Avainsana: lukeminen

Luovuus kadoksissa arjen pyörteessä

Heipä hei! Minun on pakko myöntää, että en ole pitkästä aikaa odottanut omaa postausvuoroani näin kauhulla. Minulla oli yhdessä välissä paljon ideoita, mistä lähtisin teille näin viikon ensimmäiseksi postaukseksi kirjoittelemaan, mutta viime viikot ovat olleet sen verran väsyneitä ja raskaita, etten ole saanut tehtyä mitään luovaa ikuisuudelta tuntuvana aikana ja kalentereideni sivut huutavat ensimmäistä kertaa tämän vuoden aikana tyhjyyttään.

Tästä (inspiraation puutteesta) olenkin jo ryhmän puolella kertaalleen tehnyt aloitusta, kun haluaisin kovasti tehdä jotain, mutta en yksinkertaisesti vain löydä itsestäni kipinää, että pääsisin tuumasta toimeen. Myönnän, että tällä hetkellä iso kynnys jaksamisen ohella on tavarakaaokseni, sillä en saa mitään tehtyä työpöydälläni ilman sen siivoamista. Tähän asti olen raivannut pientä koloa pöytätasolleni, mihin kalenterini olen saanut ujutettua. Silti pienikin väärä liike saattaa aiheuttaa lumipalloefektin ja tavarat levähtävät herkästi lattialle. Kaaos kasvaa ja se ahdistaa. Oravanpyörä on valmis.

Olen myös huomannut samalla, että tavaranpaljous omalla tavallaan lamaannuttaa minua. Minulla on enemmän kuin tarpeeksi tuunaustarvikkeita, joilla ei ole kunnollista säilytystilaa. (Tätä haluaisin kyllä kovasti kehittää, työtilan toimivuutta!) Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen päässyt työpöytäni äärelle, mutta tunninkaan jälkeen en ole saanut tarran tarraa enkä teipin teippiä kalenterini sivuille laitettua. Olen vain tuijottanut tyhjää sivua, pystymättä tarttumaan toimeen.

Joten tällä hetkellä olen vain sulkenut silmäni – sekä huoneeni oven – kaaokselta ja yrittänyt keskittyä johonkin muuhun väsyneiden työpäivieni ja taaperon kanssa touhuamisen jälkeen. Ainakin lukujournalini on saanut merkintöjä kirjojen lukemisen ja kuuntelemisen myötä, jos jotain positiivista tästä tilanteesta on haettava. Luotan siihen, että niin into siivota työtilani kuin hypätä kalenterin taikka arttien kimppuun löytyy vielä sieltä. Ja jos ei nyt, niin muutaman viikon kuluttua kesälomani myötä.

Kaaoksen keskeltä lempeämpiä hetkiä toivotellen, Laura S.

Kalenteri ajan tasalle

Mainos : Kalenteri 2024 – Annika Välimäki, Ainoa. MAMBIn tarrakirjat Klemmarikellari.

Arki juoksee ja vie mennessään. On vaikea saada päivittäistä aikaa kalenterin kanssa. Aiemmin vuorotyössä totesin hyväksi tavaksi tuunailla useamman viikon kerrallaan, jotta kiireisen arjen keskellä on valmiit aukeamat joihin viikonloppuisin voi päivitellä tekemisiä, jos viikolla ei ole ehtinyt. Taidan kokeilla toimisiko tämä tyyli taas, jotta kalenterissa olisi muutakin, kuin kiireessä kirjatut kynämerkinnät.

Olen tykästynyt tähän Annika Välimäen 2024 kalenteriin ja se on ollut koko vuoden ahkerassa käytössä. Takana on hyvin muistiinpanotilaa ja siellä elää luku-trackerini. Olen ylittänyt omat odotukseni tälle vuodelle ja saanut jo tässä kohtaa lukutavoitteeni melkein valmiiksi, mikä tarkoittaa samalla myös omaa lukuennätystäni. Ihan mieletön fiilis ja olen onnellinen, että voin todeta kirjojen olevan osa elämääni tänä päivänä. Merkkaan myös omat liikkumiset omaan osioon muistiinpanosivuille. Niillä ei ole muuta virkaa, kuin seurata toteutuuko pari kertaa viikossa liikkuminen vai ei.

Koska ollaan jo huhtikuussa (miten?), niin jotain ihanan pirteää olisi kiva tehdä, mutta lopullinen idea lähtee aina washiteippejä selatessa. Ensin sieltä väri ja tyyli, sitten pengotaan tarrat. Tämä rutiini on ja pysyy, mikä on ollut hauska huomata. Jotkut asiat eivät vain muutu, vaikka kalenteri muuttuisi. Tällä kertaa minua inspiroi nämä washit: viikko 13 syntyi washisampleista, viikko 14 Cittarin washiteipeillä, viikko 15 Tokmannin, viikko 16 kirpputorilta ostetulla, kuten myös viikko 17 (kansikuva). Kaveriksi muutama tarra ja niitä lisään viikkojen edetessä. Perheemme arki on täyttynyt jalkapallosta ja olen etsinyt sopivaa tapaa merkata treenit ja pelit. Ihana Kalenterimanian jäsen yllätti ja ilahdutti lähettämällä pikkuleimat auttamaan harrastusmerkintöjen kanssa. Kiitos Sirpa (sydän)!

Muutama viikko syntyi auttamaan hektistä arkea. Kerron vaikka perjantaipäiväkirjassa miten tuunausrutiinit ovat pysyneet yllä. Kivaa viikkoa kaikille.
– Tia