Avainsana: maniaperheen jäsen

Digiplanneroinnin ABC

Tänään sukelletaan digitaalisen planneroinnin maailmaan ja vastataan digiplanneroinnin usein kysyttyihin kysymyksiin!

1. Yleistä digiplanneroinnista

K: Mikä on digitaalinen planneri?

V: Yksinkertaisesti selitettynä digitaalinen planner on pdf-tiedosto, jossa on linkkejä tiedoston eri osiin. Digiplannerit eivät siis ole omia sovelluksiaan.

K: Eihän pdf- tiedostoa voi noin muokkailla! Miten homma siis oikein toimii?

V: Muokkaukset, kuten kirjoitus, valokuvien tai koristelujen lisääminen tai esimerkiksi tekstin yliviivaus, tehdään pdf-tiedoston päälle. Ne ovat siis pdf-tiedostosta irrallisia elementtejä, joita voi siirtää, suurentaa ja muokata. Pdf-tiedostossa olevia asioita ei voi pyyhkiä pois, mutta ne voi peittää piirtämällä tai lisäämällä niiden päälle jotain. Alla olevissa kuvissa näet tyhjän plannersivun (eli pelkän pdf-tiedoston yhden sivun). Myöhemmin näet saman sivun eri tavoin koristeltuna ja niin, että pdf:n osioita ja otsikoita on peitetty.

Passion Plannerin kokeiluversion tyhjä viikkosivu.


2. Laitteet ja sovellukset

K: Millaisilla laitteilla planneria voi käyttää?

V: Pääosin digiplannereita käytetään tabletilla, mutta käyttö puhelimella tai tietokoneella on mahdollista. Suurin osa vinkeistä, neuvoista, kuvista ja ohjeista, joita digiplanneroinnista löydät, on kuitenkin suunnattu tableteille, ja sillä plannerin käyttö on monin tavoin helpointa ja luontevinta.

K: Tabletissani/ puhelimessani/ tietokoneessani on valmistajan kalenteri. Onko tämä siis sama asia?

V: Ei. Laitteesi kalenteri on sovellus, joka synkronoi tietoja eri laitteiden välillä, voi päivittyä nopeasti hyvinkin eri näköiseksi, muistuttaa sinua tapaamisestasi, mikäli olet niin toivonut ja niin edelleen. Digitaalinen planner on pdf-tiedosto ja muistuttaa toiminnallisuuksiltaan enemmän paperikalenteria: Ei paperikalenterisikaan soittele perään. Osassa ohjelmia voit kuitenkin tehdä merkintöjä digitaaliseen kalenteriisi (Applen ja Googlen kalenterit) poistumatta digiplanneristasi.

K: Millaisia ohjelmia tai sovelluksia tarvitsen?

V: Digiplanneria käyttääksesi tarvitset ainoastaan sovelluksen, jolla voi annotoida (eli tässä tapauksessa tehdä merkintöjä) pdf-tiedostoja. Pdf-tiedosto, eli käyttämäsi kalenteripohja, on periaatteessa sama kaikissa sovelluksissa. Sovellus on kuitenkin se, joka määrää, mitä kaikkea voit tiedostollesi tehdä, joten ei ole ollenkaan sama, millä sovelluksella digiplanneroit. Vinkkejä yleisesti käytetyistä sovelluksista löydät tämän postauksen lopusta. Sovelluksista osa on ilmaisia, osa kertamaksullisia ja osa kuukausimaksullisia tilauksia.

K: Toimiiko tämä minun tabletissani/ puhelimessani/käyttöjärjestelmässäni?

V: Tähän kysymykseen on melkein mahdotonta vastata tyhjentävästi ja pomminvarmasti. Yleisin ja käytetyin käyttöjärjestelmä digiplanneroijien keskuudessa on iOs Applen iPadilla, mutta myös Android-pohjaisilla tableteilla planneroijia on. Eri laitteita, malleja, käyttöjärjestelmäversioita ja muuttujia on kuitenkin niin valtavasti, että kysymykseen voi olla vaikea vastata.

