Avainsana: maniaperhe

Kun mania oman lukuhaasteen sai

Jossain ketjussa, joskus alkutalvesta, mietittiin lukutavoitteita ja kuinka niitä seurailla. Siitä sitten asia rönsysi toiseen ja tuli puhetta omasta lukuhaasteesta. Minä ilmoittauduin vapaaehtoiseksi kasaamaan haasteen, onhan kirjat ja lukeminen ollut rakkain harrastukseni jo vuodesta -88 kun opin lukemaan. Haastekohtia alkoi kertyä ja kertyä ja lopulta niitä olikin sata. Kaverin olkkarin pöydän ääressä niitä yhdessä keksittiin ja nauraa räkätettiin muun muassa Fabiolle, joka sai myös oman haastekohdan. Osa kohdista näyttää osoittautuvan yllättävän hankalaksi, mutta esteet on tehty voitettaviksi.

Eletään helmikuun ensimmäistä viikkoa ja omalta kohdaltani menossa on kirja nro 13 joka haasteeseen sopii. Olen selaillut Storytelin kirjapalvelua edestakaisin moneen otteeseen ja digitaaliseen kirjahyllyyni on tullut sen myötä varmaan satakunta kirjaa lisää, niiden siellä olevan jo liki 500 kirjan lisäksi.

Itse otin haasteen suorittamiseen asenteen, että nyt ei mennä vanhoilla tutuilla, vaan ravistellaan tottumuksia ja karataan mukavuusalueen ulkopuolelle. Omat lukutottumukseni ovat hieman kalkkeutuneet viime aikoina, palaan vanhojen hyväksi havaittujen kirjailijoiden pariin aina uudelleen, ja koska osa heistä on jo kuolleita eikä loput ole yhtä nopeita kirjoittamaan, kun minä lukemaan, niin varasto on aika rajallinen. Siis aika tutustua uusiin kirjailijoihin, heistä voi tulla uusia luottoystäviä. Se reviirin laajentaminen kannatti, olen nyt jo löytänyt pari kirjailijaa, joiden teokset tulee jatkossakin pääsemään mun lukulistalle.

Ja koska olemme kalenterimaniassa, niin ne kalenterit pitää saada mukaan. Itse olen bujoilija, mulla on bullet journal siihen ja tähän ja tuohon asiaan, eli luonnollisesti mulla on myös kirjabujo. En ole erityisen hyvä piirtämään, tai siis en osaa piirtää yhtään, niin mun vihot tuppaavat olemaan aika pelkistettyjä. Koristelut lähinnä tarroja ja washeja, joskus innostun leimailemaan. Ja armoitettuna listaajana tämä haaste on kuin minulle tehty. Sain tehdä taas yhden listan lisää!

Toivon teille kaikille hyviä kirjalöytöjä, käänteentekeviä kirjoja ja ennen kaikkea sitä siirtymistä oman totutun ulkopuolelle, se voi olla pelottavaa, mutta takuulla antoisaa.

Kirjallisuuden maailmaan upoten, Sini

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Laura S.

Tombow Maxi Power Tape täytöt ostettu Heidin Korttipajalta.

Hellou! Tänään on minun vuoroni paneutua ylläpidon uuden haastepostaussarjan pariin ja esitellä teille hieman niitä minulle tärkeimpiä juttuja tämän harrastuksen saralta. Vuosien varrella on tullut kokeiltua jos jonkinlaista juttua ja niistä luonnollisesti on jäänyt paljon sellaista käteen, mitä ilman en voisi (tai ennemmin haluaisi) askarrella.

Oma työtila ja sen tuoma rauha ovat heti ensimmäisenä listallani. Ei ole edes kovin monta vuotta siitä, kun kaikki askartelutavarani elivät tietokonepöydälläni sulassa sovussa (lue: ikuisessa kaaoksessa) näppäimistön, hiiren ja näyttöjen kanssa. Tällä hetkellä olen saavuttanut jonkinlaista järjestystä tavaroilleni, vaikka itse pöytätason siistinä pitäminen tuntuu olevan ikuinen haaste. En kuitenkaan vaihtaisi enää missään nimessä tätä omaa nurkkaustani pois.

