Avainsana: mixed media

Mixed mediaa Lauran kanssa – tekstuuripastoja

Muistikirja on saatu Vihkokaupalta. Tekstuuripastat on ostettu Suomen Taidetarvikkeelta.

Moikka moi taas kaikille! Tällä kertaa mixed media -sarjassa lähdetään kokeilemaan modelling pastea, useampaa sellaista itse asiassa! Ryhmän puolella pyydettiin silloin, kun tätä sarjaa pohdin, myös matalan kynnyksen tekemistä ja kotoa löytyviä materiaaleja, joten tänään myös tehdään näitä itse!

Modelling paste, tekstuuripasta, kohopasta, struktuuripasta… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Näitä löytyy valmiina jos jonkinlaista merkkiä ja karkeutta, jonka lisäksi muutamalla kikalla saa tehtyä yllättävänkin kätevästi keittiöstä löytyvien ainesten ja akryylimaalin avulla oman sekoituksensa. Tapoja ja reseptejä on useita, mutta tänään lähdetään tekemään tekstuuripastaa maissitärkkelyksen sekä ruokasoodan avulla, joissain ohjeissa oli käytetty näiden lisäksi seoksessa lisänä askarteluliimaa, mutta en nähnyt sille itse tarvetta. Itselläni löytyy valmiina modelling pastea Pigment -merkiltä kahta erilaista, coarse (erittäin karheaa ja rakeista) ja fine (silkkistä, paksun maalimaista).

Jotta ei lähdettäisi pelkän modelling pasten tutkimiseen, tehdään postaussarjan mukaisesti samalla mixed media työ art journaliini. Rajasin aukeaman maalarinteipillä neljään suunnilleen samankokoiseen kaistaleeseen ja lähdin tekemään taustaa kahden mattapintaisen ja yhden kimaltelevan akryylivärin kanssa.

Lähdin taas hakemaan enemmän ei-esittävää työtä, joten värejä laittelin sinne tänne siveltimellä sutien ja lopuksi tein pieniä hohtavia yksityiskohtia. Kuivailin aina välissä kuumailmapuhaltimella maaleja, jottei odotusaika käynyt liian pitkäksi. Seuraavana lähdinkin valikoimaan sapluunoita työhön. Halusin ottaa jokaiselle mediumille oman sapluunan, jotta aukeamasta ei tulisi liian yksitoikkoinen. Toki eron olisi ehkä huomannut vielä selkeämmin, mikäli kaikkiin olisi tullut sama kuviointi.

Oma tämän hetken lempparini on tämä Fine modelling paste. En vieläkään ole levittämisen suhteen päässyt sataprosenttiseen onnistumiseen ja varsinkin tällä kertaa jo reippaasti pullistunut muistikirja toi omat haasteensa sapluunan paikalla pysymiseen, jonka takia pastaa valui hieman myös sapluunan alle. Määrällisesti olen kuitenkin alkanut oppimaan, kuinka paljon sitä laittaa alkuun: mieluummin aloittaa pienellä määrällä ja lisää tarvittaessa levittämisen yhteydessä lisää. Helpoin levitystapa on ehdottomasti palettiveitsi, itselläni on ehkä aavistuksen liian pieni isompiin sapluunoihin, mutta en ole vielä saanut eri kokoja ostettua lisää.

Tämä Coarse modelling paste on erittäin rakeista tekstuuriltaan ja on ehkä hieman siinä rajalla, onko tätä kuinka fiksua käyttää muistikirjan puolella. Tämä kohopasta tarvitsee myös luonnollisesti pidemmän kuivumisajan ja tästä tulee edellä mainittua paksumpi kerros jo pelkästään koostumuksensa takia. Tällä on kuitenkin kiva tehdä esimerkiksi muihin mixed media töihin hauskaa tekstuuria ja kuviointia.

Seuraavana lähdettiin sekoittelemaan omaa keitosta. Valkoinen akryylimaali ja kasa (n. 1 rkl) ruokasoodaa ja sitä lähdin palettiveitsellä sekoittelemaan. Lisäsin ruokasoodaa aina pikkuhiljaa mukaan ja jouduin ensimmäisestä kuvasta hieman lisäämään maalia. Tähän tuli todella kiva fine ja coarse kohopastojen väliltä oleva tekstuuri, mutta olisi ehkä hieman vaatinut vielä kuvasta poiketen enemmän työstöä. Luultavasti ruokasoodasta johtuen kuivuessaan pasta lähti vähän laajenemaan, joten tarkempien sapluunakuvioiden kanssa en ihan ensimmäisenä lähtisi käyttämään. Toki tämä oli vasta ensimmäinen kerta, kun tätä itse lähdin kokeilemaan.

