Avainsana: lukupäiväkirja


tammi
2023

Perjantaipäiväkirja – Tia

categories: Black Friday

Color A6 persikka saatu yhteistyönä Ajastolta.

Mitä mietinkään, perjantaipäiväkirja? Huomaan, että päiväkirjan kirjoittamisesta on aikaa ja se ei tule niin luonnostaan. Ennen päiväkirja kulki mukana, koska kirjoitin sitä kalenteriin sen edetessä, kalenterin ollessa päivä per sivu näkymällä. Ajatuksena on ollut monesti aloittaa päiväkirja erilliseen muistikirjaan, mutta se on edelleen ajatuksen tasolla. Tämä ylläpidon perjantaipäiväkirja antakoot buustia sille ajatukselle…

Mitä siis kuuluu? Jälleen on yksi vuosi vaihtunut ja arki perheessämme alkanut, lapsilla koulu sekä harrastukset. Sain jatkoa työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutus jatkuu. Pää on täynnä kysymyksiä siitä miten kuntoutus etenee ja että olenhan muistanut kaiken oleellisen. Nyt kuitenkin päällimmäisenä tavoitteena polven kuntouttava kuntoilu ja venyttely, itsestään hyvin huolehtiminen. Tälle tarvitseekin tehdä pikaisesti seurantataulukot, miten olen edennyt, jotta osaan vastata jatkossa fysioterapiassa kysymyksiin. Aloitin viime viikolla kävelylenkit naapurin kanssa. Ihan rauhaksiin mennään opetellen kävelemään oikein. Hitaasti mutta varmasti, kintut kipeinä treenistä.

Lukuharrastus jatkuu, hyvä minä. Muutama lukematon päivä on jo tälle vuodelle tullut, mutta silloin on migreeni vaivannut, joten annetaan anteeksi. On muuten rentouttava aivot narikkaan meininki, kuunnella äänikirjaa. Ja samalla olen saanut esimerkiksi Coloriin merkattua miehen koko vuoden työvuorot. Työpisteeni on ollut kaaoksessa ostettuani uuden työpöydän, joten paljon muuta tuunailua ei ole ollutkaan. Olen merkkaillut asiat ylös Coloriin vain kynällä. Inspiraatiota kyllä olisi, joten kun tavarat löytävät uudet paikkansa, en voi uskoa muuhun kuin tuunaustulvaan, heh.

Ostin myös Ajaston Project365 kalenteriin uudet sisällykset. Se on oivan kokoinen seurattaville trackereille ja päiväkirjamaisiin merkintöihin. Sopivasti tilaa ja renkaiden ansiosta sisällys muuttuu tarpeen mukaan. Odotan oikein, että pääsen taas siihen tilaan, että kalenteri on auki pöydällä ja voin päivittää sitä aina kun haluan. Tuunausrutiinit! Ainut tuunausrutiini tälle vuodelle on ollut Projectin lukuseuranta, se onkin koko ajan auki. Lisäksi olen tehnyt muutamat luku- ja menomerkinnät Coloriin.

Kyllä tämä kaaos tästä vielä tuunailuksi muuttuu! Oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille.

-Tia


marras
2022

Tekemisen vuosi – Mira

categories: Throwback

** kuvassa näkyvä standard traveler`s notebook saatu yhteistyössä Urban Kit Supply

Kalenterimania on ollut jo useamman vuoden pystyssä ja painopisteet ovat vaihdelleet trendien ja ihmisten mukana. On luonnollista, että ryhmä elää sen hetken aktiivien mukana. Toki ylläpito omalta osaltaan ohjailee ja nostaa omia kiinnostuksen kohteitaan esiin, myös samalla luoden trendejä.

Pitkään esillä oli ihan älytön materialismi. Kaikkien piti saada kaikkea. Kittejä, kuukausiboxeja, kymmeniä kalentereita, sitä merkkiä ja tuota merkkiä. Se ei kuitenkaan ole harrastuksen ydin, vaikka osasta siltä varmasti tuntuukin. En ikinä halunnut, että Kalenterimania on materialismionnen kehto, se missä ihmisiä arvotetaan sen perusteella kuinka paljon rahaa laitat harrastukseen. Ei, en pidä sinusta yhtään sen enempää, vaikka sinulla olisi Foxy Fixin uusin traveler`s notebook. Se ei tee sinusta arvokkaampaa ihmistä, ei parempaa ystävää, eikä se oikeasti täytä tyhjiötä sisälläsi, jos se tyhjiö johtuu jostain isommista ongelmista.

Ja siksi julistin meille vuoden 2022 olevan TEKEMISEN VUOSI. Ei enää pelkkää ostosten ja uusien tuotteiden esittelyä, ei pelkkiä myymälöiden tuotteiden nostoja, vaan sitä että jokainen ihan oikeasti pysähtyvät tekemään. Tekemään jotain käsillään, pysähtyy miettimään sitä omaa tavaravuorta ja syitä niiden takana.

Tämän vuoden aikana olen käynyt useita keskusteluja ostomaniasta ystävieni kanssa. Olen pakottanut useamman pohtimaan, miksi pitää ostaa, miksi aina pitää saada uutta. Ja olen itse ostanut hyvin vähän. Ei ole oikeastaan ollut edes syytä ostaa, koska minulle haaliminen liittyi selkeästi omaan sisäiseen tyhjiööni. Siihen, etten ollut työelämässä vaan olin kotiäiti. Enkä ikinä halunnut olla vain äiti. Vaikka äitiys on aina ollut maailman tärkein työ, olen aina ollut hyvin tavoitteellinen ihminen. Tavoitteellisuus ei kuitenkaan sovi äitiyteen, koska en halua, että lapseni joutuu kasvamaan hirvittävien paineiden alla. Ja siksi minulle oli todella tärkeää löytää merkityksellinen työ.

Kun työelämä vei minut mukanaan, täyttyi myös tyhjiö. En ehtinyt enää selailla tarravalikoimia, uusia kalentereita, kadehtia muita. Sen sijaan olen pohtinut mistä saisin lisätunteja päiviini, jotta ehtisin vuoden teeman mukaisesti tekemään jotain. Toki olen tehnyt asioita tämän vuoden aikana. Olen aloittanut ja lopettanut kalenterin pitämisen, olen kirjoittanut sivukaupalla muistiinpanoja muistikirjoihin (en muuten omista enää YHTÄÄN tyhjää!) ja aloittanut lukupäiväkirjan, josta tykkään tosi paljon. Olen pohtinut paljonkin ensi vuoden kalenteria ja sitä, millaisen tarvitsen, jotta pysyn kartalla kaikesta. Mitään pakottavaa tarvetta ostoksille ei ole ollut.

Kaiken kaikkiaan koen, että vuosi on ollut hyvä. Se on ollut juurikin sitä mitä piti, tekemisen vuosi. Vähemmän ostamista, enemmän vanhojen juttujen käyttöä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

-Mira