Avainsana: minun kalenterini

Kotiäidin oma aika

Hyppäsin mukaan sceneen odottaessani esikoistani kesällä 2018. Jo aiemmin olin seuraillut, ihastellut ja kadehtinut internetissä bujoilijoiden ja muiden kalenterityttöjen kauniita kansia ja sivuja (ja taskuja, herra mun vereni ne taskut!). Mutta tässä vaiheessa itselläni ei olevinaan ollut aikaa lähteä mukaan tähän touhuun. Sitten jäin äitiyslomalle heinäkuussa, silloin kaivoin kaikki hilloamani välineet, hankin vähän uusiakin ja olin valmiina aloittamaan – kunnes tuli elokuinen esikoinen.Taaskaan minulla ei ollutkaan enää aikaa.

Uusi vuosi toi kuitenkin uutta puhtia. Vauvanhoito alkoi pikkuhiljaa rutinoitua ja isimies ryhtyi varovaisesti ehdottelemaan, josko äiti haluaisi joskus vähän omaa aikaa, ”aloita vaikka joku uusi harrastus!”.

Ajatus bujosta vaihtui lennosta renkaisiin ja ostin kirpulta ensimmäiset personal-kokoiset kanteni. Keväällä kannet menivät vaihtoon löydettyäni rakkaan taivaansinisen Color Crushini, mutta sisältö säilyi kuitenkin samana. Aloin koota kansiini memory planneria, johon merkitsin yksinkertaisen arkeni kohokohtia; lapseni kehitysaskelia, neuvolat, kerhot ja kahvikutsut, mitä herkullista söin ja milloin oli kaunis sää. Mukaan lätkin antaumuksella tarroja, sillä nykyään pyrin välttämään kaiken hilloamisen – ei minulla ole tilaa semmoiselle! Washiteipit saan kätevästi sampleina Facebookin kalenterikirppareilta sekä vaihdoista, jolloin valikoima pysyy hillittynä ja vaihtelua tulee sopivasti. Nautin sivuistani täysinä ja jopa hieman sotkuisina, leikin eri tekstauksilla ja väreillä. Foilia ja glitteriä samaan aukeamaan? Kyllä kiitos.

En tiedä, olisinko entisessä elämässäni koskaan saanut aikaiseksi aloittaa tätä harrastusta, mutta tähän elämäntilanteeseen en voisi kuvitella mitään sopivampaa. Saan kerran päivässä uppoutua omiin näperryksiini, ympäröidä hetkeksi itseni kauniilla asioilla ja luoda konkreettisen lopputuloksen, johon dokumentoituu ainutlaatuinen vaihe elämästäni visuaalisesti miellyttävällä tavalla. Kaupanpäällisenä elämääni pesiytyneen Maniaperheen mieletöntä henkeä ja tsemppiä unohtamatta!

-Laura A

Battien kuulumisia

Battien kanssa yhteiseloa on kestänyt nyt hiukkasen päälle viisi kuukautta. Kuherruskuukaudet ovat nyt ohi, uutuudenviehätys on luonnollisesti hieman laantunut. Olemme nyt tutustuneet toisiimme ja kehittäneet rutiinin. Olen oppinut tulemaan juttusiin rengaskalenterin kanssa.

Löysin aika pian oman koristelutyylini. Ja se on runsas! Mitä vähemmän tyhjää valkoista tilaa jää, sen parempi! Tässä onnistuin aika hyvin jo toisena viikkona. Pääkalloteemainen aukeama on vieläkin – nyt kuukausien jälkeen huippuhieno.

Myös kutosviikon hämähäkki-teema on mielestäni yksi parhaimpia aukeamia. Varastossani oli sopivasti hopeafoilattua hämähäkinseittiteippiä, mikä sopi loistavasti tähän.

Battiellä on tietty tumma goottityyli. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö siinä olisi väriä! Ei tietenkään liikaa, eikä pinkkiä. Värirajoja rikoin oranssinmustalla helmikuussa (kyllä kurpitsoita voi olla myös helmikuussa, koska miksei), vihreällä wiccatyylillä huhtikuussa ja hempeällä violetilla noitateemalla toukokuussa.

Aukeaman koristelun aloitan yleensä laittamalla leveää washiteippiä yläreunaan ja oikean puolen sivun alareunaan. Päivät erotan toisistaan kapealla washiteipillä. Sitten lisään päivämäärät ja viikonpäivät. Myös teemaan sopivat isommat kuvat laitan jo nyt paikoilleen. Työvuorot, liputuspäivät yms ja ne menot mitkä jo tiedät laitan ylös jo tässä vaiheessa. Pyrin aina jättämään tilaa päivän merkinnöille, mutta jos niitä ei jostain syystä tule, saatan merkata säästä jotain, esimerkiksi ”Hurja tuuli!” tai jos päivä on mennyt ihan totaalisesti konsolipeliä pelatessa niin siitä sitten merkintä, koska silloinhan ei oikein muuta tule koko päivänä tehtyä. Olen kehittänyt tavan laittaa päivän juttuja ensin ylös post-it lapulle (tarkoitus oli päästä niistä kalenterin myötä eroon) ja täytän niillä päivän sitten illalla. Tässä vaiheessa voin miettiä onko kivempaa merkitä että kävinkö kirjastossa vai että veinkö roskat, jos tilaa onkin rajallinen määrä. Toisaalta, jos tilaa on niin voihan ne molemmat merkitä.

Battie on alunperin Glitterin kalenteri vaakapäivillä. Maaliskuun toiseksi viimeiseen viikkoon asti jaksoin vaakapäiviä, mutta koska olin tulostanut ilmaiskittejä ja muutaman jopa ostanut, niin mielessäni alkoi kutkuttaa pystypäivät. Vaakapäiviin on tosi ikävä mahduttaa full bokseja! Ja alkoihan ne siinä vaiheessa jo vähän kyllästyttääkin. Niinpä peitin melkein kaiken alkuperäisen viikolta 13 ja mittasin ja tein itselleni pystypäivät! Ihanaa vaihtelua ja nyt full boksitkin mahtuu kivasti. Tilaa ei kauheasti ole mutta onhan niitä päiviä, kun mitään ihmeempää ei tapahdu. Ensimmäiseksi kokeilukitiksi valikoitui Strawberry Lime Designin viikko kitti. Tarkkasilmäiset ehkä huomaa, että pari boksia on silti pienennetty.

Toisena pystypäiväviikkona oli ihana Jack Scelleton joka oli ilmaistuloste. En ole kovin tyytyväinen aukeamaan, tuo oranssi väri olisi pitänyt sittenkin jättää pois mutta tällä mennään.

Kenties kaikista hienoin pystypäiväviikoista on viikon 22 maaginen violettisävyinen luontoteema. Tämä on yksi lempiaukeamistani ja tämäkin on Strawberry Lime Designin viikko kitti. Tulevaisuudessa aion vaihtelevasti tehdä sekä vaakapäiviä että pystypäiviä. Pystypäivät antavat kivasti vaihtelua, vaikka siinä onkin iso homma käydä yliviivaus rollerilla koko aukeama tyhjäksi ja sitten piirtää boksit.

Jatkamme Battien kanssa yhteiseloa varmasti tämän vuoden loppuun. Battie on ihana, kompaktin kokoinen, mun värinen ja sanoinko jo, että ihana.

-Saija-