Avainsana: leimasinsetti

Hitit ja hudit – Milja

Tällä kertaa torstaisin on päästy lukemaan Kalenterimanian ylläpidon hitti- ja hutiostoksista, mitä tulee kalenteriharrastukseen. Ajattelin itse ottaa vähän erilaisen näkökulman tähän postaukseen, ja keskittää sen yhden ja saman asian äärelle – Planners Anonymousin kuukausittaiseen boksiin.

Parhaimmillaan boksista tulee aivan ihania kokonaisuuksia, kuten nämä ylläolevat washit. Suurin osa lempiwasheistani onkin PA-bokseista löytyneitä. Tykkään myös hirveästi siitä, miten paketti pitää aina sisällään washit kolmessa eri koossa. Pidän ohuista teipeistä kovin paljon, ja näistä saa aina vähän erilaisia semmoisia omaan kokoelmaansa.

Olen myös vihdoin innostunut leimailemaan edes joskus, ja suurin osa Planners Anonymousin leimasinseteistä on tosi kauniita. Vaikka mukaan mahtuu outojakin leimoja, on niiden yleisilme todella yhtenäinen ja itseäni miellyttävä.

Kolikon kääntöpuolena paketista saattaa välillä löytyä itselleni sopimattomia teemoja, värejä joista en niin välitä, tai muuten vaan tuotteita, joille en keksi mitään käyttöä. Välillä tunnen hukkuvani epämääräisiin leikekuviin ja paperiarkkeihin, ja varsinkaan tällä hetkellä en koristele kalenteriani siihen malliin, että saisin kymmenet tarra-arkit käytettyä.

Onneksi tilauksen voi aina perua, jos negatiiviset ajatukset boksista voittavat jossain vaiheessa ne positiiviset. Toistaiseksi kuitenkin nautin vielä boksin saamisesta ja avaamisesta enemmän kuin en, joten jatkan tilaustani tuttuun tapaan. Toivon kuitenkin, että jatkossa ei enää tule hirveän montaa leoparditeemaista pakettia – toisaalta Kalenterimanian kirppikselle voi aina pistää myyntiin kaikki itselle turhat paistiboksit.

– Milja

Inspiraationa kirja – Linksu

Moikka moi. Tämän kertaisessa ylläpidon torstaihaasteessa on aiheena Inspiraationa kirja. Olin suoraan sanoen kauhuissani aiheesta. Olen aina kadehtinut ihmisiä, joilta lukeminen tulee luonnostaan, koska lukihäiriöni vuoksi turhaudun helposti kirjan kanssa. Nuorempana koulussa koitin lukea yhtä nopeasti kuin muut ja usein arvasin sanan loppuun lukemisen sijaan. Minunhan pitäisi juuri lukea enemmän, että se helpottuisi, mutta olen täyttänyt kaiken sen ajan askartelulla ja käsitöillä. Selittelen itselleni, ettei minulla ehkä riittäisi tunnit vuorokaudessa.

Lasten myötä olen aloittanut lukemisen lasten satujen muodossa. Koen lukemisen lapsille tärkeäksi tekemiseksi, joka tukee heidän taitojaan tulevaisuudessa. Poikani osaakin jo lukea ennen syksyllä alkavaa ekaluokkaa. Valitsinkin haasteeseen esikoiseni lempisadun, jota luettiin yhdessä vaiheessa joka ikinen ilta, niin että osaamme kaikki sen jo ulkoa. Poikani sai kirjan ristiäisissään, Tammen kultainen juhlakirja ja sieltä satu Laivakoira.

Tarinassa seikkailee Turre, joka on syntynyt merellä, mutta asunut maalla. Sen veri vetää merelle ja sinne päästyään vaikeuksien kautta se elää haave-elämäänsä. Hyvä ohjenuora jokaiselle, tee elämässä sitä mistä nautit.

Tein sadusta aukeaman Traveler’s notebookissani kulkevaan Papayan vihkoon, johon olen tehnyt inspiroivia asioita. Koristepaperivihostani löytyi juuri sopiva ruskean sävyinen merikartta. Halusin lisätä mereneläviä karttaan ja sopivan leimasinsetin olen aikoinani hankkinut Klemmarikellarista. Meriaiheisia tarroja ja poikani piirtämä Turren kuva koristaisivat aukeamaa, mutta ramppikuume iski melkein 7-vuotiaalle. Ei se mitään, pikaiset muutokset suunnitelmiin ja lopputulos näyttää tältä.

Inspiroitukaa lukemaan ja askertelemaan.

-Linksu