ja mahdollisuuden harjoitella erilaisia askartelutekniikoita. Aika lentää kuin siivillä kun saan washiteippini, tarrani, erilaiset paperit ja muut koristeet ympärilleni ja avaan kalenterin.
Naiset: Kalenterituunaus ja nimenomaan Kalenterimania muutti elämäni.
Kalenteriaddiktion lisäksi olen lähihoitajaopiskelija, äiti kolmelle lapselle (3,6,8), vaimo yhdelle brittimiehelle sekä www.ihmemutsi.com -bloggaaja.
Tämä muistikirja on tehty kirjekuorista. Kirjekuorien sisälle laitoin pahvisia kortteja. Koristelin netistä printatuilla teksteillä ja tarroilla.
Tämä pieni muistikirja on tehty wc-paperirullista, jotka päällystin askartelupaperilla. Jätin paperirullien yläosan liimaamatta umpeen, näin sinne sai sujautettua lappuja ja tageja. Koristelussa käytin kierrätettyjä nappeja, kangasta sekä tarroja.
Tämä kirja on valmistettu vanhan LP-levyn kansista ja kansien sisällä olevista paperisista suojapusseista. Koristeluun käytin leimoja, nappeja, kangasta sekä kierrätettyä pahvia jonka päällystin askartelupaperilla. Paperikukka on myös minun itse tekemä.
Tämä viimeinen muistivihko on tehty A5 kokoisista valkoisista paperikasseista, joihin tein pahvisia kortteja. Koristeena pitsinauhaa, pahvitarroja, erillaisia askartelupapereita sekä tekstejä joita kirjoitin koneella ja printtasin ne lopulta ulos.