Avainsana: mielenterveys

Perjantaipäiväkirja – Inka

Helou helou helou, rakas päiväkirja. Viimeksi kirjoittelin kesäkuussa päiväkirjapostausta, ja kuulumisia sivusin myös syksymmällä. Silloisista kuulumisista ja voinneista voin ilokseni todeta, että ollaan edelleen tultu kohti parempaa. Mielenterveyden toipuminen ei toki ikinä ole nopea prosessi tai sormia napsauttamalla korjattu taikatemppu, mutta hitaasti hyvä tulee. Niin ainakin hoen itselleni silloin kun takapakkihetkiä on.

Olen ylpeä siitä, että olen oppinut arjen ja elämän tasapainottamista paremmin kuin aiemmin. Kalenteria ei tule täytettyä tupaten täyteen, vaikka olisi kuinka kivoja juttuja. Ja silloin kun pakollisempia menoja kasaantuu enemmän pariin päivään, olen oppinut rauhoittamaan välipäiviä rauhaisampaan olemiseen ja latautumiseen. Vähän kuin tuota omaa parivuotista lapsosta konsanaan kaitsen siis nykyisin itseänikin enemmän!

Tähän loppuun ajattelin listata asioita, joista olen itse viimeaikoina ammentanut suuresti iloa ja sitä myöten hyvinvointia:

  • Joulufiilistely! Kuusi on koristeltu, glögiä kitattu, joulutorttuja nautiskeltu ja joululaulut on soineet päässä jo monta viikkoa.
  • Kotirötväyspäivät. Pörröhuppari, villasukat, pannullinen kahvia, höpsöttelyä minin kanssa, helppoa ruokaa ja vähän liikaa ruutuaikaa kaikille. Nollauspäivät kunniaan!
  • RuPaul’s Drag Race. Jos päässä ei soi joululaulu, on se hyvin suurella todennäköisesti joku RuPaulin biisi.
  • Virkkaaminen. Työn alla on ollut jo pari kuukautta miehelle virkattu pipo. Edistymisen vauhti ei päätä huimaa, mutta josko se vielä jouluksi valmistuisi…

Ihanaa joulukuun ensimmäistä päivää, ja muistakaa rauhoittuakin joulukiireiden keskellä.

-Inka

Perjantaipäiväkirja – Janita R.

Rakas perjantaipäiväkirja,

edelliskerran kuulumisiani kirjoittelin alkukesästä ja paljon on ehtinyt sen jälkeen tapahtua, en ala kertaamaan kokonaan paikkakunnan vaihdosta – siitä tarkemmin tässä postauksessa. Tampereella vietetään nyt syksyä perin lumisissa merkeissä. Onneksi niistä hyvistä ulkoilusäistä ehti myös nauttia.

Mitä mulle ja mun kalenterilleni sitten oikein kuuluu? Olen hiljattain jäänyt työttömäksi, joten arkirutiinien kasassa pitäminen on tällä hetkellä hiukan haastavaa. Olen maininnut ryhmässä, etten pidä työhakemusten kirjoittamisesta tai että se on ainakin itselleni melko hankalaa ja sitä myöten myös aikaa vievää. Toivon voivani kehittää sen tueksi kalenteriin seurannan, josta luultavasti lisää myöhemmin.

Mainitsin edellisessä päiväkirja postauksessani kevään mielenterveyshaasteet ja sen osalta onkin ilo todeta asioiden edenneen! Aloitin pitkästä aikaa terapian ja toivon sitä kautta löytäväni pidemmän aikavälin työkaluja masennuksen selättämiseen. Tie tähän pisteeseen on ollut täynnä kiviä, kuoppia ja mutkia mutta tässä sitä ollaan. Puolittain tekisi mieli kirjoittaa piiiiitkä ränttäys siitä mitä mieltä olen siitä, että puolikuntoisen ihmisen tulee jaksaa etsiä ja tutustua eri terapiamuotoihin ja terapeutteihin, mutta ei lähdetä siihen nyt. Pääasia kuitenkin, että kivan ja fiksun oloinen tyyppi löytyi ja pääsin hänen kanssaan aloittamaan yhteistyön.

Terapian myötä aloitin myös pitämään päiväkirjaa, johon teen terapiassa saadut tehtävät. Tätä tarkoitusta varten valitsin mustasivuisen Tigerin Bullet Planner muistikirjan. Tämä kirjanen on odottanut vuoroaan hyllyssä ja sai vihdoin tilaisuutensa. Onko teillä ideoita millainen tarra kanteen voisi sopia? Ajattelin jotain vähän aiheeseen liittyvää, mutta en valmiiksi omista juurikaan vinyylitarroja tai vastaavia, jotka kestäisivät muistikirjan kannessa.

Terkuin,

Janita R.