Avainsana: maniaperhe

Moi 2021

Suvi täällä kirjoittelee. Olet alkanut yllättävän rauhallisesti! Seuraan kulkuasi toivottavasti suurimman osan vuodesta itse suunnittelemani Personal plannerin sivuilta. Olisi tosi kiva, jos soisit minulle kalenterirauhaa sen kanssa edes syksyyn asti. On ihan ookoo, jos välillä ihastun johonkin muuhun, mutta please, anna minun säästää rahaa ja hermojani tällä kertaa.

Kuulit ehkä edeltäjältäsi, vuodelta 2020, että yritin totaalista ostolakkoa. Jos se juorusi, ettei siitä sitten lopuksi tullutkaan niin pitkää kuin piti, niin hyvä on. Eipä tullutkaan. Mutta elämäntilanne muuttui sen verran, että suunta ja kurssi on silti pysynyt oikeaan suuntaan käännettynä – niin valuutan kuin muunkin elämän suhteen. Kyllä, rakastan edelleen käydä hipelöimässä Klemmarikellarin valikoimaa, ja parasta yöhupia on tottakai tarrashoppailu – mutta ähäkutti, minähän olen myös oppinut itsekuria vaikeiden paikkojen edessä. Nykyään myös nukun öisin, ainakin joskus! Annas vaan, niin näytän, 2021.

Suurin kompastuskiveni taitaa olla se, että huuhtoudun arkeni mukana lähes kokonaan liueten viemäriin. Anna tämän vuoden olla se vuosi, että opin jalkojeni sekä ajanhallintavälineideni hallinnan. Että ne kantaa ja kuljettaa eteenpäin silloinkin, kun ei siltä tunnu. Auta minua ymmärtämään, että täydellistä kalenteriaukeamaa ei ole ja sillekin, jota pitää ”ennen kynää” täydellisenä, pitää kirjoittaa omilla harakanvarpailla tärkeitä asioita ylös.

Yhden toisenkin asian olen päättänyt. Niin koko Kalenterimanian kuin oman kalenterituunausharrastukseni kohdalla – aion tänä vuonna kääntää ja käyttää kaiken tähän liittyvän isoksi voimavaraksi itselleni. Päivän off topicissa uskaltaa varmasti tehdä muutakin kuin lirkuttaa ja ryhmä tarjoaa oivan pakopaikan tämänhetkiseltä maailmalta. Hartain toiveeni olisikin, että soisit maailmantilan helpottavan, jotta pääsisimme taas kahvikupposten ja paperisilppuvuorien täyttämiin miitteihin. Olisi myös huisia matkustaa toisiin kaupunkeihin tapaamaan maniakavereita vähän kauempaa, mutta jos suot edes lähialueen tapaamiset, on sekin jo hyvä alku.

Lisäksi toivoisin, että muistat edetessäsi vuoden loppua kohti myös kaikki kanssakulkijani ja -maanikkoni, että meillä olisi mahdollisimman mukava vuosi. Tehdäänhän tästä armollisuuden ja onnellisuuden vuosi?

Mynämäessä eräänä tammikuun päivänä

Rakkain terveisin, Suvi

Valoa pimeyteen – Linksu

Kaupallisessa yhteistyössä Käsitellen kanssa saatu Dylusions-akryylimaali ja Kuu-tarrat ostettu yhteistyössä Klemmarikellarin kanssa.

Kalenterimanian ylläpidon käynnissä oleva torstaihaaste tuntui alkuun hankalalta ja itsestään selvältä. Idea aiheelle tupsahti päähäni niinkin oudossa tilanteessa kuin suihkussa, kun selvittelin päätäni migreenin jälkeen. Olisin heti halunnut aloittaa, mutta olin joulun tieltä siivonnut kaikki askartelutavarani pois, joten aloitus sai odottaa.

Ensimmäinen ajatukseni oli listata ajatuksia mielikuvakarttaan jotka tuovat valoa elämääni tai minkä asian kautta valon saavuttaa. Toiseksi sain ajatuksen pimeästä taivaasta jota valaisee kuu. Kuu on aina kiehtonut minua ja sitä voisi loputtomiin katsoa. En osannut päättää joten yhdistin nämä kaksi.

Ensin tein yksinkertaisesti Prima Marketing mustasivuiseen vihkoon valonkajoa ja kiinnitin päälle kuutarran. Maalasin keltaisella akryylimaalilla tuputellen ympyrän suuremmaksi kuin mitä kuu-tarra on.

Taakse listasin asioita liittyen aiheeseen, kuten :
– kevät – kesää kohden – päivät pitenevät – valo – jaksaminen
– ystävän auttaminen – apu on valonpilkahdus hänelle
– lasten ilo – valonpilkahdus arjen keskellä – myöhemmin muistoissa lämmittää
– lumi – pimeyden valaisee

Tällainen minun valoa pimeyteen -haasteestani tuli ja muiden ylläpidon haasteet löydät täältä.

Valoa pimeyteen toivottaa Linksu.