Avainsana: luonto

Kasvun vuosi – Syksy

Tuote saatu yhteistyössä Tuuma-kustannukselta.

Helou helou helou! Täällä etelässä syksy on ollut lämmin, hellelukemainenkin. Syyskuun alkukin tuntui enemmän kesältä kuin perinteiseltä syksyltä. Pikkuhiljaa sadekelit ja kosteus on silti löytänyt tiensä tännekin, tuoden mukanaan hehkuvat pihlajanmarjat ja kellastuvat lehdet. On siis ollut aika aloittaa Kasvun vuoden Syksy-osio!

Kirja pääsi eräänä vapaapäivänä mukaan metsäretkelle. Olen innostunut myös kivien maalailusta ja piilottelusta, ja tällä seikkailulla yhdistimme lapsen kanssa aarteiden piilottelun sekä syksyn värien bongailun kirjan kanssa.

Keli oli retkellämme mitä aurinkoisin, ja valonsäteet antoivat väreille upeaa loistoa siivilöityessään puiden läpi. Kullanhohtoisilta suorastaan näyttivät monet lämpimät, maanläheiset keltaiset ja ruskeat! Sävyjä olisi voinut poimia loputtomiin, mutta kotona väritettäviksi tallensin muistiin muutaman lapsen bongaaman värin.

Väritykseen valitsin vesivärit, ja niillä onnistuikin oikeiden sävyvivahteiden hakeminen miellyttävästi. Esimerkiksi tusseilla olisi ollut paljon työläämpää saada värejä muistuttamaan eläväisiä esikuviaan – ainakin allekirjoittaneen taidoilla!

Syksyn teemoina ovat tässä osiossa sato, luopuminen ja hyväksyntä. Nämä sanat kuvaavatkin oikeastaan aika hyvin omien tunteideni vaiheita parsakaalisatoni kanssa… Satoa näytti olevan tulossa, ja seuraavaksi luovuinkin toivosta kun kotilot ja etanat toimivat omatoimisina sadonkorjaajina. Lopulta olen ehkä onnistunut hyväksymään tämänvuotisen tappioni. Ehkä…

Tälläisissä tunnelmissa olen syksy-osioon tähän mennessä tutustunut. Vielä tulen tutkimaan lisääkin, toivottavasti sohvalla kynttilöiden palaessa ja höyryävän kuuma teemuki kädessäni!

-Inka

Inspiroidu toisesta ylläpitäjästä – Carita

Postauksessa näkyvä kalenteri on saatu yhteistyössä Ajastolta.

Tällä kertaa torstaihaasteen aiheena oli inspiroitua toisesta ylläpitäjästä. Minun kohdallani arpaonni osui ihanaan Aliisaan, joka voisi itsessään jo löytyä mielestäni sanakirjasta sanan inspiraatio kohdalta. Kun ajattelen Aliisaa, mieleeni tulee välittömästi muutama asia. Ajattelen Ajaston kalentereita, luontoa ja loputonta luovuutta. Näistä elementeistä päätin siis lähteä liikkeelle.

Toteutin tämän haasteen Feel Good -lukuvuosikalenteriin. Se tuntui luontevalta, koska tiedän Aliisan kokeilleen ennakkoluulottomasti erilaisia Ajaston kalentereita ja pitäneen niistä. Toinen selkeä tähän harrastukseen liittyvä asia, jonka yhdistän Aliisaan, on art journal. Art Journalin tekeminen ei kuitenkaan itselleni tuntunut niin luontevalta, että olisin siihen nyt uskaltanut lähteä. Päätin tuoda tätä aspektia mukaan toisella tavalla eli yhdistelemällä erilaisia välineitä ja tekotapoja tämän kalenteriaukeaman tekoon.

Aliisa on minun silmissäni sellainen taiteellinen, luonnon keskellä asuva keijukainen, joka näkee aina jotain kaunista kaikkialla. Tämän ajatuksen siivittämänä lähdin toteuttamaan aukeamaa. Koska halusin käyttää sen tekoon erilaisia välineitä, aloitin guassiväreillä. Sekoitin maaleilla kauniin vaaleahkon vihreän sävyn ja roiskin maalia ympäri aukeamaa. Vihreää siksi, että halusin luontoteeman olevan vahvasti läsnä. Maaliroiskeet toivat myös itselleni mieleen Aliisasta huokuvan välittömyyden ja vapauden tunteen.

Jokainen, joka on Aliisan omia kalenteriaukeamia viime aikoina nähnyt, on nähnyt niissä myös washiteippiä. Senpä takia olikin luontevaa tarttua seuraavaksi pariin erilaiseen teippiin. Halusin teippivalinnoillani ilmentää sekä jo mainittua luontoa että Aliisasta huokuvaa rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. Sen takia valitsin neutraalin sävyisen ruutukuvioisen ja sen kaveriksi luonnonkasviaiheisen washin.

Tätä haastetta ideoidessani muistin yhtäkkiä omistavani yhden keijuaiheisen leimasimen. Ajatus tuli minulle mieleen täysin tyhjästä ja koska en ole pitkään aikaan leimaillut yhtään mitään, en edes tiennyt mistä löytäisin kyseisen leimasimen. Olin kuitenkin jo päättänyt, että minun täytyy saada se osaksi tätä haastetoteutusta, joten käytin hyvän tovin sitä etsiessäni. Onneksi se lopulta löytyi. Keijukainen tosiaan kuvastaa minulle Aliisaa ja se oli tärkeä osa tätä aukeamaa. Samalla sain taas yhden materiaalin/tekotavan lisää tähän toteutukseen.

Keijujen jälkeen aukeama alkoi jo olla aika lailla sitä mitä toivoinkin, mutta jotain vielä puuttui. Niinpä jatkoin varastojeni penkomista ja törmäsin lintu- ja syysteemaisiin irtotarroihin. Laitoin aukeamalle pari lintua ja pari sientä sekä pienen pupun luodakseni eheämmän metsämaiseman.

Lopputulos kuvastaa sitä, millaisena näen Aliisan: keijukaismetsässä asustelevana rauhallisena ja uteliaana luonnonlapsena, jolla on herkkä ja luova taiteilijan sielu ja mielenmaisema. Kunpa vain osan siitä luovuudesta ja taiteellisuudesta voisi purkittaa ja jakaa meille muille!