Kuvissa näkyy yhteistyönä saatuja kalentereita Ajastolta.
Kalenterimania ja kalenterituunaus on vuosien varrella kasvanut elämäntavaksi, suureksi yhteisöksi, turvasatamaksi harrastukseen hurahtaneille ja sen kanssa suuntaa vielä etsiville. Sieltä voit löytää vertaisesi, tukeaan antavan yhteisön sekä tarvittaessa olkapään. Kalenterimaniassa luodaan suhteita, ystävystytään ja löydetään sielunkumppaneita. Paikka jossa voit olla oma itsesi ja hehkuttaa rauhassa kuinka hieno kalenteri sinulta löytyy.
Olen löytänyt yhteisön, jossa on ihanat jäsenet ja osaan olen päässyt tutustumaan erilaisissa miiteissä, tuunaushaasteisiin osallistumalla, ryhmän seinällä kalenterikuvin, postauksin ja off topic -ketjun kautta välillä hyvin henkilökohtaisellakin tasolla ajatuksia vaihdellen. Kalenterimanian ylläpito on ihan huippu tiimi erilaisia persoonia ja taiteellisia sieluja, eri luovuuksien saralla. Jokaista tarvitaan kun yhteen puhalletaan.
Kalenterimanian kautta olen saanut (toivottavasti) elinikäisiä ystäviä, johon nyt postauksellanikin viittaan. Olisin ehkä törmännyt joskus myöhemminkin kalenterimaniaan, mutta kuin kohtalo, matkani kalenterimaniassa on yhtä pitkä, kuin on ryhmän olemassa olokin. Kävin yksin ryhmän miiteissä (tapahtumissa), tutustuin Miraan, sitten ylläpitoon ja vuosien varrella ihanien tyyppien ryhmä kasvoi ja syntyi tiivis kaveriporukka.
Paikkakunnasta riippumatta, tiedän, että kaveriporukan viestiryhmässä on joku kelle jutella ilot, surut, yhdessä itketään ja nauretaan. Tuetaan ja ”potkitaan takalistoon” jos tarve vaatii. Hassutellaan, jaetaan kannustavia ja tyhmänhauskoja meemejä. Reseptejä, kirjavinkkejä, muuttoapua ja vertaistukea. Jokaista meitä kuitenkin yhdistää Kalenterimania tavalla tai toisella (Mira).
Reilu viikko sitten sain viettää kesäpäivää Porissa näiden rakkaiden ystävien parissa. Koitamme vuosittain saada edes kerran koko porukan kasaan ja vuoroin järjestää kesäinen nyyttäri-piknik jonkun kotikaupungissa. Joskus tapaamisissa omistajaa vaihtaa tarrat ja joskus vaatteet. Pääasia kuitenkin on nähdä, kuulla, olla osana ja kukaan ei lähde tyhjällä vatsalla kotiin.
Erityiskiitos ystävyydestä maniasiskoni, kanssamaanikkoni, porttolaperunani : Mira, Terhi, Inka, Suvi, Carita, Susanna, Sanna, Elina, Laura, Janita ja Jenni. Ilman teitä, päiväni olisivat huomattavasti ”hiljaisemmat” ja tylsemmät, kiitos siis että olette (sydän) #maniaperhe
Kesä tuntuu hurahtaneen ihan tajutonta vauhtia eteenpäin ja nyt ollaan jo – tämän postauksen tullessa ulos – melkein puolessa välissä heinäkuuta. Minulle oli pitkästä aikaa vaikea miettiä, mistä haluaisin teille kirjoittaa, sillä omat tuunailut ovat tässä hetken aikaa olleet aika vähällä. Puolisoni kuitenkin ehdotti, että voisin vihdoin tehdä uudelle Pathfinder-hahmolleni oman spellbookin ja siitä se idea sitten lähti laajenemaan hahmokirjaksi. Pathfinder on pöytäroolipeli, samaa sarjaa suuremmalle yleisölle tutumman Dungeons & Dragonsin kanssa. Käytämme pelatessa paljon Roll20-alustaa, jolle saa kätevästi luotua hahmon character sheetin ja pelejä voi pelata myös etänä. Mikään ei kuitenkaan voita oikeaa paperia ja noppien heittely on paljon tyydyttävämpää, kuin napin painaminen sovelluksen puolella.
Vanhan hahmoni spellbook oli Happy Planner Skinny Notes vihkosessa, jossa ainoa hyvä puoli oli sivujen liikuteltavuus. Koska hahmoni tason noustessa ylös, saan lisää loitsuja ja ominaisuuksia, haluan, että ne saa lisättyä juuri oikeaan väliin, eikä turhia tyhjiä sivuja ole plarattavana. Kaivoinkin jo pidemmän aikaa käyttämättä olleet Carpe Diemin personal-kokoiset kanteni hyllyltä ja lähdin suunnittelemaan sille sisältöä.