Sitten oli vuorossa maissitärkkelys, taaskin laitoin noin ruokalusikallisen. Varsinkin tämän ohjeessa oli mainittu parikin kertaa askarteluliima, jota olin kyllä ottanut lähelle valmiiksi, mutta jätin käyttämättä. Koostumus oli huomattavasti ruokasoodaa hienompaa ja liisterimäistä, ja sekoittaessa jouduin lisäämään muutamaan otteeseen akryylimaalia lisää. Levittäessä oli oltava todella tarkka sapluunan kanssa ja omani jäi aavistuksen löysäksi kaikesta huolimatta, jonka takia kuvio hieman näytti lässähtäneeltä. Ensi kerralla kuitenkin tietää jo taas paremmin!

Tällainen kokonaisuus tuli lopulta näistä. Fine ja maissitärkkelys olivat ulkonäöllisesti lähempänä toisiaan, mutta käyttömukavuudessa valmis vei ainakin tällä kertaa voiton. Toki tämä on – kuten yllä jo mainitsin – ensimmäinen kerta näiden DIY-kohopastojen kanssa, joten tilaa virheille on luonnollisesti oltava. Kuivasin myös kaikkia pastoja kuumailmapuhaltimella, eikä kumpikaan itse tehdyistä näyttänyt pahemmin ottavan siitä itseensä. Kuivumisen jälkeen myös rapsuttelin näiden pintoja, enkä nähnyt isompaa varisemista, johon ajattelin aluksi ohjeissa olevan liiman olevan syynä. Näemme myöhemmin sitten, miten nämä käyttäytyvät ajan saatossa.

Kohopastaa voi värjätä ennen sen levittämistä: pastaan voi sekoittaa akryylimaalia, vesivärijauhetta (esim. Brusho) taikka mustetippoja. Halusin tällä kertaa käyttää kuitenkin pelkästään valkoista, jotta pääsimme näkemään tekstuureissa olevat erot mahdollisimman selkeästi. Tietysti värjääminen on mahdollista myös kuivumisen jälkeen (tällöin kannattaa olla oikeasti satavarma, että pasta on kuivunut – puhun kokemuksesta) esimerkiksi spraypullossa olevilla maaleilla ja musteilla, roiskimalla värejä taikka töpöttelemällä mustetyynystä väriä, näitäkin tapoja on yhtä useita kuin tekijöitään.

Toivottavasti tämän postauksen myötä mixed media kärpänen pääsee puraisemaan myös sinne ruudun toiselle puolelle. Mikäli päädyt testailemaan jotain näistä, laita ihmeessä ryhmään kuvaa, näkisin enemmän kuin mielelläni teidän versioitanne näistä DIY-pastoista.

Ihanaa loppuviikkoa toivotellen, Laura S.

Mixed mediaa Lauran kanssa – enemmän on enemmän

Muistikirja on saatu Vihkokaupalta.

Moikka moi! Mielessäni on jo hetken aikaa kytenyt idea postaussarjasta, jossa hypätään yhdessä mixed median maailmaan. Tämän sarjan aikana olisi tarkoitus käydä läpi erilaisia mediumeita ja myös kurkata, mitä kaikkea kotoa löytyvistä asioista voisi hyödyntää mixed media töissä. Innostuin itse art journalista ja sen myötä mixed mediasta noin kolmisen vuotta sitten saatuani yhteistyössä tämänhetkisen taidepäiväkirjan virkaa toimittavan Dingbats Pro muistikirjani. (Matkaani vasta-alkajasta innostuneeksi uuden kokeilijaksi voikin lukea vanhasta postaussarjasta täältä.)

Tänään lähdemme rakentamaan sivua ”valmiiseen pohjaan”, nimittäin washien jämäpala sivulleni. Törmäsin todella pitkä aika sitten jossain päin somea klippiin, jossa kaikki kalenteriaskartelusta ylijääneet washin palaset liimattiin yhteen sivuun ja siitä se idea sitten lähti. Nyt sivu oli täyttynyt sen verran, että oli enemmän kuin hyvä hetki lähteä hyödyntämään tätä.

Washien palaset eivät vain tuo työn pohjaan väriläiskiä, mutta ne toisivat myös paljon pientä tekstuuria, mikäli päälle vedettäisiin suoraan vain maalia. Itse en halunnut kuitenkaan lähteä täysin peittolinjalle, joten nappasin muutaman neutraalin sävyisen matta-akryylimaalin ja levitin palettiveitsellä värejä summamutikassa sivulle.

