Avainsana: lukupäiväkirja

Kirje vuodelle 2024 – Laura S.

Rakas 2024,

en halunnut tehdä tälle(kään) vuodelle suuria ja elämää mullistavia lupauksia. En halua pettyä vuoden lopussa, jos syystä tai toisesta elämä ei olisikaan mahdollistanut niiden saavuttamista edes pieneltä osin. Sen sijaan olen reflektoinut viime vuoden tapahtumia ja niiden pohjalta pohtinut pidemmän aikavälin tavoitteita, joille en kuitenkaan ole uskaltanut antaa määräaikaa, ainakaan vielä.

Haluan tänä vuonna (ja tulevaisuudessa) keskittyä oman hyvinvointini parantamiseen niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olen puhunut blogissa Perjantaipäiväkirjoissani minuuden kadottamisesta äitiyden roolin alle, väsymyksestä ja masennusdiagnoosista. Työkiireiden takia loppuvuosi tuntui osaksi menevän kuin sumussa, nyt kun yritän muistella niitä paria kuukautta. Voin kuitenkin ilokseni sanoa, että olen lähtenyt vuoteen ihanalla energialla. Uudet kalenterini ovat inspiroineet minua hurjasti ja toivon, että saan kehitettyä niiden pariin joka ilta istumisesta itselleni rutiinin. Päivittäinen journalointi on selkeästi rauhoittanut iltojani ja toivon sen jatkuvan vielä pitkään.

Kotitöiden kasaantuminen on aiheuttanut aina minulle stressiä ja lopulta lukittautumista liian monen tehtävän edessä. Niinpä pidän peukkuja, että rutiini näiden hoitamiseksi löytyisi taas kerran. Olen yrittänyt kirjata kaikki pienetkin kotona hoidettavat asiat kalentereihin – sekä omaani että seinällä roikkuvaan perhekalenteriin – jotta minulla olisi selkeä deadline asian suorittamiselle. Olen myös huomannut, että äänikirjojen kuuntelu ”tylsien” hommien lomassa on myös auttanut hurjasti, joten toivon tämän kikan vielä toimivan pitkään.

Tavoitteeksi olen myös asettanut, että haluaisin löytää takaisin urheilun pariin. Tähän mennessä aikaikkunan löytäminen perheen, töiden ja muiden harrastusten välistä on tuottanut sen verran päänvaivaa, että olen luovuttanut ajatuksen suhteen. Mutta tiedän, että oloni sekä itsetuntoni paranisi huimasti, mikäli pääsisin takaisin saliharrastuksen pariin, oli sinne lähteminen kuinka hankalaa tahansa.

Ja tietenkään en halua unohtaa, että luonnollisesti toivon sinulta vuosi 2024 ihania hetkiä perheen kanssa. Kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa, ihania luku- ja askarteluhetkiä tyttären kanssa (ja mielellään välillä myös ihan itsekseni) ja muutenkin myös sitä rentoa ja aikatauluttamatonta oleskelua kotona ilman suurempia suunnitelmia. Joten vuosi 2024, olethan minulle tällä kertaa lempeä.

– Laura S.

P.S. Muun ylläpidon postaukset tämänkertaiseen torstaihaasteeseen löydät täältä.

Haasteesta apua lukemiseen

Postauksessa näkyvä kalenteri ostettu yhteistyö alekoodilla Paperinoidasta

Ystäväporukan lukuhaaste on tuttu jo edelliseltä vuodelta. 15 minuuttia lukemista päivässä kuulostaa simppeliltä, mutta ihmiselle joka lukee yhden kirjan kymmenessä vuodessa se ei välttämättä ole sitä. Pessimistinä olin jo kieltäytymässä haasteeseen mukaan lähtemisestä tänä vuonna, kun en saanut edellisvuonnakaan ”mitään” luettua. Onneksi on ystäviä, jotka kannustavat ja muistuttavat, jos itse ei tunne onnistuneensa. Viime vuoden kirjasaldoksi tuli lopulta kymmenen kirjaa kahdestatoista. Ei siis niin huono saavutus, kun itse ajattelin. Tuohon kymmeneen sisältyy niin äänikirjoja, kun itse luettujakin.

Vuoden kirjahaasteeseen päätin lopulta lähteä avoimin mielin. Mitään ei koskaan saa aikaiseksi, jos ei edes yritä. Haastekohtien kirjaaminen ylös kalenteriin tekee siitä konkreettisemman ja toimii myös muistutuksena, ettei lukeminen pääse unohtumaan. Halusin tehdä myös äänikirjoille ja luetuille kirjoille jonkinlaisen seurannan. Siihen sopivat tarrat onneksi löytyi jo valmiina. Mustavalkoiset kirjahyllyt tuovat sopivasti yhteneväisyyttä sivujen keskellä olevan mustan sarakkeen kanssa. En koe itselläni tarpeelliseksi seurata luettuja sivumääriä tai aikaa. Haluan ainoastaan pysyä tietoisena siitä, mitä kirjoja vuoden aikana luen.

Haasteen ensimmäisen kohdan eli säeromaanin kuuntelin autoa ajaessani matkalla ystävän luo. Toiseksi haastekohdaksi valitsin kirjan, joka sijoittuu maahan tai kulttuurin joka kiinnostaa minua. Tähän sopiva kirja löytyi suoraan omasta kirjahyllystä. Ainakin vielä haasteeseen tarttuminen tuntuu hyvältä. Toivottavasti tunne pysyy jatkossakin ja kaikki kaksitoista kirjaa on vuoden loppuun mennessä luettu.

Lukemisen iloa, Janita V.