Hetken eri vaihtoehtoja punnittuani, päädyin siihen, että tulostaisin pistesivut kaksipuolisena ja leikkaisin tästä sitten itselleni sopivat insertit. Aluksi tarkoitukseni oli tehdä personal wide koossa sivut, mutta paperin säästön takia päädyin normaaliin personal kokoon: A4 arkista sai kätevästi juuri kolme sivua. Mallailin oikean koon yli jääneellä, oikean kokoisella sivulla ja leikkasin tällä tavalla paperileikkurilla sivut oikean kokoiseksi.
Jätin osassa arkeista tarkoituksella alkuun isomman marginaalin (leikatessa tuli kaksi personal kokoista ja yksi wide-mitoitusta oleva arkki), sillä tarkoituksenani oli tehdä samalla itse myös tabit. Kaivoin kaapistani rengasplannereille tarkoitetun säädettävän rei’ittäjän ja rei’itin kaikki tekemäni sivut valmiiksi jo renkaisiin.
Välilehtiä/tabeja tehdessäni hyödynsin taas vanhoja omistamiani sivuja, joiden avulla piirsin lyijykynällä viidelle sivulle rajat, joita pitkin sitten leikkasin saksilla turhat pois. Yritin alkuun käyttää paperileikkuriani tähänkin, mutta ensimmäisen sivun jälkeen tulin siihen tulokseen, että pieni kierous ei minua niin paljon haittaa ja saisin siistimpää jälkeä pelkillä saksilla. Tabiosuus välilehdestä jäi sen verran kapeaksi, että kulmanpyöristäjällä ei saanut kulmia pyöristettyä, joten nekin leikkasin vapaalla kädellä saksia käyttäen.
Sisällön kanssa kamppailin yllättävän pitkään, vaikka tiesin kyllä mitä sinne halusin saada. Päätin kuitenkin lähestyä tätä mahdollisimman simppelillä (jos monen tunnin sivujen leikkaaminen ja tietojen kirjoittaminen lasketaan simppeliksi) otteella ja valitsin muutaman Mildlinerin yliviivaustussin ja kirjoitukseen Micronin mustan 03 kynän ja otsikointiin Tombow Fudenosuke soft tip -tussin. Koska hahmoni on tosiaan caster (eli painopiste on vahvasti taikomisessa) ja hahmoluokkani varsin monimutkainen, nippelitietoa ja loitsuja on varmaan kokonaisen kirjan verran. Halusin kuitenkin saada alkuun listauksen loitsuista, joita ajattelin eniten tarvitsevani, jotta voin nopealla katsauksella tarkistaa mitä kaikkia olikaan valmisteltuna.
Spellbook-välilehden taakse laitoinkin sitten jokaisesta loitsusta kaikki perustiedot ylös: mitä se konkreettisesti tekee, mitä koulukuntaa edustaa ja keneen se kohdistuu yms. Tästä osuudesta ei tullut vielä läheskään valmista, sillä näiden ylös kirjoittaminen vei yllättävän paljon aikaa. Sain kuitenkin ison osan jo kirjattua ylös. Värikoodasin nämä tasojen mukaan, jotta selaaminen nopeutuisi, mutta käytin vain kahta eri väriä: 0-tason loitsut ruskealla, 1-tason punaisella, 2-tason ruskealla, 3-tason taas punaisella ja niin edelleen.
Muille välilehdille on tulossa vielä feats (kyvyt), traits/features (taidot/ominaisuudet) ja hahmon tiedot (kaikki statistiikka, mitä tarvitsee nopealla vilkaisulla). Jälkimmäiseen aion käyttää myös Legamin pyyhittävää kynää, jottei sivuja tarvitse tehdä uusiksi siinä vaiheessa, kun hahmon taso nousee ylöspäin. Olen todella innoissani tämän tekemisestä, mutta yhdeltä istumalta (ja pienen apurin välillä jalassa roikkuessa) ei vain ollut mahdollisuutta saada valmiiksi. Ja toisaalta nykyään, kun ei tule niin paljon kirjoitettua, on hyvä antaa käden levätä usean sivun rupeaman jälkeen.
Onko meillä siellä ruudun toisella puolella lisää (rooli)pelaajia? Onko peliharrastusta jotenkin yhdistetty tähän paperiaskartelun ihmeelliseen maailmaan? Minua kiinnostaisi todella paljon nähdä, millaisia juttuja olette itse tehneet ja ehkä saadaan toisiltamme inspiraatiota omien hahmokirjojemme paranteluun. Tule ihmeessä keskustelemaan aiheesta lisää ryhmän puolelle ja oikein ihanan aurinkoista viikon alkua!