 K: Onko ohjelmistossa X ominaisuus Y, kun näin jonkin videon, jossa…

V: Saman sovelluksen toiminnallisuus voi olla eri iOs- ja Android-käyttäjillä, joten sovelluksista puhuttaessa on tärkeää huomioida, millä käyttöjärjestelmällä suosittelija sovellustaan käyttää. Sovellukset ja ohjelmistot myös päivittyvät taajaan, joten YouTube-video parin vuoden takaa saattaa olla täysin vanhentunut tai edelleen hyvinkin ajantasainen.

K: Minulla on tabletti, mutta ei kynää sille. Onko kynä pakollinen?

V: Ei! Kynässä on valtavasti hyviä puolia, mutta kyllä kynättömänkin kannattaa digiplannerointia testata! Silloin plannerissa tulee olemaan enemmän fontteja, kun taas kynän käyttäjä voi hyödyntää fonttien lisäksi käsin kirjoitettua tekstiä. Itse en enää kynästäni luopuisi.

K: En tiedä, olisiko tämä juttu minua varten. Miten voisin kokeilla?

V: Aloita ilmaisista sampleplannereista ja ilmaisista sovelluksista! Digiplanneroinnissa montaa asiaa voi jollain tavalla kokeilla ennen ostoa, joten rahaa ei tarvitse käyttää eikä ostaa sikaa säkissä. Osa sovelluksista on ilmaisia tietyin rajoituksin, jolloin esimerkiksi osa ominaisuuksista ei ole käytössä tai vaikkapa uusien muistikirjojen määrää on rajoitettu ilmaiskäyttäjille. Kannattaa hyödyntää ilmaisia sovelluksia tai kokeiluja varsinkin alussa, kun vasta testailet, olisiko digiplannerointi sinua kiinnostava juttu. Vinkkejä ilmaisista  sampleplannereista postauksen lopussa.

Passion plannerin kokeiluplanner, jota on koristeltu muun muassa  Noteshelf 3-sovelluksen kautta saaduilla ilmaisilla kuvapankkikuvilla. 

3. Digiplannereiden, -tarrojen ja fonttien hankinta

K: Mistä voin ostaa plannerin/ tarrat/ muuta?

V: Tuotteet ladataan verkosta, digitaalisia tuotteita kun ovat. Monilla tekijöillä on oma kauppa, mutta moni suunnittelija toimii myös Etsyssä. Osan tuotteista voi ladata rajattoman määrän kertoja, osassa on esim. kolmen kerran rajoitus latauksille (myyjän palvelimelta laitteelle).

K: Onko plannereita erilaisia, vai onko kaikissa digiplannereissa samat osiot?

V: Erilaisia on aivan rajattomasti! Kuten fyysisissäkin kalentereissa, erilaisia variaatioita on yhtä monta kuin suunnittelijoitakin. Erona fyysiseen planneriin on, että poistaa ja lisätä sivuja nopeasti, helposti ja melkein määrättömästi. Digiformaatissa voin myös yhdistää samaan tiedostoon monia asioita ja linkkejä.

K: Voinko tehdä mieleiseni plannerin itse?

V: Voit! Yksinkertaisimmillaan voit alkaa käyttää tyhjää muistikirjaa bujon tapaan, ja tehdä suosikkiaukeamapohjista kuvat tai tarrat, joita sitten kopioit sivulta toiselle. Joissain sovelluksissa tiedoston sisäinen linkityskin onnistuu! Voit myös tehdä itse varsinaisen pdf:n, jota sitten käytät plannerpohjana. Tällöin teet pdf-tiedoston jossain ohjelmassa, ja lopuksi linkität osiot keskenään. Voi olla, että linkitys pitää tehdä eri ohjelmassa. Pienen tiedoston tekeminen ei ole vaikeaakaan! Kokeilin tätä itsekin nettiohjeen avulla, Canvan ilmaisilla elementeillä. Sain aikaiseksi tiedoston ja linkit toimivat, mutta laajemman kokonaisuuden tekeminen vaatii huolellista etukäteissuunnittelua ja voi olla hyvin työlästä ja aikaa vievää. Plannerpohja tehdään siis eri ohjelmassa, kuin missä lopulta käytät planneria.

