Postauksen kuvissa näkyvä leuchtturm1917 muistikirja on saatu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjakaupan kanssa.
Aiemmissa hitti ja huti-postauksissa olen nostanut esiin selkeitä hankintoja, mutta tällä kertaa ajattelin lähestyä asiaa toiselta kantilta. Harrastamiseen liittyy niin paljon muutakin, kuin ostosten tekeminen ja se on tärkeä muistaa. Nostankin tämän kertaiseksi hitiksi Art Journal-kurssin, jota veti meidän ihana Taru Paraisten työväenopistolla. Kurssi tapahtui etänä, joten meidän eiparaislaisten oli myös helppo osallistua.
Olen jälleen kerran koittanut hypätä mukavuusalueeni ulkopuolelle, olen tarttunut siveltimeen ja koittanut pohtia maailmaa tarrojen ulkopuolella. Ja se on kannattanut – aukeamat näyttävät eriltä, miljoonat kynät joita omistan, ovat päätyneet käyttöön ja pää pursuilee ideoita. Vielä en ole kovin taitava, mutta pikkuhiljaa. Art Journal-kurssi oli kuin piste iin päälle, en tehnyt niitä tehtäviä mitä kurssilla tehtiin, mutta tekniikat jäivät takaraivoon muhimaan. Tein kyllä kaikenlaista muuta, maalasin, piirsin, tein viikkopohjia jne. Ja se onkin mielestäni kaikkien kurssien tärkein anti, avata niitä lukkoja mitä meillä välillä on. Auttaa luovuutta virtaamaan. Ja tietenkin ne auttavat ajattelemaan asioita boxin ulkopuolella.
Ja boxista päästäänkin siihen tämän kerran hutiin. Joka on – rumpujen pärinää – itsensä tekemään pakottaminen. Ai että, kun osaisi päästää irti siitä tunteesta, että tätäkin harrastusta pitää suorittaa. Ei pidä. Jokainen meistä tekee itselleen ja se on hyvin tärkeää muistaa. Emme tee tätä voidaksemme ottaa kuvia ja esitellä lopputulosta muille, emme tee tätä tykkäyksien ja kehujen takia. Me teemme tätä itsellemme. Minä teen, jotta saan pääni sisällön järjestykseen ja jotta saan aina ylikierroksilla käyvät aivoni nollattua. Minä teen, jotta pystyn rentoutumaan. Monen kohdalla, myös itseni, olen huomannut, että harrastus menee suorittamiseksi. Tulee se tunne, että on pakko tehdä tai jää jostain paitsi. Muistutankin nyt kaikkia, että olet ihan yhtä paljon maniaperhettä silloin, kun luovuutesi ei kuki kuin silloin, kun koet tarvetta tehdä asioita 24/7 ja nukutkin kalenterisi vieressä.
Päätän tämän postauksen sanomalla: uskaltakaa hypätä kokeilemaan uusia asioita, mutta älkää kuitenkaan painostako toisianne. Jokainen tekee omilla ehdoilla ja omalla tavalla. Jokainen tapa on ihan yhtä hyvä ja arvokas.
-Mira