Oma työtila suljetun oven takana takaa myös usein rauhan. Nyt kun kotona ei asu enää pientä vauvaa vaan kaikkialle ehtivä taapero, saan oven avulla blokattua edes hetkeksi jokaisen vetolaatikon auki vetävän ja Ikea-kärryäni tyhjentävän mini-ihmisen. Rauhasta pääsemme myös seuraavaan MUST -juttuun, nimittäin kuulokkeisiin. Tykkään joko kuunnella äänikirjoja tai podcasteja taikka katsella jotain videoita YouTubesta tuunailun ohessa. Tällä saan myös suljettua tarpeen vaatiessa muun talon äänet kätevästi pois.

Arjen hallintaan tärkeä juttu on luonnollisesti kalenteri. Niitä löytyykin itseltäni tälle vuodelle kaksin kappalein (Hobonichi A6 Planner ja Midori Datebook A6), jonka lisäksi keittiössä roikkuu Satokausi perhekalenteri, jotta myös puoliso osaisi satunnaisesti tarkistaa yhteisiä menoja taikka kirjata sinne omiaan. Kalenteri on myös yksi tapa rentoutua: tarrojen lätkimisessä on sitä jotain.

Tästä pääsemmekin heti seuraavaan kohtaan, nimittäin tarrat. Muutama vuosi sitten käytin todella vähän tarroja. Ja siis tarkoitan, että oikeasti todella vähän. Siitä huolimatta niitä tuli osteltua ja nyt valmiskalenterin myötä tarroista on tullut todella iso osa tätä harrastusta. Osasyynä on toki se, että haluan käyttää varastojani tyhjäksi ja osaksi se, että olen löytänyt niiden myötä uuden tavan tehdä. Lähtökohtaisesti käytän kalenterissa vain decotarroja, mutta satunnaisesti myös muita laatuja eksyy joukkoon.

Ehkä yksi tämän hetken tärkeimmistä jutuista on Tombown Maxi Power Tape eli liimarolleri. Tämä on sellainen tuote, jota minulla on aina varastossa useampi täyttö ja ostan heti, kun viimeinen vaihtorulla menee käyttöön, useamman kappaleen. Käytän tätä paljon art journalia ja reading journalia tehdessä ja nyt myös, kun vauvakirjan täyttöön on ollut enemmän aikaa, olen kuvat kiinnittänyt tällä tavalla.

Kynät ovat myös tärkeitä ja jokaisella on varmasti omat lempparinsa. Minun tämän hetken mukana kannettavat ovat ehdottomasti Mujin musta 0.38, Kaweco Sport täytekynä EF-terällä, Tombown Fudenosuke Hard Tip sivellintussi ja Tombown Dual ABT sivellintussit eri väreissä. Kyniä löytyy vaikka muille jakaa, mutta nämä ovat sellaisia, mihin aina tulee palattua. Käsialani on todella pientä, jonka takia tykkään erityisesti ohuista kärjistä kirjoituskynissäni.

Viimeisenä mainintana on ehdottomasti sosiaalinen media. Vaikka myönnän paikoin viettäväni aivan liian pitkiä aikoja puhelimeni näytön ääreen liimautuneena, some tuo niin paljon myös inspiraatiota ja ideoita mukanaan. Nyt kun on pikkuhiljaa päässyt eroon suurimmasta oman tekemisen vertailusta muihin, osaa jopa nauttia kaikista ihanista jutuista, mitä Instagram, YouTube ja Kalenterimanian Facebook-ryhmä pitää sisällään.

Mitkä on sun kulmakivet tässä harrastuksessa? Löytyikö jotain samoja? Jutellaan tästä lisää ryhmän puolella. Ihanaa päivän jatkoa juuri sulle!

– Laura S.