K: Miten saan tarroja, washeja ja muita koristeita?

V: Ostamalla, käyttämällä ilmaiseksi ladattavissa olevia koristeita tai tekemällä itse. Useat koristeet ovat pohjimmiltaan läpinäkyvällä taustalla olevia kuvia, jotka ovat png-muodossa. Itse tekeminen on nykyisellä tekniikalla helppoa. Tekijänoikeudet on kuitenkin syytä muistaa, kun alkaa itse tekemään tarroja! Esimerkiksi Canvalla on selkeät ohjeet, missä ja miten heidän elementtejään saa käyttää.

K: Mistä saan fontteja, joita käyttää plannerissa?

V: Voit käyttää digiplannerissasi kaikkia laitteellesi asennettuja fontteja. Ilmaisia fontteja voi ladata netistä luvallisesti lukuisilta sivustoilta, ja monet digituotteiden myyjät myös myyvät tekemiään fontteja muutaman euron hintaan. Kannattaa huomioida ladatessa tai ostoa harkitessa, että kaikissa fonteissa ei välttämättä ole ääkkösiä mukana.

Zinnia-nimisessä sovelluksessa on valmiita fontteja, tarroja ja tekstejä valittavaksi.

4. Mahdollisuus muokata, tulostaa ja synkronoida

K: Tykkään käyttää indexiä/ pistesivuja/ mood trackereita/ mitä ikinä. Onko niitä digiplannereissa?

V: Voi olla! Osassa plannerpohjia nämä ovat valmiina, ja osaan voit lisätä mieluisat itse joko kuvina tai uusina sivuina. Pistesivuja, tyhjiä pohjia ja viivallisia sivuja on tarjolla suoraan lähes kaikissa sovelluksissa.

K: Löysin plannerin, josta pidän, mutta haluaisin pari sivua eri järjestykseen. Onnistuuko tämä?

V: Luultavasti. Tämä riippuu käyttämästäsi sovelluksesta. Monet sovellukset mahdollistavat sivujen uudelleenjärjestelyn, mutta eivät kaikki.

K: Löysin plannerin, josta pidän, mutta haluaisin tulostaa sen. Onnistuuko se?

V: Juu ja ei. Mikään ei estä sinua tulostamasta planneriasi, mutta digiplanneria ei ole suunniteltu tulostettavaksi. Se eroaa siis merkittävästi tiedostoista, jotka myydään printattavaksi, vaikka nekin ovat usein pdf-muodossa. Printattavaksi suunnitelluissa tiedostoissa sivujärjestys on toimiva kaksipuolista tulostusta ajatellen, ja tiedostossa on esimerkiksi merkittyjä leikkuumerkkejä. Digikäyttöön suunnitellussa tiedostossa näin ei ole, ja tulostaminen kaksipuoleisena saattaa olla hankalaa tai lähes mahdotonta.

K: Voinko tulostaa yksittäisen tekemäni aukeaman/vision boardin/ muistiinpanon/minkä ikinä?

V: Voit! Tallenna (export) haluamasi osa tiedostoa ja tulosta pois!

K: Käytän Applen / Googlen kalenteria. Voinko synkronoida tuon kalenterin digiplannerini kanssa?

V: Vastaus on vahva ehkä! Tämä riippuu todella paljon käyttämästäsi sovelluksesta ja plannerista. Automaattisesti ja aina synkronointi ei kuitenkaan ole mahdollista. Useimmiten integraatio vaikuttaisi olevan digiplannerista sähköiseen kalenteriin, muttei välttämättä toisinpäin. Joissain sovelluksissa ja plannereissa ei ole ennalta tehtyä integraatiota, mutta se on mahdollista tehdä käyttämällä esim. Applen Shortcutia, jolloin voit digiplannerista poistumatta lisätä merkinnän Applen tai Googlen kalenteriin. Tämä on kuitenkin asia, joka vaihtelee paljon sovelluksittain ja voi muuttua nopeastikin. Todella moniin digiplannereihin vaikuttaisi tulevan integraatiomahdollisuuksia vuoden 2024 plannereihin ensimmäistä kertaa!

