Avainsana: maanantai

Tuunattavat mukana matkalla

Postauksessa näkyvät kalenterit saatu yhteistyössä Ajastolta.

Mukavaa marraskuista maanantaita ja terveiset täältä reissun päältä vielä tovin aikaa. Hetken olenkin ollut maniajutuista hieman taka-alalla, mutta nopeammin kuin huomaattekaan, joulukuun alusta olen jo takaisin täysissä tohinoissa. Reissussa ollessa kalenteri ja päiväkirja ovat kuin huomaamatta tulleet todella tarpeeseen ja toimivat matkan jälkeen niitä selaillessa erinomaisina aikakapseleina matkalla koetuista asioista. Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että olen kaikista mahdollisista reissun päällä muuttuvista tilanteista huolimatta kirjoittanut menemisiäni, tekemisiäni ja tuntemuksiani muistiin, koska niitä ei voi missään valuutassa mitata, vaan ovat todellakin korvaamattomia kokemuksia.

Näin jälkikäteen pohdittuna matkalle valmistautumiseni tapahtui hyvin kaaoottisissa tunnelmissa. Lähtöaamuna sulloin vielä erittäin epämääräisen kasan tuunausjuttuja kangaskassiin. Hauska tapahtuma sattuikin heti Helsinki-Vantaan lentokentän turvatarkastuksessa, kun käsimatkatavaroiden läpivalaisun jälkeen virkailija halusi katsoa tarkemmin erään peltirasian sisältöä, joka tietysti oli tuossa kangaskassissa kaikkein alimmaisena ja sisälsi ylläripylläri washisampleja.

Edellä mainitun washirasian lisäksi otin mukaani Note Minin 2023, Kamun 2023-2024, art journalin, muistikirjan, listavihkon, Fiskarsin pienet suorakärkiset sakset, UHU-liimapuikon, Tacky Glue liiman, kaksipuolisen teipin, tarroja, papereita ja kaksi penaalia, jotka sisältävät hyvin kirjavan kokoelman erilaisia kyniä ja tusseja. Lähes kaikkea onkin tullut reissun aikana käytettyä, mutta ihan ne perusvälineet ja -materiaalit olen kokenut kaikista tarpeellisimmiksi, kuten hyvän kynän, sakset ja liiman. Matkan varrelta on myös mukaani tarttunut washeja, tarroja ja papereita, kuten erilaisia esitteitä, joita olen hyödyntänyt jo reissun päällä tapahtuneissa tuunailuissa. Kuinka kattavan tuunausmateriaaliarsenaalin sinä otat matkallesi mukaan?

Hyvää viikon alkua just sulle!
Reissuterveisin Aliisa

#maniaperhe

Kuvissa näkyy yhteistyönä saatuja kalentereita Ajastolta.

Kalenterimania ja kalenterituunaus on vuosien varrella kasvanut elämäntavaksi, suureksi yhteisöksi, turvasatamaksi harrastukseen hurahtaneille ja sen kanssa suuntaa vielä etsiville. Sieltä voit löytää vertaisesi, tukeaan antavan yhteisön sekä tarvittaessa olkapään. Kalenterimaniassa luodaan suhteita, ystävystytään ja löydetään sielunkumppaneita. Paikka jossa voit olla oma itsesi ja hehkuttaa rauhassa kuinka hieno kalenteri sinulta löytyy.

Olen löytänyt yhteisön, jossa on ihanat jäsenet ja osaan olen päässyt tutustumaan erilaisissa miiteissä, tuunaushaasteisiin osallistumalla, ryhmän seinällä kalenterikuvin, postauksin ja off topic -ketjun kautta välillä hyvin henkilökohtaisellakin tasolla ajatuksia vaihdellen. Kalenterimanian ylläpito on ihan huippu tiimi erilaisia persoonia ja taiteellisia sieluja, eri luovuuksien saralla. Jokaista tarvitaan kun yhteen puhalletaan.

Kalenterimanian kautta olen saanut (toivottavasti) elinikäisiä ystäviä, johon nyt postauksellanikin viittaan. Olisin ehkä törmännyt joskus myöhemminkin kalenterimaniaan, mutta kuin kohtalo, matkani kalenterimaniassa on yhtä pitkä, kuin on ryhmän olemassa olokin. Kävin yksin ryhmän miiteissä (tapahtumissa), tutustuin Miraan, sitten ylläpitoon ja vuosien varrella ihanien tyyppien ryhmä kasvoi ja syntyi tiivis kaveriporukka.

Paikkakunnasta riippumatta, tiedän, että kaveriporukan viestiryhmässä on joku kelle jutella ilot, surut, yhdessä itketään ja nauretaan. Tuetaan ja ”potkitaan takalistoon” jos tarve vaatii. Hassutellaan, jaetaan kannustavia ja tyhmänhauskoja meemejä. Reseptejä, kirjavinkkejä, muuttoapua ja vertaistukea. Jokaista meitä kuitenkin yhdistää Kalenterimania tavalla tai toisella (Mira).

Reilu viikko sitten sain viettää kesäpäivää Porissa näiden rakkaiden ystävien parissa. Koitamme vuosittain saada edes kerran koko porukan kasaan ja vuoroin järjestää kesäinen nyyttäri-piknik jonkun kotikaupungissa. Joskus tapaamisissa omistajaa vaihtaa tarrat ja joskus vaatteet. Pääasia kuitenkin on nähdä, kuulla, olla osana ja kukaan ei lähde tyhjällä vatsalla kotiin.

Erityiskiitos ystävyydestä maniasiskoni, kanssamaanikkoni, porttolaperunani : Mira, Terhi, Inka, Suvi, Carita, Susanna, Sanna, Elina, Laura, Janita ja Jenni. Ilman teitä, päiväni olisivat huomattavasti ”hiljaisemmat” ja tylsemmät, kiitos siis että olette (sydän) #maniaperhe

– Tia