Avainsana: luonto

Luova kirjoittaminen

Postauksessa näkyvät Mantra collection -vihko, postikortit ja Miracle lines journaling-kortit on saatu Ainoalta. Postauksessa näkyvä Oracle of the fairies -korttipakka on saatu Chic Companylta.

Luovan kirjoittamisen voi määritellä monella tapaa. Yksinkertaisimmillaan muotoiltuna se on uuden luomista sanoista ja lauseista. Tarkoitus on päästää oma luovuus valloilleen ja antaa tekstin tulla suoraan omasta sisimmästä, sen kummempia ylianalysoimatta ja miettimättä. Kirjoittaminen on oiva tapa purkaa omia ajatuksia, tehdä oivalluksia ja löytää uusia keinoja itseilmaisuun.

Monet tuskastelevat kirjoittamisen aloittamisen kanssa, ja niin kutsuttu valkoisen paperin kammo onkin varmasti monille kalenterimaanikoillekin tuttu ilmiö. Sitä päätyy tuijottamaan tyhjän muistikirjan sivuja tietämättä mistä aloittaa. Ensimmäinen askel onkin päästä eroon siitä ajatuksesta, että paperille pitäisi saada syntymään jotain tietynlaista. Omat ajatukset ja käsitykset siitä, millaista tekstin pitäisi olla, aiheuttavat jo heti alkuun valtavia paineita ja aloittaminen voi olla todella vaikeaa.

Internet on pullollaan erilaisia luovan kirjoittamisen harjoituksia ja keinoja päästä eroon tuosta blokista. Esimerkiksi niin kutsutut journal promptit, eli eräänlaiset valmiit kirjoitusaihiot, ovat oiva keino päästä alkuun oman kirjoittamisen kanssa. Ne ovat yleensä valmiita lauseita tai aiheita, joiden tarkoitus on auttaa fokusoimaan kirjoittamiseen ja antaa selkeä suunta jo ennen kirjoittamisen alkua. Eli jos ei ole minkäänlaista ajatusta siitä, mistä kirjottaisi tai miten lähteä liikkeelle, kannattaa etsiä joku itseä puhutteleva journal prompt ja alkaa kirjoittaa sen ympäriltä. Journal prompt voi olla myös joku tietty lause, jota on tarkoitus jatkaa ja tällä lailla päästä alkuun oman tekstin tuottamisessa.

Myös muita apuvälineitä kannattaa käyttää hyödyksi kirjoittamisen aloittamisessa. Pinterest esimerkiksi on tähän varsinainen aarreaitta. Valitse joku kaunis, itseäsi miellyttävä valokuva ja pohdi, millaisia ajatuksia se sinussa herättää. Ota kynä käteen ja ala kirjoittaa. Inspiraatiota voi kuvien lisäksi hakea vaikka omasta ympäristöstä. Katso ulos ikkunasta ja mieti mitä näet. Luonto itsessään jo toimii varsin inspiroivana ympäristönä monille, joten jos esimerkiksi metsä tai merenranta ovat paikkoja, joissa viihdyt, lähde ulos ja keskity aistimaan miljöötä. Mieti, miltä metsässä tuoksuu tai miltä meren kohina kuulostaa, ja lähde siitä liikkeelle. Päästä kaikki aistisi valloilleen ja anna itsellesi mahdollisuus inspiroitua. Inspiraatio voi löytyä oikeastaan mistä vain, kun ei mieti liikaa.

Myös erilaisia korttipakkoja voi käyttää kirjoittamisen apuna. Esimerkiksi Ainoan Aura Notebook Miracle lines -journaling kortit on nimenomaan suunniteltu tällaiseen käyttöön. Nosta kortti, mieti, millaisia ajatuksia se sinussa herättää ja kirjoita ne paperille. Erilaisia korttipakkoja on olemassa valtavasti, joten niistä kannattaa valita sellainen, joka aihepiiriltään ja toteutukseltaan puhuttelee nimenomaan sinua. Helppo tapa tehdä kirjoittamisesta jokapäiväistä on nostaa päivittäin yksi kortti ja kirjoittaa sen pohjalta.

Monille helpointa on aloittaa kirjoittaminen omasta elämästä, omasta arjesta. Sen takia päiväkirjan kirjoittaminen onkin loistava tapa ottaa kirjoittaminen osaksi elämää. Päiväkirjan kirjoittamisessa, kuten luovassa kirjoittamisessa yleensäkään, ei ole mitään sääntöjä. Anna ajatusten tulla paperille, älä mieti liiaksi miltä käsialasi näyttää tai onko teksti johdonmukaista tai ymmärrettävää. Kirjoitat sitä itseäsi varten. Voit myös koristella tyhjään muistikirjaan valmiiksi erilaisia aukeamia ja katsoa, mitä ajatuksia aukeaman kuvitus, käytetyt washit tai tarrat synnyttävät ja käyttää niitä apuna itse kirjoittamisessa.

Blogissa ja ryhmässä aiemminkin jo esillä olleet aamusivut ovat myös suosittu ja varsin helppo keino lähestyä kirjoittamista. Aamusivuissa tarkoitus on kirjoittaa aloittaa kirjoittaminen joka aamu heti heräämisen jälkeen ja kirjoittaa kolme sivua tekstiä keskeytyksettä. Aamusivut puhdistavat mieltä ja tekevät tilaa päivän muille tapahtumille. Jos aamusivut eivät tunnu sinun jutultasi, voit hyvin tehdä niistä oman variaatiosi ja kirjoittaa sivut esimerkiksi iltaisin ennen nukkumaanmenoa, jolloin saat päivän purettua paperille ja mielen tyhjäksi itseäsi askarruttavista asioista ennen nukkumaanmenoa.