Parasta väriterapiaa onkin juuri se, ettei aina liikaa mieti mihin mitäkin laitetaan tai miltä se näyttää. Niinpä otin muutaman vahaliituvärin ja vedin aluksi silmät kiinni sinne tänne ”sotkua” ja lopulta lisäsin toisella värillä vielä samoille kohdille lisää väriä. Vaikka olin kuivannut akryylimaaliani lämpöpuhaltimella, paksummissa kohdissa maali oli edelleen aavistuksen märkää, mutta en antanut sen haitata menoa, olihan minulla edelleen pohjatyöt työn alla.

Yksi lempikierrätysmateriaaleistani art journalissa on ehdottomasti askartelutavaratilausten mukana tulleet silkkipaperit. Säästän nämä joka kerta, koska rakastan tekstuuria, mitä näillä saa aikaan sellaisenaan tai maalien alla. Revin muutaman suikaleen paperista ja rypistelin niitä ennen liimaamista paikoilleen. Liimana käytän lähes aina gel mediumia, jota voi kiinnittämisen lisäksi käyttää maalien paksuntamiseen. Omani on mattaversio, jonka lisäksi on olemassa gloss, joka lisää työhön samalla kiiltoa.

En pahemmin suunnittele tekemisiäni sen suuremmin vaan olen enemmän matkalla inspiroituja. Värimaailma tähän mennessä saikin minut tarttumaan yhteen uusimmista PET-teipeistäni. Tämä on kuitenkin läpikuultavaa washipaperia, joten liimasin ensin haluamani kuvat tarrapaperille, josta ne sitten uudemman kerran leikkasin irti. Kaivelin varastoistani vielä yhden paperikon sivun ja repäisin askartelukäyttöön hankitusta kirjasta muutaman suikaleen kerrostusta varten.

Nämäkin kaistaleet liimasin paikoilleen aiemmin mainitulla gel mediumilla, joka on kyllä luottotuotteeni. Kuvassa näkyy selkeästi miltä geeli näyttää ennen kuivumistaan. Sinertävä sävy kuitenkin katoaa kuivumisen myötä ja muuttuu täysin värittömäksi. Gel mediumilla voi myös suojata työn lopuksi, mutta liian paksun kerroksen laittaminen saattaa aiheuttaa tahmaisuutta, jolloin muistikirjan sivut saattavat hieman tarrata toisiinsa. (Toisaalta samaa ongelmaa esiintyy myös ihan akryylimaalien kanssa ja näihinkin on onneksi olemassa useita ratkaisuja.) Kuvasta poiketen liimasin tässä vaiheessa myös kaksi hahmoa paikoilleen.

Kuten jo tämän postauksen otsikko kertoo, more is more – enemmän on enemmän. Koska sivun lähtökohtana oli kymmeniä washipalasia, tiesin jo valmiiksi sivun tulevan täyteen eri elementtejä. Kaivoin seuraavaksi sapluunan, Mementon mustetyynyn ja musteenlevittimen. Töpöttelin palloja jonoiksi sinne, mihin ne näyttivät sopivan, varsinkin hahmojen läheisyyteen. Sapluunassa pallokuviointi oli pieni, mutta helppo kohdistaa ja näin ollen jatkaa samaa kuviointia pidemmälle. Eri pinnat antoivat musteelle ihanasti eri värisävyjä ja joissain näkyy kivasti, kuinka vesiliukoinen muste ei ole edes tarttunut kummemmin.

Työ näytti vielä kaipaavan jotain, joten nappasin Uni Poscan valkoisen maalitussin ja alkuun laitoin muutamia pisteitä sinne tänne mustepallojen sisälle. Työ näytti edelleen tyhjältä, jonka seurauksena halusin muutamia viivoja vielä kaveriksi ja pari spiraalikuviota pääsi myös koristamaan osaa palloista.

Koska taustassa oli paljon samaa vihreää, kuin hahmoissakin, päädyin lopulta rajaamaan kummatkin hahmoista valkoisella ja lisäämään ääriviivojen ulkopuolelle vielä efektiä korostamaan muutamia pisteitä. Rakastan myös maaliroiskeita, mutta tällä kertaa aiheutin ne pumppaamalla ”liikaa” maalia tussista ulos ja sen avulla sitten roiskin sitä työn päälle. Lopuksi kaivoin vielä muutaman tekstitarran, jotka puhuttelivat minua tähän työhön liittyen.

Ja valmista tuli! Tässä mixed media työssä käytimme jopa 8 eri elementtiä, mikäli en nyt ihan väärin laskeskellut. Kotoa ei tarvitse löytyä armeijalle sopivaa määrää taidetarvikkeita, jotta mixed median pariin voisi hypätä. Ensi kerralla tehdään kuitenkin jotain simppelimpää työtä, joten sillä aikaa, nähdään ryhmän puolella.

-Laura S.

P.S. Mikäli jokin tietty mixed media asia kiinnostaa, otan enemmän kuin mielelläni vastaan ehdotuksia.