Zinnian tarroilla ja fonteilla koristeltu aukeama.

5. Vinkit, plussat ja miinukset

K: Ovatko tämän postauksen vinkit vedenpitäviä, satavarmoja ja muuttumattomia tästä iäisyyteen?

V: Eivät missään nimessä. Tutki asioita itse, googlaa ja kysy netin kalenterikavereilta! Sopivuuksiin ja toimivuuksiin vaikuttaa niin moni asia, että ainakin minun tietoni ovat lopulta vain sivistyneitä arvauksia. 

K: Mitkä ovat digiplanneroinnin plussat ja miinukset sinun mielestäsi?

V: Parasta on valokuvien helppo käyttö, muokkausmahdollisuudet ja se, että omaa lempparifonttia tai -tarraa voi monistaa ja käyttää loputtomiin. Ikävintä se, että tekniikka ei aina ole yhtä luotettava kuin perinteinen paperi eikä digikynä vastaa oikeaa mustekynää tai lempparitussia mitenkään. Hyvää on myös se, että voi olla luova vaikka junamatkalla, ilman askartelutavaroita ja sotkua.

K: Mitä planneria sinä käytät?

V: Tähän asti? En mitään valmista säännöllisesti. Olen käyttänyt tähän asti Goodnotesia muistikirjan tapaan, sekä monenlaisille muistiinpanoille että esimerkiksi neuleohjeille. Just nyt?  Ensi vuodelle hankin julkaisualesta Rylee Autumn bujotyyppisen plannerin, jossa teemaa voi vaihtaa vaikka kuukausittain!  Sen mukana tuli tiedostot myös marras- ja joulukuulle, joten pääsen käyttämään sitä heti. Sovelluksista kokeilin Zinniaa kokeilujakson verran. Se oli todella hieno, mutta en nyt päätynyt maksamaan siitä, vaan käytän planneriani Noteshelf 3:lla.


K: Tulipa paljon asiaa! Miten siis pääsen alkuun?

V: Lataa joku sovellus ja jonkin plannerin kokeiluversio. Siitä se lähtee. Kokeile, ihmettele, testaa, piirrä, pyyhi ja lataile.


6. Linkit

Ilmaisia sampleja tai kokeiluplannereita

Passion planner (postauksen esimerkkikuvissa)
Kdigital Studio, sampleplanner sekä paljon ilmaista ladattavaa

Flourish planner, kokeiluplanner

Rylee Autumn, ilmainen 2024 kuukausiplanner

Ohjelmia

Osa ohjelmista on vain iOs:lle, osa vain Androidille ja osa molemmille. Samankin ohjelman hinta ja ominaisuudet vaihtelevat käyttöjärjestelmästä riippuen. Tässä muutama yleisesti käytetty.

Goodnotes, iOs ja Android

Noteshelf 3, iOs ja Android

Penly, Androidille

Zinnia, iOs:lle. Zinniassa on paljon tarroja, washeja ja fontteja valmiina, ja ne päivittyvät jatkuvasti! 

Digiplanneroinnin iloa!

Tiia

Planneroijan aivot

…eli reference binder!

Kaikki minua vähänkin tuntevat tietävät, että minulla riittää plannereita pienen kylän tarpeisiin. Jokin aika sitten mietin, mitä käyttöä voisin keksiä personal-kokoiselle rengasplannerilleni – se on aivan liian suuri mukana kannettavaksi, enkä ole niin kiireinen, että saisin sen sivut täytettyä menoillani, mutta poiskaan en halunnut sitä heittää tai myydä pois. Ratkaisu ongelmaani: reference binder. En ole keksinyt sille mitään hyvää suomenkielistä nimeä, joten käytän siitä sanaa ”aivot” tai ”pitkäkestoinen muisti”.