Kuten jo aiemmin todettiin, luovassa kirjoittamisessa ei ole varsinaisia sääntöjä. Tärkeintä on löytää itselleen sopivimmat keinot ja välineet toteuttamiseen. Mitä tahansa päätätkin lähteä tekemään, muista tämä: Älä mieti liikaa. On myös tärkeää olla salliva itseään kohtaan eikä ottaa itseään liian vakavasti. Kuten kaikessa tekemisessä, myöskään kirjoittamisessa lopputulos harvemmin on juuri sitä, mitä suunnittelit. Anna siis itsellesi mahdollisuus heittäytyä, kokeilla uusia tapoja ja vapautua. Loppu tulee kuin itsestään.

Millaiset asiat inspiroivat sinua kirjoittamisen alkuun? Oletko löytänyt jo itsellesi toimivia tapoja kirjoittaa luovasti?

Luontopäiväkirja

Taustani luontopäiväkirjan pitäjänä ulottuu 1980-luvun loppuun. Kirjasin yläastelaisena ja innokkaana luontokerholaisena kahden vuoden ajan lintuhavaintojani ruutuvihkoon, jonka kannessa komeili WWF:n pandatarra ja tussilla teksti ”Havis”, havaintovihko. Viime kesänä innostuin kasveista ja samalla aloitin uudestaan luontopäiväkirjan pitämisen. Tällä kertaa käytän mustakantista Fabrianon A5-kokoista luonnoskirjaa, jossa on tukevahko paperi.

Oman tyylin löytämisessä kesti hetkinen. Itse asiassa se on muotoutumassa edelleen. Niin kuin tykkäänkin tarroista ja washiteipeistä, luontopäiväkirjassani en niitä osaa käyttää. Koska valokuvaan paljon, keksin tulostaa maisemakuvia retkiltä ja kiinnittää niitä valokuvakulmien avulla päiväkirjan sivuille. En ole harjaantunut piirtämään realistisia kuvia, mutta yritän silloin tällöin riipustella jotakin Pigma Microneilla ja puuväreillä, sillä kaikenlaiset piirustukset elävöittävät tekstiä kivasti. Joitakin sopivia leikekuvia olen myös liimaillut kirjaan.

Luontopäiväkirjaa voi pitää ainakin parilla tapaa. Yksi tapa on kantaa sitä mukana aina ja varsinkin luontoretkillä, kirjoittaa havaintoja ja luonnostella kuvia jo välittömästi maastossa. Kömpelöstäkin piirroksesta voi olla apua vieraan lajin tunnistamisessa. Toinen tapa on täyttää luontopäiväkirjaa kotona retken jälkeen. Itse merkkaan havaittuja lajeja luonnossa ihan vain kännykän muistiinpanoihin ja kirjoitan varsinaisen retkiraportin luontopäiväkirjaan vasta kotona. En enää yritä olla muka tieteellinen, kuten biologin urasta haaveilevana teiniä taisin olla, vaan kirjoitan
varmaan yhtä paljon luonnonhavainnoista kuin retkien herättämistä tunnelmista ja mielialoistakin. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole.

Vinkkejä:

– Aloita heti. Ei kannata jäädä odottamaan sitä tulevaisuuteen lykättyä kansallispuistoretkeä. Lähiluonnossakin on kaikenlaista kiinnostavaa. Retki voi olla esimerkiksi reissu lähimetsikköön tai -puistoon.
– Tai aloita talvella. Jos tarkoituksenasi on oppia tunnistamaan eri lajeja, talvi on mitä parasta aikaa aloittaa luontoharrastus ja luontopäiväkirjan pito. Lajeja ei ole liiaksi, joten niistä harvoista on helppo lähteä liikkeelle.
– Mieti luontopäiväkirjasi tarkoitus ja tapa pitää sitä. Haluatko siitä mukana kulkevan havaintovihon, johon kirjaat säntillisesti kaikki havaitsemasi eläimet, kasvit tai vaikkapa sienet vai ikuistatko mieluummin esimerkiksi säätä tai yleisiä luontotunnelmia? Ehkä leikkaat lehdistä rauhoittavia luontokuvia, kirjoitat luontorunoja, prässäät kasveja ja liität niitä kirjaan? (Poimithan vain tuntemiasi kasveja, jotka eivät ole rauhoitettuja!) On myös ihan ok vaihtaa tyyliä ja tapaa pitää luontopäiväkirjaa, jos vanha ei palvele ja tyydytä sinua enää.
– Hiljennä. Havainnoi luontoa kaikilla aisteilla. Tee moodtracker jokaisesta luontoretkestäsi. Havainnoi myös mitä sinussa tapahtuu, kun olet luonnossa.
– Hae inspiraatiota, mutta älä vertaile liiaksi muihin. Esimerkiksi #naturejournal ja #naturediary -hashtageilla löytyy somesta hengästyttävän upeaa taidetta ja luontopäiväkirjoja. Tee rohkeasti omaa juttuasi!

Bonusvinkkinä pari opaskirjaa luontopäiväkirjan pitämisestä:
John Muir Laws: The Laws Guide to Nature Drawning and Journaling
Clare Walker Leslie: Keeping a Nature Journal. Deepen Your Connection with the Natural World All Around You


Niistä suosittelen etenkin jälkimmäistä teosta. Jos olet tottunut ja halukas piirtämään, myös Lawsin kirjasta on varmasti iloa.

-Katja