Avainsana: leikkaa ja liimaa

Unelmakarttakirja

Kirjoitin aiemmin papereiden värjäämisestä teellä ja kahvilla. Moni jäi varmaan ihmettelemään, mitä niillä värjätyillä papereilla sitten voi tehdä. Paperit päätyivät sidottavaksi kirjaan, josta toteutin unelmakarttakirjan. Vinkkejä kirjansidontaan en valitettavasti voi antaa, sillä se on ammattisalaisuus, mutta käydään tässä postauksessa läpi mikä on unelmakarttakirja ja miten sitä kannattaa lähteä täyttämään.

Monelle unelmakartta voi olla jo tuttu käsite ja monet ovatkin niitä askarrelleet. Unelmakartan tekoa voi lähestyä varaamalla paljon aikakauslehtiä ja mainoksia, sakset ja liimaa. Luonto-, naistenlehdet ja harrastusaiheiset lehdet ovat tähän parhaita. Myös ilmaisjakelulehdet ovat täynnä kivoja kuvia. Kirpputorilta saa edullisesti aikakauslehtiä. 

Heti ensialkuun ajattelin, että minulla ei ole mitään haaveita, sillä olen jo toteuttanut kaikkein rakkaimmat haaveeni. Olin saanut jo lapsen ja olin nähnyt suosikkiartistini Christina Aguileran livenä. Muiden tarpeet huomioon ottavalle voi omien haaveiden ja toiveiden miettiminen olla vaikeaa. Helpointa on, kun ottaa aikakauslehden käteen ja alkaa selaamaan.

Kannattaa leikata talteen kaikki sellaiset kuvat ja tekstit mistä vaan tulee hyvälle mielelle. Sen ei tarvitse liittyä mihinkään tiettyyn unelmaan. Kaikki mikä on ilo silmälle kelpaa. Leikattuani kuvia aloin huomata niitä katselemalla, että minullahan onkin valtavasti unelmia. Ajattelin, että eihän tämä valtava määrä kauniita kuvia mahdu yhteen unelmakarttaan, joten päädyin tekemään unelmakarttakirjaa, johon mahtuisi useampi aukeama. 

Voin sanoa, että unelmakartan teko on erittäin terapeuttista, ja se auttaa tavoitteiden luomisessa. Sen avulla löytyy asioita, joista ei ehkä aiemmin tiennyt haaveilevansa tai jotka ovat pysyneet syvällä alitajunnassa. Lehtileikkeiden liimaaminen kirjaan konkretisoi hyvin unelmat ja antaa luvan unelmoida.

Huomasin, miten paljon olen tukahduttanut unelmiani, ja elämästä oli kadonnut toiveikkuus. Askarreltuani huomasin miten paljon minulla on vielä edessä päin asioita joita odottaa tapahtuvaksi ja toteutettavaksi. Vielä joku päivä haluan kokea kuumailmapallolennon. Toiveissa olisi mm. myös perheenlisäystä, metsäretkiä, mökkeilyä ja sup-lautailua. Ehkäpä joskus uskaltaudun yksin määmatkalle retriittiin. Voi olla, että lehtiä selatessa tulee eteen vielä uusia unelmia, joista minulla ei vielä ole harmainta tai minkään muunkaan väristä aavistusta. 

Jenessa

Materiaalit kotoa – bullet journal

Olen aina ollut hamsteri. Hamstraan lehtileikkeitä. Silppuan luetut lehdet ja mainokset hyvin pian, sitten siirrän ne lehtienkeräyskoriin. Nyt vallitsevan tilanteen, korona-viruksen, takia vältämme turhaa liikkumista, joten tämä sopii oikein hyvin kotona pysytteleville tuunailijoille. Tämä sopii niille ketkä ovat taloudellisesti tiukilla, ovat no-spendillä, haluavat kierrättää tai saada uutta inspiraatiota. Tämä tapahan käy aivan jokaiseen planneriin. Minulla on käytössä bujo, eli bullet journal. Annan tässä nyt omia hyväksi havaittuja ideoita ja niksejä, kuinka saa pienellä budjetilla ja kierrättämällä tuunailtua omaa planneria. Tarvitset vain liimaa ja sakset, sekä kauhallisen inspiraatiota matkaasi.

