Avainsana: lempparikynä

Inkan lempikynät vol. 2

Helou helou helou helou! Kynät ovat tärkeä osa kalenterin tuunailua varmasti suurelle osalle maanikoista, sillä vaikka erilaisia tekstitarroja löytyykin kotimaisiltakin kauppiailta vähän joka lähtöön, ei aivan kaikilla kuitenkaan ehkä ole tarraa tai koristetta kädenulottuvilla – ainakaan ihan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa! Itse olen jo parisen vuotta sitten kertaalleen esitellyt silloiset lempparit kynistäni, ja myös Suvi ja Nanna ovat aikanaan kirjoitelleet postaukselliset kynäasiaa. Ajattelin että nyt voisi olla aika tehdä päivitetty postaus aiheesta, uusiakin kyniä kun on ainakin allerkirjoittaneella kokoelmaan kyllä ilmaantunut sitten vuoden 2019.

Kun kurkin läpi tuon vanhan postaukseni kynistä, tunnistin heti että pari samaa lempparia on säilynyt käytössä kaikki nämä tuunailu-vuodet. Mujin 038 -kärkinen geelikynät ja Tombown Dual Brushit nimittäin! Mujin musta geelikynä on edelleen se joka automaattisesti tarttuu käteen kun alan kirjoittaa viikkoaukeamalle merkintöjä. Muut värit ovat kyllä jääneet hyvin paljon vähemmälle käytölle mustaan verrattuna, ja osan väreistä olen tainnut jopa laittaa kokonaan eteenpäin Happy Mailien mukana. Mustia kyniä sen sijaan olen saanut useampia käytettyä täysin loppuunkin. ”Perinteisen” 038:n rinnalle on löytänyt tiensä kuitenkin tämän vuoden puolella testiksi ostettu 05 -kärkinen, kuulakärkikynämäinen musta geelikynä. Kiitokset vaan Erjalle kynien diilaamisesta ja uuden testaamiseen yllyttämisestä – kannatti uskaltaa kokeilla jotain uutta!

Dual Brushit ovat tosiaan toinen suosionsa säilyttäneistä kynistä, niiden värit ja sivellinpää vain toimivat niin moneen. Myös toinen vastaava kynä on kuitenkin tullut käyttöarsenaaliin Tomppien rinnalle sitten ensimmäisen kynäfiilistelyn, Marvyn Le Plumet. Näissä kynissä on Dual Brushien tapaan toinen pää sivellinkärki, ja toinen ohut kirjoituspää. Isoin ero näiden kahden kynän välillä onkin ohuessa päässä: siinä missä Tombown kärki on kapean huopatussimainen, on Marvyjen ohut pää vielä ohuempi kuitukärki. Itse olen tykännyt käyttää näitä kyniä ikäänkuin yhdessä, samanlaiset ominaisuudet mutta ”yhdistettynä” sävyvalikoima on tuplasti laajempi.

Muita käytössä jokseenkin säännöllisesti olevia kyniä ovat tällä hetkellä itselläni olleet Uni Poscan akryylimaalitussit, joita olen ra-kas-ta-nut art journaltuunailussa. Myös #kesämiitti2020 -tapahtumasta lahjana saadut Pilotin Pintorit kuuluvat samaan artteilussa käytössä olevien kynien kategoriaan. Erilaiset geelikynät ovat jääneet hyvin vähälle käytölle nykyään, ja kun ei ole tullut toviin mitään piirrettyä, on myös mustat eripaksuiset kuitukärkikynät jääneet hieman unholaan. Yhtään kynää ei ole kuitenkaan hylätty pysyvästi tai niistä hankkiuduttu eroon, ei sentään. Sehän voisi olla jossain mittakaavassa jopa järkevää laittaa kiertoon asioita joita ei käytä, mutta…

Sitten on vielä yksi kategoria josta haluan napata kuvan lemppareistani: kauniit kynät! Ne joilla ei oikeastaan tule kirjoitettua, tai joilla on jopa pahimmillaan hieman epämukavaa kirjoittaa. Mutta jotka ovat vain niin pirun kauniita tai kivan näköisiä ettei niistä voi yksinkertaisesti luopua. Itselläni nousi kirjottaessa ensimmäiseksi mieleen esimerkeiksi kuvassakin näkyvät kurpitsa-päinen kynäni (joka on tullut Chic Companyn Halloween-ylläristä pari vuotta sitten), sekä erilaiset timantti-päiset kuulakärkikynät. En itse ikinä käytä kuulakärkikyniä kalenterihommissa, ja kurpitsaa tulee käytettyä lähinnä syksyisin kun se sopii teemaan. Eli ei se kaikkein ympärivuotisin käyttökynä. Mutta niin kivan näköisiä että ne ilahduttavat vain olemassaolollaan, joten suotakoon niiden säilyttäminen ihan sillä perusteella!

Jos kynät ovat lähellä sydäntäsi, ja erityyppisten kynien omiasuuksien vertailu kiinnostaa, kannattaa kurkata *tämä megapostaus* aiheesta!

