Avainsana: maniaperheen jäsen

Ahaa-elämys bujoilusta

Olin aina kuvitellut, että bujoilun (bullet journal) pitää olla pikkutarkkaa, huolellista ja hyvin vakavamielistä. Minulla meni pitkään ennen kuin oivalsin, että omassa bujossani saan olla juuri niin sotkuinen ja huoleton kuin ikinä haluan. Netissä näkee kaikenlaisia ihanuuksia, mutta jos ne eivät sovi omaan persoonaan on niiden perään turha haikailla!

Näissä kuvissa minulla on bujona B6-kokoinen vihko ja kynät ovat kaikkea, mitä kotoa löytyi: paksuja lasten tusseja, monenlaisia korostuskyniä ja sekalaisia finelinereita. 

Ensin merkitsin mustalla kynällä päivien lyhenteet suunnilleen paikoilleen ja sitten luonnostelin vaaleimmalla kynällä päiväsoikion. Sen jälkeen sainkin sotkottaa sydämen kyllyydestä! 

Aina en onnistunut ja siksi viikko 41 ei nyt päädy nähtäville, mutta yleisesti ottaen tämä rento bujoilu on hauskaa. Selkeyttä merkintöihin tuo se, että jätin niille paljon tilaa ja laitoin kirjoituskynällä pikku pisteet aina samoille paikoille. Kohtia merkinnöille on vain kolme per päivä, joten joudun miettimään, että mikä on oikeasti oleellista kunakin päivänä. En tunge bujoani täyteen kaikenlaisia epäoleellisia pikkuseikkoja, joilla ei ole yhtään mitään väliä minkään asian kannalta. 


Hauskoja bujoiluhetkiä sinullekin!

Soili

#kmkesämiitti20 – Jennin päivä

Vihdoin oli koittanut kauan odotettu miittipäivä. En ollut aiemmin ollut Kalenterimanian suurmiitissä ja olin todella innoissani, mutta minua myös jännitti. Odotin kovasti monien Facebookista tuttujen ihmisten tapaamista livenä sekä miitin tunnelmaa ja haasteita.

Lähdimme Nannan, Sadun ja Sinnan kanssa matkaan kello 7. Karkkilassa olimme perillä yhdeksän aikaan. Minä, Satu ja Sinna lähdimme tutustumaan Karkkilan tarjontaan. (Kiitos Jaanalle kyytien järjestämisestä.) Karkkila vaikutti hauskalta pieneltä kaupungilta. Eniten mieleen jäi ihana PikkuLeppis sekä tunnelmallinen KäsityöKahvila.

Palasimme takaisin miittipaikalle ennen kello 12. Ihana Mira toivotti meidät ovella tervetulleeksi. Sisällä meidät ohjattiin käsienpesulle ja sitten omaan pöytäämme. Olin innoissani. Iso konepajahalli oli täynnä pöytiä ja se oli koristeltu kauniiksi Kalenterimanian tyyliin. Tunnelma oli mahtava. Paikoille oli jaettu yritysten sponsoroimat miittikassit. Tutkimme niitä ja huomasimme, että sisältö oli todella runsas ja monipuolinen.

Ensimmäisenä haasteena oli tuunata ATC-kortti miittikassin sisällöllä. Haasteen jälkeen oli vapaata tuunailua. Myöhemmin oli toinen haaste, siinä piti tehdä unelmakartta loppuvuoden 2020 unelmista. Osallistuin molempiin haasteisiin. Tämänkin haasteen jälkeen oli vapaata tuunailua.

Miitin lopuksi oli arvonnat. Yritykset olivat lahjoittaneet todella runsaasti palkintoja ja moni osallistuja sai kassin lisäksi muutakin kotiinviemistä. Itse voitin penaalin ja One Line a Day viiden vuoden päiväkirjan. Olin pohtinut sellaisen hankkimista jo pidempään, joten palkinto osui nappiin. Lopuksi siivosimme yhdessä tilan.

Kotimatkalle lähdin monta upeaa kokemusta ja montaa uutta ystävää rikkaampana. Kiitos kaikille, jotka teitte tämän miitin mahdolliseksi.

T. Jenni