Olen omaan bujooni hyödyntänyt tilausten mukana tullutta materiaalia. Tässä on isosta kirjekuoresta revitty pohja. Vihkokaupan tilauksen mukana tullut ihana inspiraatiokortti sattui kuin nenä päähän värien puolesta, joten kiinnitin sen liimalla ja parilla palalla washia. Right after Sunda -tarratilauksen mukana oli nimeni kirjailtu nätisti tilausvahvistuksen toiselle puolelle, joten leikkelin sen irti. Näin sain pienellä vaivalla luotua oman kansilehteni bujoon. 

Jatkoin kirjekuoresta inspiroituneena sen silppuamista. Tästä tuli maaliskuun kuukausiaukeama. Kirjekuorena toiminut paperi oli tietenkin ryttyinen ja saanut osumaakin matkalla minulle, aina parempi niin. 

Rutistelin sitä vielä enemmän nuhjuisemmaksi ja hankasin sitä kevyesti. Kirjoitin päälle tikkukirjaimin kuukauden nimen (en omista kaunista käsialaa, joten tämä sopi hyvin rosoiseen pohjaan). Seuraavaksi pengoin jälleen laatikoitani. Löysin lapseni tekemän paperin johon hän oli kokeillut leimojani. Tämä sopi täydellisesti tähän! Pari tarraa, pala washia… Valmis!

Seuraava onkin hauska, nimittäin suklaalevyn mukana tullut folio! Rypistelin myös sen, se vielä tuoksui vienosti suklaalle joten oli kirjaimellisesti nautinnollista toteuttaa tätä. Epäröin miten tavallinen puikkoliima tätä pitelee, turhaan. Se pysyy hyvin! Dymo-tarram taakse laitoin varmuudeksi kaksipuolista teippiä pysyvyyden maksimoimiseksi. Tästä tuli pienellä vaivalla hieno otsikko bujooni! Nuunan sivu päästi hieman kahvitahraani edelliseltä sivulta läpi, mutta sointuu kivasti tuon folion kanssa.

Entäpä viikkoaukeamat? Niihin saan inspiraatiota silpuistani. Se myös luokittelee millä värimaailmalla luon bujooni viikkoaukeaman, ja mitä se sisältää. 

Alla pari esimerkkiä. ”Meidän perhe” teksti on leikattu aikakausilehdestä ja sen kaveriksi sopi toinen lehtileike ja post-it lappu. Keskityn tällä aukemalla omaan perheeseeni ja sen kehumiseen. Aion kehua heitä sillä viikolla ja kertoa heidän vahvuuksiaan, tämä aukeama muistuttaa minua siitä. Ja jo tulevien muistojen kannalta tykkään paljon tästä. 

Mitä voin hyödyntää? Ihan kaikkea! Minulla on iso paperikassi, jonne olen kerännyt silppuani, suklaalevyn kääreitä, ja jopa grillikanan ympärillä ollutta ulointa paksua valkoista pakkauspaperia. Olen säästänyt lasteni tekemiä ”heippa-lappuja”, sekä tyhjän topsipakkauksen koska siinä oli kaunis kuviointi. 

Kun repii, silppuaa, leikkaa, värjää hieman esim. mustetyynyllä paperin reunoja, saa erilaisia ”pintoja” ja struktuuria pienellä vaivalla. Liimaile päällekkäin, vinottain, lisää pari tarraa…

Välillä ajattelen, että enhän minä tällä tee mitään, mutta se hetki tulee vielä myöhemmin. Minulta löytyy yli vuosi sitten silputtuja asioita, jotka vielä odottavat omaa hetkeään. Laitoinpa nyt äskettäin bujooni päiväkirja-osioon lehtileikkeen, jonka olen jo kauan sitten löytänyt lehdestä. Nämä silput ja pohjat eivät ole ehdottomia, vaan minulla ne toimivat pienenä potkaisuna ja inspiraationa. Täytän bujoani paljon tarroilla ja washillakin. Tulet löytämään kuvia bujostani Kalenterimanian facebook-ryhmän albumeista.

-Elina