Mikä sitten on tämä pitkäkestoinen muisti? Esimerkiksi The Order Expert –sivustolta löytyy hyviä vinkkejä aivojen koostamiseen. Yksinkertaistettuna kyseessä on kansio tai muistikirja, johon kootaan asioita, joita tarvitaan pitkän ajankin kuluttua, mutta ei usein. Aivojen pariin ei tarvitse palata joka päivä, eikä välttämättä edes joka viikko, mutta se on valmiina muistuttamaan ja jakamaan tietoa, kun sitä tarvitaan.

Aivoihin sopii talletettavaksi kaikki sellainen informaatio, jonka koet itsellesi tärkeäksi ja johon joko joudut tai haluat palata pitkienkin aikojen kuluttua. Tällaista tietoa voivat olla esimerkiksi terveystiedot, auton huoltoon liittyvät asiat, erilaiset listat, ohjeet ja vinkit. Miksipä ei aivoihin voisi tallettaa myös tärkeimpiä otoksia käyttöohjeista tai vaikkapa rakkaimpia kirjeitä ystäviltäkin. Tärkeintä on, että tieto on talletettu yhteen, helposti saatavilla olevaan ja muokattavaan paikkaan, ja että se säilyy.

Aivot voivat olla niin asiapitoiset tai koristeelliset kuin haluat. Jos olet funktionaalisuuden ystävä, riittää sinulle kenties pelkkä paperi ja kynä. Toisaalta, jos haluat mieluiten palata kauniiden ja koristeellisten sivujen pariin, mikään ei estä sinua koristelemasta omia aivojasi kaikilla saatavilla olevilla tarroilla ja washiteipeillä – vain taivas on rajana.

Se, mikä kannattaa kuitenkin miettiä huolellisesti, on aivoihin talletettava informaatio. Esimerkiksi to do –listoja sinne ei välttämättä kannata laittaa, sillä tuskin haluat viiden vuoden päästä katsoa, että sinun on pitänyt ostaa maitoa kaupasta ja siivota kissanhiekkalaatikko marraskuussa 2023. Sen sijaan esimerkiksi pysyvät siivouslistat, kuten kevätsiivous ja joulusiivous, kannattaa tallettaa aivoihin, mikäli niitä haluaa käyttää useammin kuin kerran. Voit tallettaa aivoihin myös tietoja, joiden haluat olevan läheisten saatavilla hätätapauksessa – esimerkiksi vakuutus- ja pankkitietoja, tai vaikkapa oman hoitotahtosi.

Omat aivoni ovat syksyn kiireiden vuoksi hieman vielä suunnitteluasteella. Parhaimmaksi tiedon säilytystavaksi valitsin renkaat kahdesta syystä. Ensinnäkin minulla oli jo kohtuullisen kokoinen rengasplanneri vailla käyttöä ja toiseksi renkaisiin on helppo lisätä ja niistä on helppo poistaa tietoa. Personal-kokoon on myös helppo saada inserttejä ja niitä voi tehdä vaikka itse, etenkin jos luopuu paperin laatuvaatimuksista ja käyttää vaikkapa ihan tavallista kopiopaperia.

Omissa aivoissani haluan säilyttää muutakin, kuin kylmiä faktoja. Aion lisätä sinne kirja-, elokuva- ja TV-sarjalistani, sillä minusta on mielenkiintoista nähdä, mitä olen katsonut ja lukenut vaikkapa viisi vuotta sitten. Lisäksi oman osionsa saavat niin omat, kuin kissojenkin terveystiedot – joka kerta, kun menen lääkäriin, siellä kysytään, milloin olen viimeksi käynyt ja mistä syystä, enkä koskaan muista. Aivoista voin tarkistaa ennen visiittiä nämä tiedot. Myös auton tiedot – katsastukset, verojen eräpäivät ja huollot kuuluvat omien aivojeni sisältöihin. Samaten hevosiin liittyvät asiat ja kenties jopa matkat – kaikki sellainen, jota tarvitsen tai johon haluan palata vuosienkin päästä. Ja kun ensimmäiset aivot ovat täynnä, jaan sisällöt todennäköisesti aihealueittain eri kansioihin.

Lisää tietoja aivoista eli reference binderistä löytyy helposti ainakin englanninkielellä googlaamalla. Mitä mieltä sinä olet – aiotko perustaa omat aivot?

Hanna