♥, Inka

Millä minä kirjoitan – AJ

Halusin kovasti kirjoittaa teille kynistä, mutta tajutessani, ettei minulla ole mitään uutta tai ihmeellistä kerrottavana aiheesta, epäröin hetken. Tajusin kuitenkin, ettei aina tarvitse olla jotain uutta nippelitietoa kerrottavana – halusin kirjoittaa kynistä ja sen myös tein! Teinkin postauksen nyt ihan tietystä kahdesta näkövinkistä; millä minä tykkään kirjoittaa ja millaista jälkeä niillä kynillä saa.

1. Pilot Drawing Pen

Pilotit ovat itselleni hyväksi havaitut kynät kirjoittamiseen. Jälki on kova, selkeä ja ainakin niillä papereilla, joille minä olen niitä käyttänyt, ei se leviä juuri ollenkaan. Olen tosin oikeakätinen; vasenkätisillä voi olla mahdollisesti erilainen kokemus. Iso osa kalenterien kanssa puuhaamistani on päiväkirjamainen kirjoittelu. Tällöinkin on Pilot hyvä kynävalinta sen tarkkuuden ansiosta. Tilaa on kalenterissani vähän ja tuntuu, että asiaa on monesti paljon! Silloin täytyy pipertää tekstiä tiheämmin, mihin on hyvä olla tarkka kynä, jonka kirjoitusjälki ei ole leviävää sorttia. Jos puhutaan numeroista, niin Pilotia löytyy kokoina 01, 02, 03, 05 ja 08. Omaan tarkoitukseeni käyvät parhaiten 02 ja 03. Runsaasta käytöstä huolimatta Pilotit ovat olleet minulla pitkäikäisiä ja se on tottakai myös ehdoton plussa!

2. Stabilo PointMax

Ihmeellistä kyllä, ainakin 20 vuotta rakastamani klassiset point 88 Stabilot väistyivät mustan kirjoituskynän myötä hyvin nopeasti kun löysin hyvän sellaisen – eli juurikin edellämainitun Pilotin. Tuntuu, että löysin Stabilot uudestaan kun tutustuin Stabilo PointMaxeihin! Tällä hetkellä käytän niitä pääasiassa kuvan tyylisesti, eli tuomalla värejä otsikointeihin sekä korostettuihin sanoihin tekstin lomassa. Tässä paketissa tulleet pastelliset sävyt ovat samaan aikaan hempeitä mutta voimakkaita. Ainakin tällä Tomoe River Paperilla, jota Hobonichissa käytetään. Omani olen ostanut Suomalaisesta kirjakaupasta.

3. Tombow Fudenosuke

Osaisinpa kalligrafiaa! Tällä kynällä saisi niin kaunista jälkeä, mutta ei riitä tällä tytöllä taito. Komppaan aina tässä kohtaa ihanaa Theresa Hallia, joka puhui PlannerConissa Brysselissä viime syksynä. Hän sanoi jotenkin tähän tyyliin, että ”mitään kauniimpaa ja persoonallisempaa ei voi tuottaa, kuin oma käsiala.” Kenelläkään ei ole samanlaista ja tuskinpa onnistuu itsekään saman sanan kirjoittamisessa täysin samalla tavalla kahta kertaa. Hyvin sanottu, ja vähensi minun paineitani käsialani suhteen. Se on minun omani ja minun näköiseni. Kalligrafia taitona olisi ihana oppia kyllä ja ehkä vielä joskus sen otan haltuun. Minulla on Fudenosukeja sekä kova että pehmeä versio, mutta käytän tätä pehmeää enemmän nykyään. Näitä kyniä myy Se Hämeenpuiston vihkokauppa sekä Teippitarha.

4. Zig Kurecolor

Omistan tasan nämä kaksi Zigia, vaikka rakastan niitä! Haluaisin niin kovin tilata lisää. Suurin ongelma minulla on valinnanvaikeus, koska ihania sävyjä on niin paljon. Hento vedensininen kävisi mielestäni näiden kahden kaveriksi erittäin hyvin! Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vai miten se meni? Joka tapauksessa näitä käytän aivan hentoihin korostuksiin ja varjostuksiin. Kuten kuvasta näkyy niin Pale Blush tuskin erottuu korostuksena, mutta livenä juuri riittävästi tuomaan sävyä ja pehmeyttä. Toinen väri, Cool Gray 6, on voimakkaampi sävy jo itsessään ja tuo suorastaan synkkyyttä tekstiin. Sillekin on oma aikansa ja paikkansa!

Kuvista huomaa, että tänään on ollut aivan hurja ukkospäivä! Otin kuvat aikaisin päivällä, mutta selkeästi taivas tietää, että kohta taas jytisee. Taidanpa kaivaa kalenterini esille ja vangita tämän tunnelman tälle päivää.

Kynämaniaa kaikille maanikkoystäville ja nauttikaahan tästäkin päivästä!

P.S Kannattaa lukea myös Suvin postaus aiheesta!

-AJ